Kaivostoiminta
Yleistä Kaivostoiminnan tärkeimpiä kaivannaisia ovat mineraalit, joita tunnetaan 2000 eri tyyppiä maankuorelta. Kaivostyyppejä ovat avolouhos ja maanalainen kaivos. Avolouhos on kustannustehokkaampi mutta jättää näkyvät jäljet maaperään, toisin kuin maanalainen louhos, avolouhosta ei kannata louhia syvälle. Mineraaleja löytyy kaikkialta maaperästä, mutta yleensä esiintymät ovat liian pieniä ollakseen tuottavia. Joskus esiintymästä löytyvien kaivannaisten arvo on odotettuja kustannuksia pienempi.
Yleistä Yleisimpiä mineraaleja, joita louhitaan ovat erilaiset metallit esim. kupari rauta, alumiini ja kulta. Raudan ja teräksen osuus maailman metallituotannosta on peräti 85%. Raaka-aineiden jatkuvasti lisääntyvä tarve nostaa hintoja, sillä kaivosten pitoisuudet alkavat loppua. Teknologian hyödyntäminen auttaa kierrätyksessä, tehokkaammassa rikastuksessa, ja pienten esiintymien kannattavuuden nostamisessa. Uusia esiintymiä löytyy yhä arktisilta alueilta ja merenpohjasta, joita ei ole vielä tutkittu kovin hyvin. Monet kaivannaiset voidaan mahdollisesti myös korvata tulevaisuudessa.
Ympäristöhaitat Kaivostoiminnan suurin ympäristöhaitta on kaivosten saastuneet vedet. Louhiessa metalleja liukenee veteen jolloin veden pH-arvo nousee. Myös sivukivet ovat ympäristöhaitta, mutta useimmiten niitä voidaan hyödyntää jollain muulla tavalla esim. sorana. Rikastuksessa käytetään monia erilaisia myrkkyjä kuten esimerkiksi elohopeaa, syanidia ja rikkihappoa. Yleensä vedet varastoidaan, mutta joskus myrkylliset vedet pääsevät vuotamaan vesistöihin. Suomessa vesistöjen valvonta louhosten ympärillä on tarkkaa.
Chilen kaivosonnettomuus 2010 Muita riskitekijöitä Kaivoksissa työskenteleminen on vaarallista. Erilaiset sortumat tuottavat vuosittain erilaisia vaaratilanteita. Kehittyneissä teollisuusmaissa kaivostoiminta on pääosin tästä syystä osittain- tai täysin koneistettua. Kehittyvissä maissa kaivostoiminta työllistää paljon ihmisiä. Räjähdykset, muuttuva työskentely- ympäristö, työskentely isoilla koneilla, työskentely jyrkkien ja korkeiden luiskien läheisyydessä, melu, tärinä, lämpöolot ja ilman epäpuhtaudet tekevät kaivoksissa työskentelyn vaarallista. Chilen kaivosonnettomuus 2010
Kalkkikivi Timantti Kulta Apatiitti Talkki Nikkeli Sinkki Talvivaara Outokumpu Nordkalk
Lähteet www.tilastokeskus.fi www.talvivaara.com www.taloussanomat.fi www.wikipedia.org www.gtk.fi Globus – Yhteinen maailma (WSOY)