Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos Mira.kalalahti@helsinki.fi Teollisuuskatu 23 (PL26) 00014 Helsingin yliopisto

Hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä selkeä, houkuttelee vastaamaan ulkoasu väljä, siisti vastausohjeet selkeät ja yksiselitteiset kysyy vain yhtä asiaa kerrallaan muodostaa soljuvan, jäsennellyn kokonaisuuden tasapainoinen: ei johdattele, ei salaile sisältää luotettavuutta parantavia kontrollikysymyksiä helpot alkuun, arat loppuun (taustat voi kysyä myös lopussa) jokainen kysymys on paikkansa ansainnut esitestattu perusteltu ja motivoitu saatekirjeellä tilasto-ohjelmalla käsiteltävissä

Saatekirje tehtävä motivoida vastaajaa täyttämään lomake ja selvittää tutkimuksen taustaa ja vastaamista kyselyn (ja koko tutkimuksen) tarkoitus ja tärkeys, tekijät tutkimuksen merkitys tutkimustietojen käyttötapa miten vastaajat valittu vastaustekniset tiedot

tietojen luottamuksellisuus mihin ja miten tietoja käytetään mahdollisesti vastaajalle koituva hyöty tai muu motivointi keneltä saa mahdollisia lisätietoja kiitos vastaamisesta tutkijan allekirjoitus ja mahdollisesti jonkun muun vastaavan henkilön

Kysymystyypit avoimet, suljetut kysymykset (valmiit vaihtoehdot) asenneasteikot ratkaistava toivotun tiedon luonne täsmälliset tai arvioidut tosiasiatiedot käyttäytymisen syyt asenteet, arvot ja mielipiteet sosiaaliset suhteet mitä abstraktimpi tieto, sitä haastavampi kysyä

Likert-asteikollinen muuttuja Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille Kl2010 Mira Kalalahti 6

Mittaustaso Vaativammalla asteikolla on myös vähemmän vaativan asteikon ominaisuudet: muuttujan mitta-asteikko on ”vaativin” mitta-asteikko (se, jolla on eniten ominaisuuksia) (esim. ikämuuttuja on suhdeasteikon muuttuja, koska sillä on absoluuttinen nollapiste kaikkien muiden mitta- asteikkojen ominaisuuksien lisäksi)

Muuttujien luonne Muuttuja on dikotominen, jos se saa kaksi arvoa: Ominaisuus joko on olemassa kyseisellä tilastoyksiköllä tai sitä ei ole olemassa (esim. tutkittava on naimisissa tai ei ole). Dikotomiset muuttujat voidaan koodata 0-1-muuttujiksi 0 = ei,1 = kyllä) eli dummy-muuttujiksi

Muuttujien luonne Ei-numeeriset/laadulliset muuttujat vs. numeeriset/määrälliset Esim. pituus, (numeerisia) Esim. sukupuoli, (ei-numeerisia)

Mittaustaso: ”sanallinen mittaaminen” Luokittelu- eli nominaaliasteikko: Muuttujat voidaan luokitella (ryhmiin tai luokkiin), mutta luokkia ei voida asettaa mitattavan ominaisuuden mukaan järjestykseen eikä arvoilla voi suorittaa laskutoimituksia Esim. pohjoismaat, kansalaisuus, sukupuoli jne.

Mittaustaso: ”sanallinen mittaaminen” Järjestys- eli ordinaaliasteikko: Muuttujien arvot voidaan laittaa mitattavan ominaisuuden mukaan luonnolliseen järjestykseen, mutta arvot eivät ole välttämättä tasavälisiä Esim. viran hakijat kelpoisuuden mukaan Esim. mielipidemittaukset (mm. likert): keskiarvojen laskeminen ”sallittua” yleiskuvan antajana)

Mittaustaso: ”määrällinen mittaaminen” Välimatka- eli intervalliasteikko: Mittausarvojen etäisyys tunnetaan (muuttujan arvot ovat säännöllisen välimatkan päässä toisistaan Ei yksiselitteistä nollakohtaa Esim. Celsius-asteikko, syntymävuosi (mittayksikkö on yksi vuosi)

Mittaustaso: ”määrällinen mittaaminen” Suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko: Välimatka-asteikollisen lisäksi muuttujilla on yksiselitteinen nollakohta, absoluuttinen nollapiste Muuttujana arvojen suhde (eli toinen jaettuna toisella) pysyy samana, vaikka mittayksikköä muutetaan Esim. jos rahaa on 0 euroa, sitä ei ole yhtään, lukumäärämuuttujat ovat suhdeasteikon muuttujia