Matkareppu: mikä on olennaista? Määrästä sisältöön vs. sisällöstä määrään Avoin kaupunki: yhdyskuntarakenteen muutoksen hallinta Yhdyskuntarakentamisen mitoitus Mitkä ovat eri kaavamuotojen mahdollisuudet, ja mikä jää kaavoituksen ulkopuolelle? Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja kestävä kehitys, mitä voi tehdä?

Avoin kaupunki ja EU Muuttamista maan ja EU:n sisällä ei voi rajoittaa Turvapaikan hakijoiden kohtelussa yhteinen EU:n politiikka Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta kansallisesti harkittava asia Uusi maahanmuuttovirasto, työnhakuviisumia valmistellaan

Mitä tästä seuraa? Kaupungit ja alueet seuraavat muuttoliikettä ja joko –Suunnittelevat maankäytön vastaamaan ennustettua kehitystä tai –Rajoittavat kasvua maankäytön avulla, mikä nostaa maan ja kiinteistöjen hintoja. Se vaikuttaa kuntien väliseen kilpailukykyyn ja alueelliseen segregaatioon

Kuntien tulot ja menot Ennusteet ovat osin itseään toteuttavia: hyvä asuntotilanne houkuttaa asukkaita ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä ja päinvastoin Asuntotyyppijakauma vaikuttaa asukasrakenteeseen: lapsiperheiden tarve suuriin asuntoihin ja pientalojen arvostus Uutena ilmiönä tuloerojen kasvu ja monikulttuuristuminen Asukkaiden verotulot yhä tärkeämpiä kunnille, toisaalta asukkaista koituvat velvoitteet: päivähoito, esikoulu, koulu, terveydenhoito

Mitoitus Yleisenä trendinä asumisväljyyden kasvu –Perhekoon pieneneminen ja erilaiset perhetyypit: enemmän aputiloja, tilojen vajaakäyttöä –Tulojen kasvu: sijoittaminen asumiseen Esim. Helsingin yleiskaava 2002 käyttää mitoitusperusteena 50 kem/asukas Väljyyden kasvu koskee koko tavoiteväestöä

Mitoitus Toinen keskeinen avainluku on väestön nettokasvu ja siinä ennustetut rakenteelliset muutokset Kolmas avainluku on toimitilojen tarve ja rakenteelliset muutokset Vaadittava kerrosala sijoitetaan erilaisilla aluetehokkuuksilla joko täydennysrakentamisalueille tai uusille alueille (so. jaetaan aluetehokkuudella) Kerrosala säilyy siis samana, mutta vaadittava maa- ala vaihtelee Palvelut ja liikenne mitoitetaan tämän mukaisesti

Kysymyksiä Minua kiinnostaa kaupunkirakenteen hajautuminen. Haluaisin tietää, miten seudullisessa suunnittelussa voi toimia kaupunkirakenteen hajautumista vastaan. Ryhmätyössämme yksi tavoite on tehdä kaupungista ekologisesti kestävämmän. Haluaisin tietää, miten kaupungista voisi tehdä ekologisemman suunnittelun keinoin

Kysymyksiä - Yleis- ja seutusuunnittelijan näkemyksiä kaavoituksen nykytilanteesta, mikä toimii, mitä parannuksia suunnittelijat kaipaisivat - Kansalaisvaikuttajan näkemyksiä kaavoituksen nykytilasta - Uuden rakentamisen vaikutukset nykyisiin asukkaisiin ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen

Kysymyksiä - Mitä on yleis- ja seutusuunnittelu, mitä se pitää sisällään, suunnittelun prosessi - Kurssin aiheena TABUT, mutta minne tämä teema unohtui luennoilta? Nykyiset ongelmat, miten ilmenevät, miten niihin maailmalla vaikutetaan? - Monitahoisempi ongelman asettelu: aiheena TABUT, mutta kurssilla käsitelty vain maahanmuuttajaongelmaa

Kysymyksiä Kaavoituksen keinot vaikuttaa segregaatioon - Ulkomaalaispolitiikka ja seutusuunnittelu - Esimerkkejä siitä, miten maailmalla on ratkaistu mm. alueiden supistuminen ja poismuutto, kasvava ulkomaalaistaustaisten osuus väestössä, huonomaineisten ja -kuntoisten alueiden kehittäminen uusien asuinalueiden rinnalla

Kysymyksiä Mitkä ovat ne TODELLISET keinot, joilla eri yhteiskuntaluokista olevien ihmisten sijoittumista voidaan nykyään ohjata kaavoituksessa? Onko kyse aina vain rahasta ja maanomistussuhteista, vai onko kaavoittajalla oikeata sananvaltaa, minne rakennetaan vuokra-asuntoja, minne omistusasuntoja ym.? Olisi mielenkiintoista myös kuulla, miten nykyisen asukkaan mielipide otetaan pk-seudulla huomioon yleiskaavoituksessa? Jäävätkö nykyisten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vain kaavavalitusten varaan?