Helsinki
AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden prosentin luokkaa. Venäjä-tutkimus on ainoa tieteenala (kansallisten tieteiden ohella) jolla Suomi pystyy absoluuttisesti kilpailemaan esim. Saksan tai Iso-Britannian kanssa
AKATEEMISTA… Kiinteät suhteet venäläisiin tutkijoihin Monissa yliopistoissa vahvat laitokset Aleksanteri-instituutti Joensuu (Karjala-tutkimuksen instituutti) Lappeenranta (Nordi-keskus) Filologialaitokset (HY kaksi kertaa valtakunnallinen opetuksen huippuyksikkö) Kaupallista osaamista: CEMAT, Turun Pan- Eurooppa –instituutti ym.
Yleinen Venäjä-osaaminen kapealla pohjalla Maailmasta on vaikea löytää paikkaa, jossa merkittävä naapuri tunnetaan niin huonosti, kuin suomalaiset tuntevat Venäjän ”Venäjä-osaaminen” edelleenkin erityiskompetenssi, joka on vain tiettyjen ihmisten ominaisuus ja intressi
Venäjän kielen taito hyvin vähäistä Vain joka 45. suomalainen osaa venäjää (mukaan lukien Suomessa asuvat venäläiset) Tavoite voisi olla että joka 10. osaisi
Asenteet muuttumassa o Vihaajat pidetään yllä stereotypioita o Välinpitämättömät pyritään unohtamaan Venäjän naapuruus o Realistit (pragmaatikot) nähdään Venäjä mahdollisuutena o Entusiastit halutaan tutustua venäläiseen sieluun ja kulttuuriin
Arto Mustajoki Helsingin yliopisto “Venäjää voi ymmärtää” -sivusto: