Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma HYRRÄ Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Alueet ja hyvinvointi HYVÄ-asiantuntijafoorumi Helsinki

Pielisen Karjala asukasta 4 kuntaa (Juuka ei mukana HYRRÄssä) PIKES Oy (pl. Juuka) Joensuun seutu asukasta 6 kuntaa JOSEK Oy Keski-Karjala asukasta 4 kuntaa KETI Oy

Perustiedot: Hankkeen nimi:HYRRÄ – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma Hankkeen kesto: – Rahoitus:Pohjois-Karjalan maakuntaliitto / EAKR-ohjelma Hallinnoija:JOSEK Oy Projektihenkilöstö:JOSEK Oy: ohjelmapäällikkö ja ohjelmakoordinaattori (molemmat 1 htv/v) KETI Oy ja PIKES Oy: molemmissa ½ htv/v koordinaattori

Tavoitteet HYRRÄ – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelman päätavoitteena on hyvinvointitoimialalla toimivien kasvuhaluisten ja -kykyisten yritysten ja järjestöjen strategialähtöinen, kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kasvuedellytysten ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen. HYRRÄ kuvastaa yritysten ja järjestöjen aktivointia, saattamista ja innostamista kasvukierteeseen ja -ajatteluun.

Hyvinvointiala HYRRÄ:ssä Hyvinvointialalla ymmärrämme HYRRÄ:ssä seuraavat palvelut koskien ihmisen koko elinkaarta: –Sosiaali- ja terveysalan palvelut –Arjessa selviytymisen palvelut (esim. kotona asuminen) –Vapaa-ajan palvelut –Työhyvinvointi –Hyvinvointimatkailu –Edellisiin liittyvä väline- ja varustetuotanto

Määrälliset tavoitteet yritystä sekä 20 muuta organisaatiota (järjestöä) 120 uutta työpaikkaa, joista 20 suoraan kasvuohjelmasta ja 100 välillisesti 20 uutta yritystä, joista 5 suoraan kasvuohjelmasta ja 15 välillisesti +20 % kasvu mukana olevien yritysten ja järjestöjen liikevaihdossa vuoden 2010 loppuun mennessä

Toimintamalli

Palvelut kasvuohjelmaan osallistuville yrityksille Kokonaisvaltainen liiketoiminnan analysointi Liiketoiminnan kehittämissuunnitelma Käytännön työkaluja yrityksen liiketoimintaan Mahdollisuus asiantuntijan käyttöön erityiskysymyksissä (asiantuntijarekisteri kilpailutettu, tuki 60 %) Osallistumismaksu 150 €/yritys tai järjestö koko hankkeen ajalta

Pohdintaa Osa yrityksistä ei hae kasvua euroissa tai eivät näe kasvun mahdollisuuksia, vaan haluavat pikemminkin –verkostoitua toisten yritysten kanssa –siirtää hiljaista tietoa –tukea ja sparrausta yrittäjäkollegoiltaan Sitoutuminen ja halukkuus yhteistyöhön vaihtelee. Osa yrityksistä on erittäin aktiivisia ja näkevät kehittämistyön sekä kasvumerkityksen olennaisena osana toimintaansa. Osa palveluntuottajista toimii omissa totutuissa ympyröissään, eivätkä välttämättä halua kasvaa. Toisaalta tiedostavat kiristyvän kilpailutilanteen ja näkevät suuret kansalliset yritykset uhkina.

Keskeiset haasteet Yritysten koko; Pohjois-Karjalassa on pieniä ja isoja, mutta ei keskisuuria sote-yrityksiä Yhteistyö ja toimintamallit kolmannen sektorin, julkihallinnon ja yritysten välillä; palvelurakenteen epäselvyys tällä hetkellä Lainsäädännölliset kysymykset sekä valvontaan liittyvät asiat Heikko kannattavuus pienissä sote-yrityksissä; tähän lääkkeitä etsitään mm. kumppanuudesta ja verkostoitumisesta Kasvun edellytykset/mahdollisuudet; järkevä palvelurakenne ja yhteistyö kuntien kanssa kumppanuudessa Hoiva-alalla haasteena on erityisesti palvelurakenteen muutos. Toisaalta tämä mahdollistaa yritysten fokusoida asiakaskuntansa ja kehittää siten palveluja.

Pohjois-Karjalan kasvun paikka Hyvä ja laadukas yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen → kannattava liiketoiminta → jatkuva kehittäminen Hyvä ja laadukas osaaminen → työhyvinvointi, työvoiman saatavuuden turvaaminen Hyvä ja laadukas yhteistyö julkisen sektorin, yrittäjien ja järjestöjen kesken; monitoimijamalli, esim. –Palvelusetelin käytön laajentaminen –Sähköisen asioinnin ja teknologioiden hyödyntäminen