Koralliriutta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MUSTANMEREN MATALAPAINEET
Advertisements

Muovijätteen ympäristöseuraukset
MERET TARVITSEVAT APUA! Päivätyökeräyksellä voitte antaa
ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN
6. Energia ja olomuodot.
helenarimalimankkaankoulu 2009
mieluummin useampikin?
Tsunamit ja maanjäristykset
Kappale 1.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Negatiiviset luvut. Esimerkki 1 Järjestä talven matkakohteiden lämpötilat kylmimmästä lämpimimpään.
Vilma: Liettua sijaitsee balttiassa, helsingistä 600km etelään.
ILMASTONMUUTOS.
Fotosynteesi.
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, kesäkuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Savannit ja monsuunimetsät
Ilmakehä suojaa elämää
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Tulivuorten purkaukset ja
Yellowstonen kansallispuisto Wyoming, Yhdysvallat
Maanjäristykset.
ISLANNIN LUONNONOLOT.
Tsunami.
Kasvillisuusalueet.
Globaali monimuotoisuuskeskus
KEMOSYNTEESI.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
Kivihiili. Maailman eniten käytetty sähkötuotannon polttoaine Öljyn jälkeen maailman tärkein energianlähde.
Myrskyt Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Thaimaan tsunami 26/12/2004. Mitä on tapahtunut?  26 joulukuu 2004 Intian valtameren tsunami aiheutti maanjäristys, joka on ajateltu olleen energia
NORJA TIETOJA NORJASTA  Norjassa on paljon vuoria ja meriä.  Norjassa sataa paljon vettä.  Norjalaiset ovat hyviä talviurheilu lajeissa, koska siellä.
Islanti PINTA-ALA: ASUKASLUKU: PÄÄKAUPUNKI: REYKJAVIK KIELI: ISLANTI RAHA:KRUUNU.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Maapallon metsät.
LIIKAKALASTUS JA MERTEN TYHJENEMINEN
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Ilmastonmuutos.
Suomen luonnon erityispiirteet
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Annisofia, Siiri ja Janika
Korkeakulttuurit ja Egypti
Henna Kiviharju ja Neea Hakulinen
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
MONIMUOTOISUUS.
Trooppiset sademetsät
Trooppiset sademetsät
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
Maaperä Tekijä:Minä.
Trooppiset hirmumyrskyt
Ydinjäte Aleksi Nurminen.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Rehevöityminen Yyterissä
Haihtuminen.
Tammi.
Tsunami.
Maapallon veden jakautuminen:
UV (A,B ja C-säteily).
Eliömaailman luokittelu
Paanajärven kansallispuisto
VANHAN TESTAMENTIN SYNTY
12. Luonnonvalinta.
Rehevöityminen Yyterissä
Esityksen transkriptio:

Koralliriutta

Yleistä Koralliriutta on syntynyt kalojen erittämästä kalsiumkarbonaatista kiteytyneiden tukirakenteiden pitkän ajan kuluessa muodostama vedenalainen kasautuma. Riuttoja esiintyy eniten lämpimissä vesissä ja matalissa vesissä, mutta on myös kylmänveden riuttoja mm. Pohjois-Norjassa. (Røstrevet) Koralliriutoilla elää suuret määrät erilaisia eliöitä. Riuttoja voi esiintyä alueilla joissa meriveden lämpötila ei laske pitkiksi ajoiksi alle 18 asteen. Useimmat korallilajit viihtyvät 23-29 asteen lämpötilassa.

Synty Uusi koralliriutta syntyy kun korallieläimen toukka pääsee uimaan sopivaan ympäristöön ja asettuu sinne paikoilleen ja alkaa kasvattaa kalkkirunkoa. Riuttoja muodostavat korallieläimet, etenkin kivikorallit, elävät yleensä n. 5-30 metrin syvyydessä. Korallien kalkkikivien jäänteet kasautuvat ajan kuluessa kasvuston alle, ja muodostaa siellä yhtenäisen rakennelman. Koralliriutat tarvitsevat kirkkaan ja matalan veden menestyäkseen. Riutat voivat kasvaa korkeutta vuosisadassa 0,5-2 metriä

Esiintyminen Suurin osa koralliriutoista esiintyy kääntöpiirien välisellä alueella, lämpimien merivirtojen alueilla. Suurimmat esiintymisalueet ovat Kaakkois-Aasia, Australia, Oseania, Punainenmeri ja Karibianmeri. Kylmänveden korallit viihtyvät syvällä 200m-1000m syvyydessä n. 4- 13 asteisessa vedessä. Matalimmillaan kylmänveden koralleja on löydetty 40 metristä ja syvimmillään jopa 6300 metristä. Kylmänveden koralleja esiintyy Atlantissa, Tyynessämeressä, Intian valtameressä ja Välimeressä.

Uhat Suurin yksittäinen uhka koralliriutoille on ihmisen toiminta. Saasteet, liikakalastus, laivaliikenne ja kalojen pyydystäminen akvaariokäyttöön syanidin avulla tappaa riuttoja eliöstöä. Ilmastonmuutos heikentää myös koralliriuttoja Merivesien likaantuminen ja saastuminen (laivojen öljyvuodot), vahingoittavat myös koralliriuttoja. Otsonikerroksen ohentuminen lisää ultraviolettisäteilyn määrää, mikä vahingoittaa tiettyjä eläimiä matalissa vesissä.

Lähteet http://fi.wikipedia.org/wiki/Koralliriutta https://tiedebasaari.wordpress.com/tag/koralliriutat/ Jesse Sippola ja Aleksi Virtanen