Hankintailta YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA
Yrittäjäjärjestön tavoitteiden seurauksena: kansalaisten yleistä hyvinvointia voidaan parantaa jopa kilpailijamaita nopeammin elinvoimaisen ja uudistuvan yrittäjäsektorin avulla Suomi pystyy säilyttämään vähintään nykyisen laajuisen teollisuuden ja monipuolistamaan sitä palvelualojen suhteellisen merkityksen kasvaessa työn tuottavuus kaikilla toimialoilla paranee ja työurat pitenevät paremmin vastaamaan eliniänodotteen kasvua julkisen velan kasvu voidaan saada hallintaan kohentamalla työllisyyttä ja kääntämällä julkisen sektorin tuottavuus nousuun.
4 Keskeiset painopisteet 2011–2015 1) Uutta vastuunkantoa ja yrittäjänäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kolmikannalle hyväksyttävä uusi, maan hallituksen päätösvaltaa korostava tulkinta. Päätöksenteon yritysvaikutusten arviointia parannettava sekä valtakunnantasolla että alueilla. 2) Verotuksen on oltava yrittämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen ja työntekoon kannustavaa. Verojen kiristämisen sijaan on pohdittava uusia kasvun edellytyksiä. Yrittäjien verotuksen tulee olla kilpailukykyistä palkansaajien verotukseen verrattuna.
Keskeiset painopisteet… 3) Tuottavuutta on parannettava työmarkkinarakenteita kehittämällä, työllistämistä on helpotettava. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien todellisella laajentamisella nostetaan työn tuottavuutta. Työhönoton kynnys madaltuu kunnolla vain vähentämällä palkkaamisen riskejä. 4) Työvoiman riittävyys ja osaamisen taso on turvattava. Opinnoista nopeammin työelämään; osaamisen parantamisen edellytyksistä on huolehdittava jatkuvasti. Keskeytykset työuralla vähemmiksi ja työura pidemmäksi. Yrittäjyyskasvatusta jatkettava; yrittäjyyttä vahvistettava myös koulutuspoliittisin keinoin.
Keskeiset painopisteet… 5) Kuntapalveluiden tehostaminen edellyttää toimivia palvelumarkkinoita ja yhteistyötä yritysten kanssa. Julkiselle sektorille asetettava vastuu markkinoiden kehittämisestä. Julkisen sektorin kehitettävä palveluiden tuottamista yhteistyössä yritysten kanssa.
Kaupungin velvoitteista -Jos tuottavuus ei parane, veroprosentteja ja palvelumaksuja on pakko nostaa -Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu kaupungille, mutta kuntien ei kannata tuottaa läheskään niin paljon palveluita kuin ne nyt tekevät -Julkisen sektorin tuottavuuskehityksen muuttaminen edellyttää yksityisen sektorin lainalaisuuksien ja toimintatapojen omaksumista => vertailtavuus
SUOMEN YRITTÄJIEN ESITYKSET KUNTIEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI 1. Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan — tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa 2. Järjestäminen ja tuottaminen erilleen — julkinen ja yksityinen kumppaneiksi 3. Palvelustrategia pakolliseksi 4. Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava 5. Ulkoistaminen tehostaa palveluita, jos kilpailu toimii — kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta 7. Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta 6. Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä 8. Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi 9. Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä 10. Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin
Hallitusohjelma linjaa kuntien kustannuslaskennasta seuraavasti: ”Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi” Vuonna 2012 Jyväskylä käytti palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa. Kaupungin omana tuotantona hintalappu olisi ollut 12 miljoonaa euroa. Tavoitteena tulee olla seuraavat perusperiaatteet: Kansalaiset saavat vapaasti valita palvelutuottajan julkisen ja yksityisen väliltä. Palveluita tuotetaan enemmän ja tehokkaammin, kun hyödynnetään yksityisen sektorin työpanosta ja resursseja sekä lisätään kansalaisten valinnanmahdollisuuksia.
”Markkina syntyy, elää, kehittyy ja kuolee kuntien päätösten mukaan” Hyvinkään kaupungin Elinvoimaohjelma
Laatijatoimikunta työryhmittäin Sijainti puheenjohtaja Annukka Lehtonen Mika Salokangas Aki Korpela Anne Rantalainen Jarno Tuimala Monipuolinen elinkeinorakenne puheenjohtaja Jari-Heikki Laitinen Annika Kokko Pentti Puhakka Juha Leinonen Miika Rantatorikka Antti Rantalainen
Laatijatoimikunta työryhmittäin Yritysmyönteisyys puheenjohtaja Jouni Mattsson Irma Pahlman Pekka Laine Pentti Halonen Varpu Siivonen Maine ja imago puheenjohtaja Sari-Leena Lund Leena Meri Teemu Ylikoski Jyrki Mattila Pirjo Laitinen – Parkkonen
Yritysvaikutusten arviointi -voivat olla niin dramaattisia, että vastuuta vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioimiseksi on syytä vahvistaa -kattavat vaikutusarvioinnit teetetään aina ulkopuolisilla asiantuntijoilla. -Muutosten jälkeen on myös teetettävä seurantatutkimukset, joissa keskeinen huomio on kiinnitettävä toteutuneisiin yritysvaikutuksiin. -Paikallisten yrittäjien kokemukset ja palaute -Yritysvaikutusten arviointi aloitettu syksyllä 2014
Vaikka Suomi ei voi muuttaa maailmantalouden kehitystrendejä, voimme kuitenkin omilla päätöksillämme vahvasti vaikuttaa sopeutumiseemme muutoksiin ja menestykseemme! KIITOS!