Sote –uudistus järjestöjen näkökulmasta , Järjestöjohdon foorumi, Siuntio Johtaja Riitta Särkelä

Kommentteja sisällöllisesti ehdotukseen

Positiivista ehdotuksessa (1/3) Suunta oikea, askel riittämätön Lähtee vahvasta integraatiosta; sosiaalihuollon ja tervey- denhuollon ( horisontaalinen) ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen (vertikaalinen) Asiakkaiden palveluprosessien eheys tavoitteena Järjestämisvastuu saman johdon alla Järjestämissopimuksen tärkeä asema välineenä järjestämisvastuuta keskitetään, tavoite lähipalvelut varmistetaan HUOM! Järjestäminen eri asia kuin tuottaminen Kuntien yhteistyö järjestämisvastuussa vs. kilpailutus

Positiivista ehdotuksessa (2/3) § 12 järjestämistavat; tuottamalla itse, yhteistyössä, kuntayhtymässä, hankkimalla, palvelusetelillä, muulla laissa säädetyllä tavalla Muulla laissa säädetyllä tavalla perustelut; ” Joissakin harvinaisissa tai erityisen vaativissa palveluissa voi järjestämisvastuussa oleva taho palvelun saatavuuden varmistamiseksi määritellä kyseisen palvelun yleistä taloudellista etua koskevaksi palveluksi, ns. SGEI-palveluksi ja antaa määräajaksi julkisen palvelun velvoitteen tietylle tai tietyille toimijoille menettelystä säädettyjä yleisiä periaatteita noudattaen” – KL; SGEI:n käyttöönotto

Positiivista ehdotuksessa (3/3) Mahdollisimman vahvat ervat Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote- alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajei- den välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio- tänne mukaan myös järjestöt!

Pulmia ehdotuksessa (1/2) Perustason alueiden mahdollistaminen: - jatkossakin kaikki sosiaalipalvelut perustason vastuulla perustason kantokyvystä ja osaamisresurs- seista riippumatta - ei ratkaise sosiaalipalvelujen vakavia pulmia - sosiaalipalvelujen jakaminen tasojen välille hankalaa; palveluketjut, porrastuksen puuttuminen - sosiaalipalveluissa hyvin vaativaa erityisosaamista edellyttäviä palveluja, ne usein järjestöillä  perustasosta tulisi luopua nn

Pulmia ehdotuksessa (2/2) vastuukunta- malli kategorisena vaihtoehtona vs. kuntayhtymämallin salliminen kuntien yhdessä niin sopiessa Kaikilla vastuukunnilla ei välttämättä halua ja/kanto- kykyä - voidaanko pakottaa? Demokratia-ulottuvuus; kaikkien kuntien äänen kuuluminen päätöksenteossa Ervoista todellisia sote-ervoja?

Muuta keskeistä järjestöille

Järjestöjen kannalta muuta (1/3) 1)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; kansalaisjärjes- toiminnan merkityksen painoarvo 2) sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta kiinni pitäminen – erityisesti monitarpeisille ihmisille elinehto 3) Miten järjestämisvastuutaho ratkaisee tuottamisen - miten paljon itse? - Suuremmat järjestäjät  suuremmat hankinnat: järjes- töjen roolin varmistaminen tuottajina? Keskittyminen? 4) Järjestöjen keskinäinen yhteistyö, palvelukonsortiot ja järjestöjen & yritysten yhteistyö

Järjestöjen kannalta muuta (2/3) 5) suhde ja yhteistyö uusiin järjestämisvastuutahoihin & uusiin kuntiin – mittava yhteinen haaste 6) Järjestöt- kunnat kumppanuus jatkossa -Kuka kumppani? -Järjestöjen tuntemus ja arvostus? -Kuntien toiminta-avustusten kohtalo -Kehen jatkossa vaikutetaan - suhteiden rakentaminen -Suuremmat kunnat ja sote -rakenteet: muuttaako myös yhdistysrakennetta?

Kunnat tärkeä yhteistyökumppani (Järjestöbarometri 2011 ja 2012) Yli 70 %:lla yhdistyksistä yhteistyötä kuntien kanssa Toiminta-avustukset yhdistyksille merkittävin tulolähde ( ka 500 e) Viisas satsaus kunnilta järjestöjen hyvinvointia edistävään ja ehkäisevään toimintaan; ymmärretäänkö arvo jatkossa? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jatkossa? Hankeyhteistyö vilkasta; mm Kaste-ohjelmassa Laaja asiantuntijuus, mutta ääni kuuluu kunnissa heikosti 48 % yhdistyksistä toimii kunnilta saaduissa tiloissa Rakenteet muuttuvat  järjestöjen aktiivisuus ja yhteistyö välttämätöntä& vankka tietopohja vaikuttamiselle

Kiitos !