Kielen- ja tekstinhuoltoa Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Hanna Kumpulainen

Selvän ja oikeakielisen asiatekstin keskeiset piirteet Ymmärrettävyys Välittyykö sanoma lukijalle? Luettavuus Jaksaako lukija lukea tekstin loppuun asti? Tyyli Onko teksti tyyliltään tarkoituksenmukainen? Kiinnittyykö lukijan huomio itse asiaan? Oikeakielisyys Noudattaako teksti yhteisiä sopimuksia, kielen normeja? Asiatyylissä sääntöjä on noudatettava.

Argumentointi ja tekstin rakenne Argumentointi näkyy tekstin kaikilla tasoilla: sekä yksittäisten valintojen perusteluina että tekstin kokonaisrakenteen valintoina. Argumentoinnin ja koko tutkielman johtotähtenä on tutkimuskysymys, joka voi jakautua osakysymyksiksi. Vastaus tutkimuskysymykseen voi sijaita tutkielman alussa hypoteesina, jolloin argumentointi suuntautuu taaksepäin tutkielman lopussa, jolloin argumentointi suuntautuu eteenpäin (”dekkarirakenne”).

Evidenssi oman aineiston antama näyttö lähdemateriaalin antamat todisteet

Tekstin rakentamistapoja Induktio: yleistetään aineiston pohjalta. Deduktio: testataan hypoteesia aineiston perusteella. Temaattinen rakenne: teksti jäsentyy jaksoiksi, joissa asioita esitellään eri puolilta toisiinsa nähden. Hierarkkinen rakenne: teksti rakentuu ylä- ja alakäsitteiden varaan Ongelma−ratkaisu-rakenne: alussa esitetään ongelma, ristiriita tai kysymys, johon kirjoittaja esittää ratkaisun, selityksen tai vastauksen.

JOHDONMUKAISUUS ja SIDOSTEISUUS eli KOHEESIO Eteneekö teksti johdonmukaisesti? Löytyykö tekstin PUNAINEN LANKA? Ovatko tekstin osat – kappaleet, virkkeet ja lauseet – sidoksissa toisiinsa? KAPPALEJAKO

Sidoskeinoja samaviitteisyys sidossanat abstraktiotasoltaan erilaisten käsitteiden luoma sidosteisuus

Osoita asioiden kulku käyttämällä aikaan tai järjestykseen viittaavia ilmauksia Ennen kuin valitsee pro gradu -työnsä aiheen, kannattaa tutustua, millaista aiempaa tutkimusta aiheesta on olemassa. Vasta sen jälkeen voi tietää, onko aihetta syytä tutkia enemmän. konjunktioita (sillä, koska, vaikka, joten…) ja suhteita kuvaavia ilmauksia (toisaalta, samoin, lisäksi…).

# Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa  # Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Hän ei aina saa kunnollista ohjausta. Aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa. Pro gradu -työn kirjoittaminen voi olla vaikeaa, jos opiskelija ei ole motivoitunut tutkimaan valitsemaansa aihetta. Siihen taas saattaa olla syynä se, ettei hän saa kunnollista ohjausta. Tällöin aiheen ja ohjaajan vaihtaminen voisi auttaa.

Kappaleiden syy- ja seuraussuhteiden tulisi olla kohdallaan. #Tutkimukseni on kvalitatiivinen, koska aihe kiinnostaa minua erityisesti.

Pronominiongelmat Tarkista, minkä edeltävän sanan tai käsitteen pronomini korvaa. Miten se vaikuttaa pronominin valintaan ja muotoon? Ovatko viittaussuhteet yksiselitteisiä? Joka viittaa ed. sanaan, mikä viittaa koko ed. lauseeseen. Vrt. Sain palautettua ajoissa tutkimussuunnitelmani, jossa tosin olisi vielä hiomisen varaa. Sain palautettua ajoissa tutkimussuunnitelmani, mikä on hieman yllättävää, sillä aloitin kirjoittamisen vasta viime yönä.

Joka-pronominin viittauskohde sijaitsee yleensä heti pronominin edellä # Lautakunta käsitteli kokouksessaan kolmen hakijan valitukset, joiden pääsykoepistemäärä ei riittänyt opiskelupaikkaan. Kohennusesimerkki: Lautakunta käsitteli kokouksessaan kolme valitusta, jotka koskivat pääsykokeita. Valituksen tehneiden hakijoiden pistemäärät eivät olleet riittäneet opiskelupaikan saamiseen.

Passiivin käyttö #Asiakirjat ovat useimmiten kirjoitettu suomeksi. Asiakirjat on useimmiten kirjoitettu suomeksi. kirjoitetaan kirjoitettiin on kirjoitettu (EI NÄIN! # ollaan kirjoitettu) oli kirjoitettu (EI NÄIN! # oltiin kirjoitettu)

Lähteet Rahtu, Toini: Tieteellinen kirjoittaminen. Kielijelppi. Haettu 1.2.2014. kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta Kirjoittajan työkalupakki. Kielijelppi. Haettu 1.2.2014. kielijelppi.fi/tyokalupakki