VIII Etiikka ja esitystapa Historiantutkimus ja etiikka Tieteellisen tutkimuksen etiikka Esittäminen Teksti – historioitsijan tuotos Hyvin kirjoittamisen harjoittelu Isoja asioita VIII Etiikka ja esitystapa

”HANKI HISTORIALLE ELÄMÄ?” Objektiivinen, ”koskettamaton” historia – onko historialla tunteet? Almanakka

Historiantutkijan etiikka Menneisyyden ihmisten oikeusturva? Eettinen kirjoittaminen Mikrohistoriallinen tutkimus ja etiikka

Tieteellisen tutkimuksen etiikka Tutkimusaiheen valinta Tieteellisen prosessin läpinäkyvyys Tieteellinen tieto on aina sidoksissa ihmisiin Historia välineenä (Karjalan palautus, saamelaisen maaoikeuskysymys)

Henkilötietolaki 22.4.1999/523 3 luku Arkaluonteiset tiedot ja henkilötunnus 11 § Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: 1) rotua tai etnistä alkuperää; 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; 4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

Tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja käsitellä - - , jos: - - Kandidaatintutkielmaa ei aina pidetä tieteellisenä tutkimuksena, gradua kylläkin. 12 § Poikkeukset arkaluonteisten tietojen käsittelykiellosta Mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä: - - 6) tietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten; Tilasto Tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja käsitellä - - , jos: - - 3) tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten.

Historian popularisointi – mitä keinoja kirjan tekijällä on? Esittäminen Historian popularisointi – mitä keinoja kirjan tekijällä on? Teksti – tieteellistä, kontekstualisoitua mutta silti luettavaa Kuvitus (Julkaisuoikeuksista tietoja, myös täällä) Liitteet Taulukot - ja ihmiset niissä Lähdeluettelot ja viitteet - > – läpinäkyvyys, tieteellisyys

Teksti – historioitsijan tuotos Paikallishistorioita tai yhteisöhistorioita ei kirjoiteta kollegoille Tutkimusprosessia ei juuri tuoda esiin Kuinka paljon on selitettävä ”yleisyyksiä”? AINA ensimmäisenä mietittävä kenelle kirjoitetaan!

Tee tekstistä tutkimus Tutkielma ei ole lähdereferaatti eikä kronikka Analysoi Tee synteesejä Argumentoi Vastaa kysymykseen miksi Kaiken tutkimuksen lähtökohtana on aina kysymys, joka vähitellen tarkentuu. Tutkittavan ongelman kannalta olennaiset tekijät haetaan esille, ja päättely etenee loogisesti empiiriseen aineistoon nojautuen.

On kerrottava, mistä ja miten tieto on saatu? Tarvitaan kykyä arvioida toisaalta lähteiden sisältämää tietoa ja toisaalta historiatieteellisten esitysten antia oman tutkimustehtävän kannalta. Tieteellinen kriittisyys tarkoittaa tiedon perusteiden punnitsemista.

Kirjoita, kirjoita, kirjoita Historiallisen tekstin ominaispiirteitä Sidoksisuus kuuluu historiaan Kirjoittamisen tapoja Prosessikirjoittaminen Muistiinpanotekniikka Tutkimuspäiväkirja Yksi kelvollinen kirjoittamisopas TÄMÄ KANNATTAA MERKITÄ MUISTIIN

Hyvin kirjoittamisen harjoittelu Vältä naiivia popularisointia Kirjoita rohkeammin Lue tekstiäsi ääneen Kirjoita lyhyitä lauseita Näe vaivaa otsikoiden kanssa Kuuntele kommentit Huomaa maneerisi Tarkista tiedot Älä varasta Kirjoita uudestaan Käytä suomen kieltä MANUALE HISTORIAE on avuksi tässäkin!

KAIKKEA EDELLÄSANOTTUA VOI SOVELTAA MYÖS OPINNÄYTETÖIHIN!