Kuntaa kehitetään yhteistyössä Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 15.4. Mynämäki.

Esitys aiheesta: "Kuntaa kehitetään yhteistyössä Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 15.4. Mynämäki."— Esityksen transkriptio:

1 Kuntaa kehitetään yhteistyössä Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 15.4. Mynämäki

2 2  Isoja muutoksia, hurjia haasteita  Tulevaisuuden kunta perustuu yhteisöihin  Kumppanuuksissa piilee paljon mahdollisuuksia, jotka ovat pitkälti vielä hyödyntämättä Puheen- vuoron keskeiset asiat

3 3 Suomen pinta- alasta 95 % on maaseutua maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR oli valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, nimi muuttui 1.4. alkaen Maaseutupolitiikan neuvostoksi toiminta perustuu laajaan verkostomaiseen yhteistyöhön, jossa on toimijoita valtakunnalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta yhteistyöryhmän/neuvoston asioita valmistelevat sihteeristö ja teemaverkostot OK-opintokeskus/Opintokeskus Sivis on hallinnoinut kansalaistoiminnan verkoston työtä helmikuusta 2014 lähtien hankerahoitus maa- ja metsätalous- ministeriöstä MANE on mukana kehittämässä maaseudun asukkaiden osallisuutta ja lähidemokratiaa

4 4 Kansalaistoiminnan verkoston vetäjinä toimivat Tauno Linkoranta ja Seija Korhonen kansalaistoiminnan verkoston työ on käytännössä sparrausta, neuvontaa, lausuntoja, alustuksia, kirjoituksia, tiedottamista… lähidemokratiamalleja kunnissa, maaseutuvaikutusten arviointeja, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, järjestöjen roolin terävöittämistä, palveluratkaisuja… ”On pyrittävä kehittämään julkisen vallan kykyä ja käytännön keinoja ottaa vastaan ja hyödyntää kansalaisten osaamista, oma- aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Osalli­suutta ja osallistumista ei voida kuiten­kaan synnyttää pelkästään yhteis­kunnan ylätason päätöksin ja organisaatio- tai hallintolähtöisesti. Osallisuuden ja osallistu­misen vahvistaminen edellyttää, että asioi­ta kehitetään myös kansalaisten ja ko­ kemusperäisen tiedon näkökulmasta, ja että kansalaisilla on todelliset mahdolli­suudet ja konkreettiset keinot osallistua ja vaikuttaa.” Vuonna 2016 erityisteemana on kumppanuus Kumppanuustyön vetäjänä toimii Ritva Pihlaja konkretisoidaan, mitä kumppanuuksilla tarkoitetaan ja parannetaan kumppanuus- osaamista sekä paikallisella että kansallisella tasolla ollaan mukana tekemässä tulevaisuuden kuntaa! ”Julkisella vallalla on vastuu kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta yhdenvertaisesti. Hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan yhteispeliä julkisen, 3.sektorin ja yritysten välillä. Kumppanuuden kehittäminen kuuluu niin valtiolle, kunnille, yksityiselle sektorille kuin järjestöillekin.”

5 5 kunta- rakenne Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa, ikä- rakenteessa, asutusrakenteessa ikärakenne, huoltosuhde sote- ja maakunta- uudistus

6 Toimintaympäristön muutos haastaa maaseutuelämän ja maaseutukunnan Kulttuurinen: Yksilöllisyys eristää Institutionaalinen: Kansalaisuuden muutos Demografinen: Muuttoliike ja ikääntyminen vaikuttavat Taloudellinen Resurssien ja tarpeiden epätasapaino 6

7 7 ”Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.” ”Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa.” Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma ”Palvelut asiakaslähtöisiksi: Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken.” ”Palvelut asiakaslähtöisiksi: Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken.” ”Kunta on ihmisten yhteisö.” Nyt tarvitaan konkretiaa: mitä nämä kirjaukset tarkoittavat käytännössä?

8 Tulevaisuuden kunnat tarvitsevat kumppaneita!

9 Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Yhteistyö Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Monitoimijaista Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Verkosto Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista Kumppanuus Maijanen & Haikara 2014 Ennen tehtiin yhteistyötä, sitten alettiin puhua verkostoista, nyt muotitermi on kumppanuus

10 yhdistykset yritykset paikallislehti paikallinen some rivikuntalaiset pop up -ryhmät vierailijat ja matkailijat kesäasukkaat maahanmuuttajat seurakunnat alakoulu yläkoulu lukio ammatilliset oppilaitokset pelastuslaitos VPK rahoittajat kehittäjätahot maakunta valtio teollisuus ja tuotanto pankki kauppa liikenne apteekki sote liikunta urheilu kulttuuri nuoriso kylä kaupunginosa kuntaorganisaatio Kunta on paikallinen yhteisö Kunta on ihmisten yhteisö luottamus -henkilöt viranhaltijat ja työntekijät Ketkä rakentavat kumppanuuksia, miksi ja miten? kuntayhteisö

11 Kyläläisyys on osa kuntalaisuutta! Paikkaperustaisuus kunniaan!

12 Kumppanuuden mahdollisuudet asukashankinnassa – yhdistysohjelmista napattua Uusien asukkaiden houkuttelu  Tonttien ja asuntojen yhteismarkkinointi  Vetovoimatekijöiden kartoitus ja markkinointi  Kesäasukkaiden potentiaali… Uusien asukkaiden vastaanotto  Tervetulotoivotus  Uusi kunta tutuksi -kierroksia  Asukasmessut… Miten pitää kiinni jo asuvista?  Viihtyisyyteen ja hyvinvointiin panostaminen  Osallisuuden edistäminen  Kunnan eri osien erilaisuus on vahvuus  Paikallisia ratkaisuja palveluissa ja työllistämisessä… 12

13 13

14 Kiitos! tauno.linkoranta@vskylat.fi maaseutupolitiikka.fi vskylat.fi tauno.linkoranta@vskylat.fi 14