UNITUTKIMUS ”PIMEYTTÄ VALOISUUTEEN” Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian erikoislääkäri Lastenklinikka, TAYS

SISÄLTÖ Oma tausta Lapsen uni ja terveys (Child Sleep) –hanke Mitä uni on? Miten lapsen ja nuoren uni kehittyy? Miten valo vaikuttaa uneemme? Miten nukkuminen on muuttunut sadan vuoden aikana? Miten nukumme tulevaisuudessa?

OMA TAUSTA LL 1984, TaY:n alumni Lastentautien erikoislääkäri 1991 Lastenneurologian erikoislääkäri 1997 LT 2001: Koululaisten unihäiriöt ja päiväväsymys Unilääketieteen erityispätevyys 2001 Lasten unihäiriöiden kliininen hoito 1990-luvulta lähtien Koululaisten kuorsaustutkimus 2006 -

LAPSEN UNI JA TERVEYS (CHILD SLEEP) –HANKE Suomen Akatemian rahoittama syntymäkohorttitutkimus Keräys 2011- 2013, n. 1650 lasta vanhempineen Pitkittäistutkimus: kyselyt (ennen syntymää, 3, 8 ja 24kk:n ikä), geeninäytteet (synnytyksen yhteydessä) ja alaryhmissä uniohjanta, unirekisteröinnit, kasvu-, terveys- ja kehitysarviot Lapsen unen kehitys, siihen vaikuttavat seikat ja mahdollisten unihäiriöiden vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen Valon vaikutus unen kehitykseen yksi osa-alue

MITÄ UNI ON? Elimistölle elintärkeä lepotila Aivojen sähköisen toiminnan muutos Ei yhteyttä ulkomaailmaan Unen rakenne: 1,5 tunnin mittaisia jaksoja, jotka sisältävät erilaatuista unta: kevyt uni, syvä uni, vilkeuni, (valve) Unen tehtävät: energiavarastojen uusiminen, kuona-aineiden poisto, oppiminen, tunne-elämän säätely, immuniteetti

Timo Partonen Lisää unta, Duodecim 2014.

MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY? vastasyntyneellä ei säännöllistä unirytmiä, unimäärä n. 16t n. 3kk:n ikään mennessä pisin nukuttu jakso yöllä melatoniinin eritys ja kehon lämpötilan vuorokausivaihtelu kehittyy ensimmäisen 3kk:n aikana puolen vuoden ikään mennessä kypsät univaiheet havaittavissa EEG:ssä, unijakso alle tunnin mittainen paljon vilkeunta -> heräilyalttius leikki-iässä vilkeunen määrä kuten aikuisella, syvää unta paljon alkuyöstä -> heräilyherkkyys vähenee unijakso pitenee 1,5t:iin leikki-iässä unimäärä n.12t 1-vuotiaalla ja vähenee 10t kouluikään mennessä

MITEN LAPSEN JA NUOREN UNI KEHITTYY? alakouluikäisen unentarve 9-10t murrosiässä melatoniinin erityshuippu viivästyy ja laskee -> nukahtaminen viivästyy syvän unen määrä laskee 30%:sta 20%:iin -> paine nukahtaa laimenee -> valvominen helpottuu Unen tarve ei vähene eli noin 9t unta tarvitaan myös murrosiässä

MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME? Unen säätelyyn vaikuttavat edeltävän valveen kesto ja vuorokaudenaika Mitä enemmän valvomme sitä suurempi on paine nukkua Pimeys nukuttaa, valoisuus virkistää Silmän kautta tuleva valo viestittää keskuskelloon (=suprakiasmaattinen tumake) vuorokauden ajan; kehon keskuskello

MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME? Melatoniini eli pimeähormoni alkaa erittyä käpylisäkkeestä illan hämärtyessä viestin tultua keskuskellosta Melatoniinin nousu antaa väsymyssignaalin, jolloin nukahdamme Valon määrän lisääntyessä melatoniinin eritys vähenee ja valvemekanismit aktivoituvat; toisaalta unen määrä on riittävä, jolloin heräämme Lähellä napa-alueita vuorokauden pituus vaihtelee vuodenajan mukaan: talvella nukutaan kesää enemmän; elimistö kuitenkin pyrkii lähes säännölliseen rytmiin

MITEN VALO VAIKUTTAA UNEEMME? Valon määrä aamuisin on voimakkain vuorokausirytmin tahdistaja Keinovalo illalla heikentää kykyä nukahtaa Kesäajan käyttö epäfysiologista Valon määrän lisääminen kesällä tarpeetonta pohjoisessa; hyödyt muuallakin kyseenalaisia Kesäaikaan siirtyminen vähentää valoa aamussa ja lyhentää unta

MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT SADAN VUODEN AIKANA? Aikuiset nukkuivat 150 v sitten keskimäärin pari tuntia enemmän Nuorten unenmäärässä tapahtunut laskua (tutkimuksia viimeisen 20v ajalta) Sähkövalolla merkittävä vaikutus ihmisen vapaa-aikaan ja nukkumiseen Kulutusyhteiskunta suosii kuluttamista, mitä nukkuva ihminen ei tee

Suomeen tuli lisää yöllisiä palveluja 1990-luvulla Lasten ilta- ja yöhoito lisääntyi Erikoiskioskit auki 24 h Useat kaupat auki sunnuntaisin ja 7-21 Huoltoasemat 24 h Yökahvilat 24 h Hampurilaispaikat 24 h Yöbussit Pizzapalvelut Kirkko auki koko yön Kuntosalit auki läpi yön Urheilijoiden varhaistreenit Yöluontoretket Taiteiden yöt Radioasemat 24 h Satelliittikanavat 24 h Internetin pörssi 24 h Itseopiskelua TV:ssä Kännykkächatit yöllä TV:ssä Ostoskanavat yöllä TV:ssä Helsingin Sanomat 11.2.2001

Muutokset yli 10 v peruskoululaisten ajankäytössä (min/vrk) Tilastokeskus: Pääkkönen 2002

MITEN NUKKUMINEN ON MUUTTUNUT SADAN VUODEN AIKANA? 2000-luvulla tietokoneiden, älypuhelimien, iPadien voittokulku Valosaaste lisääntynyt Sähköisten viestimien tuottama valo sinistä eli virkistävää… Tutkimustulokset osoittavat vaikutuksia valolle altistuneiden ihmisten unenlaadussa ja melatoniinin erityksessä

WHO-Koululaistutkimus 1990-2006 Aamuväsymys kouluaamuisin vähintään neljä kertaa viikossa: 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 % POJAT TYTÖT JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1990-2006

WHO-Koululaistutkimus 1990-2002 Nukkumaan kouluviikolla klo 23 tai myöhemmin: 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 % JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1990-2002

Yöunen keskimääräinen pituus kouluviikolla 1994, 1998, 2002 ja 2006 8 h 7.5 h 8.5 h JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1994-2006

Nukahtamisviive iltaisin vähintään 30 min % JY/Terveystieteiden laitos WHO-Koululaistutkimus 1990-2006

MITEN NUKUMME TULEVAISUUDESSA? Unen kunnioitus: ei ole hukkaan heitettyä aikaa! Unohtakaa ahdetut aikataulut! Myöhäisillan rauhoittamien ja valaistuksen vähentäminen Aamuun lisää valoa, hyödynnetään keinovaloa myös julkisissa tiloissa Kesäaikakäytäntö lopetetaan haitallisena Yläkoululaisten koulu alkaa myöhemmin????