Liikkumaan! -hanke Espoo 2.12.2014

KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMINEN TYÖYHTEISÖN YHTEINEN MATKA

Video: Jyrängön koulu www.youtube.com/watch?v=Yk9tE-oGQXY

TUTKIMUSTULOKSIA JYRÄNGÖN KOULUN TOIMINNASTA

Millaiseksi koet koulusi yleisen ja välituntien ilmapiirin?

Onko sinua kiusattu tai oletko sinä k Onko sinua kiusattu tai oletko sinä kiusannut muita tämän lukukauden aikana?ta tämän lukukauden aikana?

Väsyttääkö sinua koulussa?nua koulussa?

LUKUVUOSI 2003-2004 Liikuntaa ei opeteta ops:n edellyttämää määrää Liikuntaa yhtenä päivänä viikossa Liikunta tytöille ja pojille omissa ryhmissä 1.-luokasta alkaen (Koulu 1.-4. luokkien koulu)

MIKSI?

TUKEA TUTKIMUKSISTA JA KOULUTUKSISTA Liikunnalla vaikutuksia oppimiskykyyn. Vähän liikkuvat lapset eivät menesty koulussa yhtä hyvin kuin aktiivisesti liikkuvat lapset. Esim. rytmikoordinaatio yhteydessä lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan. Kokeilut liikunnan lisäämisestä koulupäivään ovat tuottaneet positiivisia tuloksia akateemisessa oppimisessa.

TUKEA TUTKIMUKSISTA JA KOULUTUKSISTA Kun lapsi saa varhaisessa vaiheessa liikunnasta mieluisia kokemuksia ja elämyksiä, hänen koettu fyysinen pätevyytensä kehittyy myönteisesti. Myönteiset liikuntakokemukset lapsuusiällä tukevat todennäköisesti pysyvän liikunnan harrastamista ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista.

LIIKUNTA JA AKATEEMINEN SUORIUTUMINEN Välituntiaktiivisuudella vaikutuksia keskittymiseen ja luokkakäytökseen tarkkaavaisuuteen kouluun sopeutumiseen sosiaalisen toiminnan laatuun (etenkin pojilla) Yllä olevien vaikutusten tehoa voidaan parantaa toiminnan monipuolisuudella

LIIKUNTA JA AKATEEMINEN SUORIUTUMINEN Luokkahuoneen liikunnallistaminen edistää keskittymistä sääntöjen noudattamista akateemista osaamista matematiikka, luetun ymmärtäminen Liikuntatuokioiden vaikutus erityisen merkittävä heikoiten menestyvillä oppilailla

LIIKUNTA JA AKATEEMINEN SUORIUTUMINEN Koulun järjestämällä muulla liikunnalla (mm. kerhotoiminta) vaikutuksia itsetuntoon koulumenestykseen tuntiaktiivisuuteen asenteisiin koulua ja opiskelua kohtaan kotitehtävien tekemiseen Liikunnan lisääminen kouluyhteisössä vähentää koulukiusaamista!

TAVOITE

Henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva lapsi. Tuoda liikkuminen luontevaksi osaksi jokaista koulupäivää. Ei huippuosaajien tekemistä vaan terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan luomista sekä oppimisen tukemista.

JYRÄNGÖN KOULUN TAVOITTEET Lisätä lasten liikunnan määrää koulupäivän aikana (oppi- ja välitunnit). Parantaa liikuntatuntien laatua. Erityishuomio fyysis-motorisiin tekijöihin (toimintakyky). Kannustaa ja motivoida terveelliseen liikunnalliseen elämäntapaan (oppilaat, henkilökunta, vanhemmat). Innostaa henkilökuntaa liikuntakasvatuksen monipuoliseen kehittämiseen sekä viedä eteenpäin henkilöstön osaamista liikunnan alueella (koulutus, sisäinen keskustelu).

Liikuntaympäristön aktiivinen tarkastelu, hyödyntäminen ja kehittäminen. Luoda uudenlaisia malleja sisätilojen hyödyntämiseen. Hyödyntää uutta teknologiaa lasten liikuttamisessa. Etsiä ja kehittää yhteistyömalleja urheilu-seurojen, järjestöjen ja koulun välille. Profiloitua liikuntaan (suunnannäyttäjä, edelläkävijä).

KEINOT

LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVÄÄN Liikkeen lisäämisen paikkojen ja/tai mahdollisuuksien tunnistaminen koulupäivän aikana Liikuntatunnit Välitunnit Liikuntatuokiot oppituntien keskellä Oppituntien toiminnallistaminen Muu koulun järjestämä liikunta (esim. kerhotoiminta) Koulumatkat

Huomiota ja toimenpiteitä koulupäivän rakenteisiin liikuntatunteihin omaehtoiseen liikuntaan ympäristöön toimintakulttuuriin

KOULUPÄIVÄN RAKENNE Kaksi pitkää välituntia (25 ja 40 min) aikaa omaehtoiselle ja ohjatulle liikkumiselle Passiivisuuden purkaminen toiminnallinen oppiminen aktiivinen istuminen (esim. jumppapallot)

LIIKUNTATUNNIT Huomiota liikuntatuntien määrään ajoitukseen laatuun Tavoitteena fyysisen toimintakyvyn varmistaminen Ajoitus: liikuntatunnit eri päivinä (ei kaksoistunteja) Laatu: kuntotunnit tavoitteellisia (kestävyys, lihaskunto, lihashuolto)

VÄLITUNNIT Laatuvaatimukset Tarjolla ohjattua ja omaehtoista toimintaa Kaikki koulun liikuntavälineistö käytössä liikuntavälineitä ulko- ja sisäkäyttöön Saatavuus ja riittävyys Kaikki koulun tilat ja lähialueet käytössä koulun piha lähimaasto koulun sisätilat: liikuntasali, aula, käytävät

KERHOTOIMINTA Välittömästi koulupäivän yhteydessä Keskellä koulupäivää Koulupäivän rakenne Yhteistyö 3. sektorin kanssa

TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN Teknologia mukana liikuttamassa Uhka voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Leikinomaisia liikunta- ja oppimisympäristöjä tarjoavia sovellutuksia sekä sisä- että ulkotiloihin Aktiivisuusmittarit, navigointilaitteet, tanssimatot, wii-pelit …

YHTEISÖLLISYYS Yhteisölliset toimintapäivät Kerran kuukaudessa koulun yhteinen liikunnallinen toimintapäivä integroiminen muihin oppiaineisiin

PERHEET YHDESSÄ Vanhempien esimerkki kannustaa Pyritään tukemaan ja luomaan perheen yhteisen liikkumisen kulttuuria Yhteiset pelivuorot lapsille ja vanhemmille Koululiikuttaja Iltapäiviin ajoittuvat liikunta- ja toimintapäivät

TOIMINTAKULTTUURI

LIIKUNNALLISTAMISEN TAVOITTEET KIRJATTU Koulun toiminta-ajatukseen Kasvatus- ja opetustoiminnan yleisiin periaatteisiin Lukuvuoden toimintasuunnitelmaan Koulukohtaiseen OPS:iin Strategiaan

VASTUUT Rehtori esim. kokous(lista)käytännöt Koulun liikunnallistamisen tiimi Liikuntavastaavat Koko henkilökunta

ASENNEILMASTO Verkostoituminen koulut, liikuntatoimi, seurat, aluejärjestö, valtakunnalliset toimijat… Kouluttautuminen sisäinen ja ulkoinen Jatkuva kehittäminen oppilaiden osallistaminen

KEHITTÄMISTYÖ Ajattelun käynnistämisen vaihe Konkreettisten tekojen vaihe Laadun parantamisen vaihe Kohti unelmaa … rima edelleen korkealla.

MATKALIPPUJEN TARKISTUS

Mitä on tehty? Mitä tuloksia on saatu? Mitä positiivisia ja negatiivisia asioita on havaittu? Uudet kokeilut ja vivahteet

Kohti unelmaa … rima edelleen korkealla

KIITOS! Kimmo Nykänen Asiantuntija, koulupäivän liikunnallistaminen Kimmo.nykanen@valo.fi p. 040-554 5503