Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

MB 3 Lineaarisia polynomifunktioita
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
3.1. Määritä seuraavien rakenteet, pisteryhmä ja hybridisaatio:
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kotiläksy Tehtävä 7 sivulta 41.
Kemiallinen sitoutuminen
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
MOLEKYYLIMALLINNUS KEMIAN OPETUKSESSA:
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
NATIONALISMI MURTAA WIENIN JÄRJESTELMÄN. 1. Wienin kongressi 1814 – 1815 ideana palauttaa maailma vuoteen 1789 turvallisuus-, laillisuus- ja tasapainoperiaate.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Sp2-HYBRIDISAATIO.
LUKU 3. Suomen kieli – oma kieli
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Havainnointi ja maailmankuva
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
MOLEKYYLIMALLINNUS KEMIAN OPETUKSESSA:
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Sähköiset yo-kirjotukset
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Rakennekaavoja.
2. Mitä elämä on?.
Tarvitsen uuden lampun. Tunnetko Anjan
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Alkeenien yleinen kaava
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
RAAMATUN ETIIKKA.
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Harj. 4.1. Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava molekyyliorbitaalikaavio . Symmetriasymboleja ei tarvitse käyttää. Jokaisella N:llä on 3 p-orbitaalia ja pääte N-atomeilla on 3 ja keskim- mäisellä N-atomilla on 4 elektronia (loput elektronit s-orbitaaleilla). Muodostetaan ligandiryhmäorbitaalit: pz LGO(2): LGO(1): N N N N px ja py LGO(3,4): LGO(5,6): N N N N

*(pz) = -3pz + LGO(1) *(px,y) = -3px,y + LGO(5,6) * 3p LGO(2) n.b. LGO(5,6) LGO(3,4) (px,y) = 3px,y + LGO(5,6) (Kuva seuraavalla sivulla.) LGO(1)  (pz) = 3pz + LGO(1) N − N N B.O. = ½(6 −0) = 3; sidoksia 2 eli 1½ per sidos

(px,y) = 3px,y + LGO(5,6) sitova N N N *(px,y) = -3px,y + LGO(5,6) hajottava N N N