Elokuvataiteen ajatus syntyy

Esitys aiheesta: "Elokuvataiteen ajatus syntyy"— Esityksen transkriptio:

1 Elokuvataiteen ajatus syntyy
Uusi elokuvakulttuuri Ranskassa 20-luvulla

2 ”Taiteellista elokuvaa” etsimässä
Vuoden 1910 molemmin puolin erilaisia pyrkimyksiä tehdä elokuvasta taidetta Usein keinona elokuvan linkittäminen tunnustettuihin taidemuotoihin (kirjallisuus, teatteri, musiikki) tai historiallisiin aiheisiin Film d’Art –yhtiö (Ranska) Guisen herttuan murha 1908 ”Autorenfilm” (Saksa n alkaen)

3 1910-1920-luvun uuden elokuvakulttuurin vaikutuksia
Elokuvataiteen ajatus Linkki modernismiin Elokuvan kulttuurisen statuksen nousu Elokuvahistorian ajatus Ranskan elokuva-arkiston perustaminen 1930-luvulla (Henri Langlois)

4 Uudenlainen elokuvakulttuuri Ranskassa I maailmansodan jälkeen
kulttuuripiirit alkoivat kiinnostua elokuvasta ja korostaa sen asemaa taiteena Louis Delluc: elokuvakritiikki syntyy Ricciotto Canudo: ”Seitsemäs taide”; keskustelu elokuvan ”fotogeenisyydestä” Uudenlaisia levityskanavia ja keskustelufoorumeita elokuvakerhot C.A.S.A. (Club des amis du septième art, 1920) elokuvalehdet Le Film, Cinéa, Ciné pour tous, La gazette des sept arts erikoistuneet elokuvateatterit Théâtre du Vieux Colombier (Jean Tedesco 1924); Studio des Ursulines (Armand Tallier 1926), Studio 28 (Jean Mauclaire 1928) esittivät vanhoja elokuvia (”klassikkoja”), kokeellisia / avantgarde-elokuvia, uusia ei-kaupallisia ja muuten laadukkaiksi katsottuja elokuvia opiskelija-alennus (Tedesco)  uutta yleisöä

5 Ricciotto Canudo (1879-1923) Alun perin italialainen, Ranskaan 1901
musiikkitieteilijä, esseisti, kriitikko, runoilija, romaani- ja näytelmäkirjailija Ensimmäinen merkittävä elokuvateoreetikko: ajatus elokuvasta ”seitsemäntenä taiteena” (alun perin jo 1908, lopullinen muotoilu 1919) Perusti vaikutusvaltaisen elokuvakerho C.A.S.A:n (Club des amis du septième art) 1920-luvun alussa

6 Mykkäelokuva taiteena: formatiivisuus
1920-luvun elokuvateorioissa korostui formatiivisuuden ajatus: elokuva muokkaa todellisuutta, ei jäljennä sitä (Elokuva)taiteen tulee siis olla formatiivista, ei realistista Vrt l venäläinen formalismi: ”outouttaminen”, ”vieraannuttaminen” (ostranenie) Elokuvan ongelma: pelkkää todellisuuden mekaanista jäljentämistä (eikä siis taidetta)? Erilaisia ratkaisuja (mm. fotogeenisyys)

7 1920-luvun elokuvataiteen ajatus
1920-luvun Euroopassa elokuvan asemaan taiteena suhtauduttiin ristiriitaisesti Yhtäältä klassisista taideihanteista (symbolismi) nouseva elokuvan taideluonteen etsintä (impressionismi, ekspressionismi, puhdas elokuva, osin montaasiteoria) modernistisessa kontekstissa Toisaalta modernistisesta liikkeestä myös nouseva antitaiteellisuus ja ”koneihmisen” ihannointi (dada, surrealismi, osin montaasiteoria) Yleisesti ottaen taiteelliseksi mielletty (tai siksi pyrkivä) 1920-luvun eurooppalainen elokuva oli hyvin vahvasti formatiivista

8 Kolme 1920-luvun tyylisuuntaa
Impressionismi Ekspressionismi Montaasielokuva

9 Kolme 20-luvun tyylisuuntaa
Impressionismi (Ranska n ) keskeinen keino: kuvaus Ekspressionismi (Saksa ) keskeinen keino: näyttämöllepano (mise-en-scène) Montaasielokuva (Neuvostoliitto ) keskeinen keino: leikkaus

10 Ranska: impressionismi ja avantgarde (n.1918-1929)

11 Abel Gance

12 Germaine Dulac

13 Jean Epstein ( )

14 Impressionismin teoria ”Kuvan aika on tullut” (Abel Gance)
ajatus elokuvasta taiteena; rinnastus musiikkiin (elokuva “valon sinfoniaa” - Abel Gance) fotogeenisyys (photogénie): filmille tallennettuna objekti on jotain "enemmän" kuin todellisuudessa (ei puhdasta tallentamista) elokuvan erottaminen teatterista ja romaanista puhdas elokuva (cinéma pur) rytmin, visuaalisuuden ja liikken tuli herättää tunteita, ei tarinan Impressionistit itse puhuivat ”avantgardesta”

15 Impressionismin kerronnan piirteitä
Keskeistä henkilöhahmojen psykologia / subjektiivisuus ts. henkilöhahmojen, ei elokuvan tekijän ”impressiot” tai vaikutelmat mentaaliset kuvat: unet, muistot, tunteet Subjektiivisia mielentiloja pyrittiin esittämään kuvauksen keinoin epätarkkuus, kameran liikkeet, näkökulmaotokset vääristyneet kuvat Kaksoisvalotus 1922/23 alkaen myös rytminen leikkaus (Abel Gance: La Roue) Tarinoilla usein vähäinen rooli

16 Impressionismi: subjektiivista kuvausta Le Brasier Ardent (1923) (epätarkkuus kuvaa mielentilan muutosta), La Fille d’Eau (1925) (sekava mielentila näkyy näkökulmaotoksen epätarkkuudessa), Visages d’Enfants (1925) (lapsen subjektiivinen näkökulma), Feu Mathias Pascal (1925) (humalatila ilmenee kuvan vinoutena)

17 La Souriante Mme Beudet (1923) El Dorado (1921) (vääristymä kuvaa suhdetta henkilöön)

18 Marcel L’Herbier: El Dorado Havainto muuttuu vääristyneeksi

19 Epstein: Coeur fidèle (1923)

20 Abel Gancen La Roue ( ) Impressionistinen kertova melodraama (kokonaiskesto 9 h) Myös ei-kertovia rytmisiä montaasijaksoja (”runollisuus”) Innotti ajatusta ei-kertovasta, “puhtaasta” elokuvasta (Germaine Dulac, Fernand Léger, ym.) Vaikutti myös montaasielokuvaan

21 Merkittäviä impressionistisia elokuvia
Louis Delluc: Fievre Germaine Dulac: La Souriante Mme Beudet Jean Epstein: Coeur fidele, La Chute de la maison Usher Marcel L’Herbier: El Dorado, L’Argent Abel Gance: La Roue, Napoleon

22 Toinen avantgarde (puhdas elokuva, dada, surrealismi)
n alkaen; 2. avantgarden elokuvia luonnehtii irtautuminen kerronnallisuudesta surrealismi ja dada antitaiteellisia liikkeitä irtautuminen järjestä ja merkityksestä provokatiivisuus, shokeeraavuus ja unenomaisuus cinéma pur (puhdas elokuva) puhtaan liikkeen ja visuaalisuuden tuli herättää tunteita suoraan musiikin tapaan.

23 Man Ray (Emmanuel Radnizky, 1890-1976)

24 Fernand Léger: Ballet mécanique (1924)
Tunnetuin ”puhtaan elokuvan” kriteerit täyttävä teos, nähty myös dadan periaatteiden mukaisena Abstrakti, ei-kerronnallinen Elokuva rakentuu tiettyjen toistuvien muotojen ja liikkeiden varaan (esim. pyöreät muodot ja pyörimisliike) Tavalliset "esittävät" kuvatkin on abstrahoitu tekemällä niistä fragmentteja, irrottamalla ne yhteyksistään. Lähikuvia käyttämällä tavanomaiset esineet (usein erilaiset koneet) on muutettu lähes tunnistamattomiksi. Oleellista kuvien rytmi ja näkyvä liike, ei esittävyys tai kerronnallisuus

25 Fernand Léger: Ballet mécanique (1924)

26 Surrealismi: La coquille et le clergyman (Dulac & Artaud, 1927)

27 Surrealismi: Le chien andalou (Buñuel & Dali, 1928)

28 Merkittäviä elokuvia Man Ray: Retour a la raison, Emak Bakia, Etoile de mer Dulac / Artaud: La Coquille et le clergyman Clair: Entr’acte Leger / Murphy: Ballet mecanique Bunuel / Dali: Un chien andalou Duchamp: Anemic cinema