RUOKA-ALLERGIAT Terhi Kinnunen 2012
Elimistö alkaa taistella sitä vastaan ja kehittää vasta- aineita. Elimistö kokee jonkin ruoan sisältämän yhdisteen (yleensä proteiinin) vieraaksi (=luulee sitä taudinaiheuttajaksi). Elimistö alkaa taistella sitä vastaan ja kehittää vasta- aineita. Tästä johtuvat allergian oireet, jotka ovat hyvin yksilöllisiä laadultaan ja vakavuudeltaan.
Ruoka-allergiat ovat yleisimpiä pikkulapsilla, koska suolen pinta on ohut ja läpäisee helposti yhdisteitä. Oireet lieventyvät tai poistuvat useimmilla kouluikään mennessä. Iän myötä voi tulla uusia ruoka- allergioita. Perinnöllinen alttius
Iho-oireet: Vatsaoireet: Limakalvo-oireet: Hengitysteiden ahtautuminen, anafylaktinen shokki Oire voi olla välitön / viivästynyt
Kaikki allergiat (soluvälitteiset) eivät näy allergiakokeissa. Allergiadiagnoosi tehdään altistus-välttämiskokeen perusteella: Kaksoissokkoaltistus epäselvissä maito- ja vilja- allergioissa.
JOS ALLERGINEN REAKTIO ON VOIMAKAS Karsi oireen aiheuttajat tarkasti pois Korvaa ne ravitsemuksellisesti vastaavilla: - kala: - muna: - mansikka:
Jos reaktio on lievä Siedätä, tarjoamalla pieninä annoksina usein Rotaatio- eli vuorotteluruokavalio: 3-5 uutta ruoka-ainetta / viikko, jokaista tarjotaan vain 1 krt / viikko, aloitetaan pienellä määrällä 1 tl, pienistä oireista ei välitetä
ristiallergiat Raakojen kasvisten ja hedelmien proteiineissa on siitepölyn kanssa yhteisiä rakenteita, joihin elimistö varsinkin siitepölyaikaan reagoi: kirvely, kutina ja turvotus huulilla, suussa ja korvissa.
ALLERGIAN EHKÄISY Lapsen suojelu tupakalta odotusaikana ja lapsuudessa Odottavan äidin monipuolinen ruokavalio Kiinteiden ruokien aloitus 6 kk iässä melko ripeään tahtiin (1 ruoka-aine / 5 päivää), sillä niihin totutaan parhaiten siinä iässä. Liikkuminen luonnossa, eläinten kanssa eläminen, mullassa ”möyriminen”
”SAATTAA SISÄLTÄÄ PÄHIKINÄÄ TAI MAITOA” Tällaista tuotetta vältetään vain, jos oireet ovat vakavat. Mausteet ja lisäaineet aiheuttavat erittäin harvoin vakavia allergiaoireita. Elintarvikkeen pakkauksessa on mainittava selkeästi tavallisimmin yliherkkyyttä aiheuttavat: gluteenipitoiset viljat, äyriäiset, kala, muna, pähkinät, soija, maito, selleri, sinappi, seesam, herne
Vaikeasti ruoka-allerginen lapsi on oikeutettu hoito-tukeen, haettava Kelasta. Maitoallerginen pikkulapsi saa lääkärin lausunnolla maitoa korvaavan erityisvalmisteen apteekista edullisemmin. Ruokavalio voi olla hyvinkin suppea, mutta silti ravitsemuksellisesti riittävä. Kasvua seurataan. Tarvittaessa energialisä: öljy, maidoton margariini ja vitamiini- ja kivennäisainevalmiste. Yli 2-vuotias ei yleensä tarvitse maitoa korvaavaa erityisvalmistetta, vaan siirtyy käyttämään kaura-, riisi- tai soijajuomaa.
LOPUKSI Selvitä aina hoitamasi asiakkaan allergiaoireiden vakavuus. Huolehdi, että allergioiden ym. erityisruokavalioiden tiedot ovat AJANTASALLA ja KAIKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN tiedossa ja näkyvillä. Älä tee allergiasta liian isoa numeroa. Lapsen kasvaessa opeta häntä itsekin tarkistamaan, että ruoka on hänelle sopivaa. Kun allergia helpottaa, rohkaise ja totuta lasta maistamaan ennen kiellettyjä ruoka-aineita.