Kansalliskirjaston julkaisuarkistoille tarjoama tuki Julkaisupäivä, Oulu, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto ja Open Access -julkaisemisen edistäminen Suomessa - OPM:n rahoittama OA-JES-hanke (2006) -Kansalliskirjastolle resursseja julkaisuarkistojen teknisen infrastruktuurin kehittämiseen - ENCompassin ongelmat -Kehitys ei ole ollut odotettua: puutteita etenkin julkai- suarkistojen kannalta oleellisissa ominaisuuksissa - Kansalliskirjaston DSpace/Manakin-projekti -Julkaisuarkistokäyttöön soveltuvaa teknistä ympäristöä testattu ja rakennettu toukokuusta lähtien

Miksi juuri DSpace? - Kansalliskirjasto kartoitti keväällä 2006 muitakin julkaisuarkisto-ohjelmistoja -Mm. E-Prints, CDSWare, Fedora - DSpacella selkeitä vahvuuksia -Nimenomaan julkaisuarkistokäyttöön suunniteltu, avoimen lähdekoodin ohjelmisto -Valmistunut jo vuonna Keskeisten perustoimintojensa osalta vakaa ja järkevästi rakennettu, helppo ottaa käyttöön -Laajimmin käytetty julkaisuarkistosovellus -Useita käyttäjiä jo ennestään myös Suomessa (mm. DViikki) -Vahva kehittäjäyhteisö tukena

Perustietoa DSpacesta - DSpacen tiedontallennusyksikköä, ”arkistoatomia” kutsutaan nimellä ”item” -Arkistoatomi sisältää metadatan ja halutun määrän tiedostoja - Hierarkinen rakenne: kokoelmat ja yhteisöt -Arkistoatomit liittyvät kokoelmiin ja kokoelmat yhteisöihin -Yhteisöillä voi olla rajaton määrä aliyhteisöjä -Esim. DSpace/Helsingin yliopisto/Humanistinen tiedekunta/Historian laitos/Väitöskirjat -Lisäksi Itemeista mahdollista koota erillisiä virtuaalikokoelmia - Julkaisujen pysyvänä tunnisteena handle -Handle-järjestelmä integroitu tiiviisti DSpaceen -Mahdollisuutta käyttää URN:ia handlen rinnalla selvitetään

Manakin-käyttöliittymä - DSpacen peruskäyttöliittymä melko kömpelö ja sen muokkaaminen käytännössä hankalaa -Muokkaukset häviävät lisäksi versiovaihdoksissa -Tästä syystä useimmilla käyttäjillä yhä DSpacen perus-layout - Manakin-käyttöliittymäohjelmisto korjaa tilannetta -Manakinin avulla DSpacen päälle voi rakentaa erillisen vapaasti muokattavan käyttöliittymän -Mahdollistaa myös yhteisö- ja kokoelmakohtaisten käyttöliittymien suunnittelun saman DSpace-instanssin sisällä -Edelleen beta-vaiheessa, ensimmäistä virallista versiota lupailtu helmikuuksi Tästä huolimatta jo nyt toimiva ohjelmisto, vaikka tiettyjä asioita yhä puuttuukin

Kokemuksia tähänastisesta projektista - DSpace toimii luotettavasti -Perustoiminnot toimivat moitteettomasti: mm. selailu ja aineiston syöttäminen, kokotekstihaku, OAI-haravointi -Tukee erikielisiä versioita, vaikka lokalisointi vaatii työtä -Virkailijakäyttöön tarkoitetut hallintatyökalut epäintuitiivisia ja kömpelöitä (mutta sinänsä toimivia) -Tilastointityökalut kaipaavat kehittämistä - Manakin mahdollistaa käyttöliittymien muokkaamisen -Vaatii kuitenkin melko paljon työtä ja myös XSL-osaamista -Miten paljon muutoksia vielä tulossa?

DSpace/Manakin käytännössä: E-thesis uuteen ympäristöön - E-thesiksen julkaisut siirretään syksyn aikana Kansalliskirjaston DSpace-palvelimelle -Julkaisujen kuvailutiedot noudattavat opinnäytteiden kansallista metadataformaattia -Uusien julkaisujen metadata saadaan automaattisesti tekijöiden täyttämällä verkkolomakkeella - E-thesiksen oma Manakin-käyttöliittymä työn alla -Kullekin laitokselle oma sivu (yhteisö) ja sen alle erillisinä kokoelmina sen erityyppiset julkaisut -E-thesikselle oma, muista samassa DSpace-instanssissa olevista kokoelmista poikkeava ulkoasu ja omat hakuvalikot -Pohditaan myös mahdollisuutta jakaa yksittäisten kokoelmien päivitysoikeuksia tiedekuntakirjastoille

Kansallinen yhteistyö - Millaista kansallista yhteistyötä tarvitaan? - Millaisia julkaisuarkistoihin liittyviä palveluita Kansalliskirjastolta kaivataan?

Kansallinen yhteistyö (1): yhteiset toimintamallit - Yhteisten käytäntöjen luominen - Järjestelmien yhteensopivuuden kehittäminen - Yhteistyön edellytysten varmistaminen - Yhteensopivat metadataformaatit ja kuvailukäytännöt - Julkaisuarkistojen käyttämät identifikaatiotunnukset - Julkaisuarkistojen OAI-PMH-yhteensopivuus - Tulevaisuudessa: vapaakappaleluovutuksen tekeminen mahdollisimman helpoksi

Kansallinen yhteistyö (2): teknisiin asioihin liittyvä yhteistyö - Miten päästään siihen, ettei kaikkien tarvitse tehdä samoja asioita uudestaan? –Esim. DSpace-tietämyksen jako kansallisella tasolla –Järjestelmä käytössä Kansalliskirjaston lisäksi myös useissa yliopistoissa ja siten myös asiantuntemusta useissa paikoissa –Miten voimme parhaiten edistää keskinäistä viestintää ja tietojen vaihtoa? –Miten yhteistyö ja työnjako kannattaa organisoida?

Kansallinen yhteistyö (3): keskitetty ylläpito ja yhteiset palvelut? - Julkaisuarkistopalveluita on mahdollista myös keskittää tai toteuttaa yhteistyössä esim. paikallisesti -Sopii erityisesti pienehköille arkistoille ja kokoelmille, joiden tarvitsemien teknisten järjestelmien kehittäminen ja ylläpito voi muuten olla niiden kokoon nähden kallista - Kansalliskirjaston DSpace (oa.doria.fi) -Tarjoaa mahdollisuuksia sekä keskitettyyn ylläpitoon että omien palvelukohtaisten käyttöliittymien luomiseen -Kansalliskirjasto huolehtii keskitetysti järjestelmän teknisestä ylläpidosta ja yliopistot/kirjastot vastaavat siinä toimivien palveluidensa sisällöstä -Lisää pilottiprojekteja kaivataan! - Haravointi ja yhteisten hakupalveluiden luominen

Lopuksi - Tekniset järjestelmät lopulta vain yksi julkaisemisen taustaedellytyksistä -Tekninen näkökulma dominoinut ehkä liikaakin tähänastista julkaisuarkistokeskustelua -DSpace ja muut vastaavat tekniset sovellukset ovat vain työkaluja julkaisuarkiston pystyttämisessä -Suurimmat haasteet ovat kuitenkin julkaisutoiminnan käytäntöjen luomisessa, toiminnan organisoimisessa ja palvelun markkinoinnissa tutkijoille