Suomalaisen yhteis-kunnan iso murros – miten kuuluu ihmisen ääni? Kohtaamispaikkapäivät Seinäjoki 17.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa 95 % maaseutua ikärakenne, huoltosuhde sote- uudistus? kunta-rakenne Kartta: SYKE Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM

Ongelmia on ollut tähänkin mennessä… Kuuluuko ihmisen ääni? Suomen perustuslaki 2§: ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.” mm. eduskunnan perustuslaki-valiokunnan sote-kannanotot kuntalaisten vaikutus-mahdollisuuksista Ongelmia on ollut tähänkin mennessä…

…edustuksellinen kuntademokratia ohenee

Kuuluuko ihmisen ääni? 1 2 3 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. 2 julkisen talouden kriisi 3 5

Julkinen talous sakkaa Palvelujen tarve Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Miljardisäästöt Rakennepaketti Valtionosuusuudistus Valtionosuusleikkaukset Alijäämäinen julkinen talous Kuntien taloudellinen tilanne, verotulot, vos:t 6 Valtion ja kuntien velka kasvaa

Kuuluuko ihmisen ääni? 1 2 3 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. 2 julkisen talouden kriisi Kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu käytännön toimijana kasvaa väistämättä arjen lähipalveluista ja elinvoimaisesta lähiympäristöstä huolehdittaessa. 3 julkisten palvelujärjestelmien heikkous kohdata ihminen 7

Julkisten järjestelmien kankeus: lainsäädäntöä ja käytäntöjä Esimerkkinä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Sote-lakiesitys 4.12.2014 (ei siis etene): 30 § ”Asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista tulee edistää: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja sekä hyödyntämällä teknisiä kuulemismenettelyjä; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ja keräämällä palautetta ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia eri toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa; 5) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua 6) muilla sopivilla tavoilla.” Uusi kuntalaki 22 § ”Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; sekä 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.”

alueiden erilaisuus ja ihmisten arjen asiantuntemus? Miten osataan ottaa huomioon alueiden erilaisuus ja ihmisten arjen asiantuntemus? esimerkki Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista

? sosiaali- ja terveyspalvelut? Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että… …kunta on tulevaisuudessa kovin erilainen kuin se on nyt ”Kunta on yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaiskasvatuksen foorumi sekä kehittäjä ja palvelujen järjestäjä.” Lähde: Kyösti Tornberg, väitös 2014 ? sosiaali- ja terveyspalvelut? opetus, kulttuuri, kirjasto, nuoriso, liikunta, ulkoilu, tekninen toimi ym

Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että… …vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön!

Kumppanuutta voi olla monenlaista Keskustelukumppanuutta Kehittämiskumppanuutta Suunnittelukumppanuutta Palvelukumppanuutta Budjettikumppanuutta Toimijakumppanuutta

Tarvitaan kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa ”Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteis-kunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.” Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä ”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.”

Mistä kiikastaa? 1 2 3 ymmärrys ja asenteet kuinka kyetään muuttamaan toimintatapoja ja rooleja 2 3 kuinka nopeasti yhteiskunnan ja talouden muutos pakottaa muutokseen Lainsäädäntö ei ole pahin jarru!

Viime kädessä on kysymys meidän jokaisen asenteista

kukoistava kansalaisyhteiskunta Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa? Kylä-suunnitelmia Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Yhteis-suunnittelua Säännöllisiä ”kunnanisien” ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Alueiden kehittämis-suunnitelmia Leader-toimintatavan hyödyntämistä Kuntien järjestö-strategioita Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Pormestarin asukasiltoja Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestö-toimintaa Ravintola-päiviä Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Keskustelu- tilaisuuksia Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia, korttelikirjastoja Järjestöjä palvelujen tuottajina Kortteli- ja kylä-kokouksia Kansalais-foorumeita, -raateja ja -neuvostoja Palvelu-osuuskuntia Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Matalan kynnyksen palvelupisteitä Uuden ajan talkoita Yhteis-kunnallista yrittäjyyttä Yhteisö-viestinnän uusia muotoja Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia Osallistuvaa budjetointia

Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Kunta-organisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta