Tutkimusseminaarin luento Historian tutkimusprosessi
Kaavamaisesti ajatellen tutkimusprosessi koostuu seuraavista elementeistä: (käytännössä eri vaiheet toteutetaan kuitenkin ristikkäin ja limittäin) Aiheenvalinta Tutkimusongelman hahmottaminen (=kysymyksenasettelu, käsitteiden määrittely, rajaaminen) Tutkimussuunnitelman laatiminen Lähdeaineiston kokoaminen Tutkimuskysymysten ratkaiseminen (=”lähekritiikki käytännössä”) Tutkielman kirjoittaminen (johon liittyy oleellisesti historiatieteellinen dokumentointi) Ulko- ja kieliasun viimeisteleminen
Aiheenvalinta Miten hyvä aihe löytyy? Lähtökohtia: uteliaisuus, kriittisyys, epäily, hyöty, opinnäyte, tilaaja, ohjaaja, projekti, yleisö Oma aihe paras aihe, eli miksi opiskelijalle ei anneta aihetta? "Elämänkokemus", lukeneisuus, sivistys Ennakkokäsitykset, maailmankatsomus", vaikuttavat väkisin, siksi viisainta koettaa tiedostaa se ja "hallita" itse valintaprosessia
"Kypsyys" – jos et pysty löytämään hyvää aihetta, vika on itsessäsi, et ole opiskellut riittävästi Useimmiten opiskelija asettaa yleensä alussa riman liian korkealle, tavoittelee taivahia Opettajan tehtävänä on toimia aiheenvalintaprosessissa sekä makutuomarina että realismin vartijana Aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen – laajasti ja yleisesti Tutkimuskirjallisuudesta pääsee selville tekemällä kirjastohakuja, tutkimalla bibliografioita ja perehtymällä aikaisempien tutkimusten kirjallisuusluetteloihin
"Kypsyys" – jos et pysty löytämään hyvää aihetta, vika on itsessäsi, et ole opiskellut riittävästi Useimmiten opiskelija asettaa yleensä alussa riman liian korkealle, tavoittelee taivahia Opettajan tehtävänä on toimia aiheenvalintaprosessissa sekä makutuomarina että realismin vartijana Aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen – laajasti ja yleisesti Tutkimuskirjallisuudesta pääsee selville tekemällä kirjastohakuja, tutkimalla bibliografioita ja perehtymällä aikaisempien tutkimusten kirjallisuusluetteloihin
Ongelmakeskeisyydestä on pidettävä kiinni ”Ambitiotaso", tavoitteet kohtuullisiksi Työekonomia – mitä voi, ehtii ja kannattaa tehdä Tavoitteena on muotoilla selkeä TUTKIMUSONGELMA, PÄÄKYSYMYS eli PÄÄHYPOTEESI (t.s. sen sanominen, mitä haluan tutkimuksellani osoittaa, mikä on tutkimukseni päätulos)
Käsitteillä tarkoitetaan tutkielmassa käytettävää terminologiaa, joka voi pohjautua jo yleisesti käytettyihin termeihin tai se saattaa olla tutkijan työtään varten valitsemaa ja muokkaamaa sanastoa Käsitteet ovat tutkijalle keskeinen asioiden ja ongelmien jäsentämisen tapa ja osa hänen ilmaisuvälineistöään Tutkijan itsensä luomien tai yleisestä käytännöstä poikkeavalla tavalla sovellettujen käsitteitten sisällön määritteleminen on aina välttämätöntä
Opiskelijat kysyvät usein, mitkä käsitteet tulisi määritellä Yksiselitteistä ja yleispätevää vastausta ei ole Ainoa keino päästä selville vesille, on käydä käyttämänsä termit yksitellen läpi ja päättää, onko se niin yleisesti tunnettu, ettei sitä tarvitse erikseen määritellä vai ei Jonkinlaisena ’näppituntumana’ voi pitää potentiaalisen lukijakunnan asiantuntemusta Akateemisissa opinnäytteissä ei tietosanakirjatyyppisten, ’yleissivistykseen’ kuuluvien käsitteiden käyttöä tarvitse erikseen selventää
Huomaa käsitteiden oma historia Lähteissä esiintyvien aikalaiskäsitteiden ja nykykielen suhde on historiassa usein ongelmallinen Tutkijan kielenkäyttöön lähteistä kerkeästi tarttuvia aikalaistermejä on syytä välttää Aikalaiskielen ilmiöiden voi toki antaa elää sitaateissa, mutta on muistettava, ettei siteeraamista pidä päästää ryöstäytymään itsetarkoitukseksi ja pelkäksi aikalais-kielen esittelyksi Mitä tarkoittavat ’kommunisti’, ’patriootti’, ’fasisti’, ’edistyksellinen’
Aineiston kerääminen Tutkimuksen kaikkein työläin vaihe Muistiinpanotekniikat/kopiointi Ennen muistiinpanojen aloittamista kannattaa ehdottomasti lukea aiheestaan riittävästi, jotta ei tee turhia muistiinpanoja ja kopioi aineistoja kuin sika vatukossa Siis ensin tutkimuskirjallisuus, vasta sitten alkuperäislähteet Tutkija oppii lukemistaan lähteistä koko ajan uutta --- omat ideat on syytä merkitä muistiin
Jokaiseen muistiinpanoon on ehdottomasti asiakirjan tarkkuudella merkittävä, mistä asiakirjasta ja arkistosta kirjattu tieto on peräisin Tämä tieto on välttämätön viimeistään lähdeviittauksia laadittaessa, sillä epämääräisiä ja dokumentointikelvottomia tietoja ei voida tutkielmassa käyttää Mikäli suinkin mahdollista, kukin asiakirja tulisi ensin lukea kokonaan läpi ja vasta sitten tehdä siitä tarvittavat muistiinpanot tai päättää hankkia siitä kopio
Tutkimussuunnitelman laatiminen aiheen esittely, tausta ja valintaan vaikuttaneet tekijät aihetta koskevan aikaisemman tutkimuksen kriittinen arviointi keskeisen lähdeaineiston esittely, arviointi ja ryhmittely oman tutkimustehtävän kannalta oman tutkimuksen tavoitteiden määrittely tutkimustehtävän hahmottelu, rajaus ja tutkimus- kysymysten esittely keskeisten käsitteitten määrittely
Tutkimuskysymyksiin vastaaminen (= lähdekritiikki käytännössä) Periaatteessa mikä tahansa aistein havaittava ilmiö, asia tai esine saattaa toimia historiantutkimuksen aineistona Lähde siitä tulee lähde, vasta kyseisen ilmiön problematisoinnin kautta, suhteessa asetettuun tutkimusongelmaan Lähdekritiikki ei ole tutkimuksen ulkopuolinen tai siitä irrallinen tutkimusmenetelmä, vaan sekin saa sisältönsä konkreettisesta tutkimustehtävästä ja sen ongelmanasettelusta Lähteet eivät kerro itsestään mitään, vaan tutkijan on saatava ne puhumaan Vastaukset riippuvat siitä, millaisia kysymyksiä lähteille osataan tehdä