CHAPLIN KULKURIHAHMON SYNTY JA VAIKUTUS LUVULLA
VARHAISVAIHEET ENGLANNISSA ● Syntymä 1889, Lontoo ● Perhe köyhä, yhteyksiä viihdealalle ● Esiintyjänä varieteessa ja teatterissa vuotiaana ● 1908 Fred Karnon komediateatteriin o mm. “juopunut hienostelija” o varamies: Stan Laurel
KULKURI SYNTY VASTAANOTTO MERKITYS
KEYSTONE 1914 Mabel Normand, Mack Sennett ja Chaplin Keystone Cops
Kid Auto Races in Venice 1914
ESSANAY 1915 Chaplin ja Edna Purviance elokuvassa Work
The Tramp 1915
MUTUAL
“MAAILMAN KUULUISIN IHMINEN”
FIRST NATIONAL
KULKURIHAHMON KEHITYS ●PSYKOLOGIA ●KULKURI / HERRASMIES ●KÖYHYYS / HUUMORI ●MEKAANISUUS / TUNNE
1914 KEYSTONE $ ESSANAY $ 65, BONUS $ 10, MUTUAL $ 520, BONUS $ 150, FIRST NATIONAL $ 1, 000, 000
UNITED ARTISTS 1919
Nainen Pariisissa 1923
KULTAKUUME 1925
Stereokuva Klondiken kultaryntäyksestä 1896 Otos Kultakuumeesta
●Klondinken kultaryntäys 1890-luvulla ●Donnerin retkikunta 1840-luvulla - ihmissyönti ●Lita Grey ●Kulkurihahmon jännitteet vahvasti läsnä ○tragedia / komedia ○köyhyys / arvokkuus ○esineet “henkilöinä”, toimijoina ○lempeys / ilkeys ●Tarinarakenne kehittynyt ●1942: ääniversio uudelle yleisölle ○sävelletty musiikki ○selostus tekstien sijaan ○tarinaa tiivistetty ○ääni: esitysnopeus suurempi
CHAPLIN SUOMESSA LUVULLA ●JO 1915 MAINOSTETTIIN CHAPLININ NIMELLÄ ●1917 JOISSAIN TEATTEREISSA VAIN CHAPLININ ELOKUVIA ●PAHEKSUNTAA, SENSUURIA 1910-LUVUN LOPUSSA ●“ILVEILYN” JA DRAAMAN YHDISTÄMISTÄ ALETTIIN ARVOSTAA ●CHAPLININ POIKA KÄÄNNEKOHTA – CHAPLINISTA “TAITEILIJA”
Pukea itsensä liian pieneen knalliin ja liian väljiin housuihin sekä mustata nenänsä alusta ja lähteä sitten kadulle tekemään mitä ihmeellisempiä kommervenkkejä, – se on otaksuttavasti korkeinta huumoria. Puhumatta tällä kertaa siitä, että nuo kommervenkit, joita ”yleinen mielipide” pitää niin mestarillisina, sangen usein eivät ole ainoastaan epämiellyttäviä, vaan suorastaan raakoja. [---] meille ei sovi syöttää kaikkea, mikä Amerikassa mahdollisesti käy täydestä ja kaikkein vähimmän Chaplinien [---] ”taidetta”. Se voi mahdollisesti miellyttää siamilaisia, – täällä se on mautonta. Nimimerkki “Jeremias”, Uusi Aura 1917
”Charlie Chaplin on, niin ihmeellistä kuin se kuulostaakin, aateloinut klownimaisuuden ja muodostanut sen taiteeksi, [joka] vetää vertoja itse Mark Twainin teoksille”. ”Sellaiset filmit kuin ’Siirtolainen’, ’Tyynnytä katu’ ja ’Koiran elämää’ ovat tärkeinä levähdyspaikkoina tässä kehityksessä”. Chaplinin pojan arvostelu 1922
●UUSI ELOKUVAKRITIIKKI RANSKASSA ●AVANTGARDE ●SURREALISMI ●POLIITTISUUS KULKURIHAHMO JA MODERNISMI
●LOUIS DELLUC: CHARLOT 1921 ●RUNOJA, LAULUJA ●“CHARLOTTADE” ●JEAN EPSTEIN ●LOUIS ARAGON + SURREALISTIT ●FERNAND LÉGER ●ANTONIN ARTAUD RANSKA LUKU
Fernand Léger: Ballet Mécanique 1924
”Ensimmäinen Charlot (vuonna 1914) oli minulle ilmestys, kuten joillekin muille rakkaus tai oman todellisen kutsumuksensa löytäminen [vaikka] tuolloin oli moraalitonta rakastaa Charlot’ta, se oli pahe ” Jean Epstein
Chaplin on tunteellinen. Siinä on hänen voimansa. Hän löytää tunteen ja herkkyyden naurua tuottavasta koneesta; siinä kutakuinkin se hirviö, joka eteemme asettuu. On anteeksiannettavaa, jos uskomme että on kyse kylmästä koomisuuden herättämisen halusta, joka perustuu täydelliseen ja mekaaniseen naurattamisen tieteeseen. Mutta nauru ei ole mitään. Samalla kun hän huijaa meidät tarkasti sekoitettuun fantasiaansa, hän huomaamattamme välittää meille psykologiansa syvimpiä värähtelyjä. Louis Delluc 1918
T MODERNISTISIA TEEMOJA ● FOTOGEENISYYS ● VISUAALISUUS, LIIKE, RYTMI ● MEKAANISUUS, KONEET ● UNI, IRRATIONAALISUUS
Esineet, jotka ympäröivät Charlieta osallistuvat välittömästi toimintaan: mikään ei ole käyttökelvotonta tai tarpeetonta. Esineistö on Charlien näkemys maailmasta. Maailman mekaanisuuden havaitsemisen myötä se vainoaa sankariamme siinä määrin, että jokaisesta ihmisestä tulee nukke, jolle pitää löytää käynnistysvipu Louis Aragon 1918