Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Sanaluokat

Sanaluokkakriteereitä Distribuutiotesti I was happy to _______________. Olin iloinen saadessani _________________. That was a nice __________________. Näin todella ________________ koiran. Se oli ____________ kaunis. She walked __________ the bridge.

Sanaluokkakriteereitä (jatkuu) Semanttinen määritelmä substantiivi nimeää olion, paikan tai asian verbi ilmaisee jonkin toiminnan, prosessin tai tilan adjektiivi ilmaisee olion ominaisuutta

Sanaluokkakriteereitä (jatkuu) Taivutus

Sanaluokkakriteereitä (jatkuu) Toimiminen lausekkeen pääsanana

Sanaluokkakriteereitä: esimerkkinä suomi (Lähde: Iso suomen kielioppi) Morfosyntaktiset kriteerit Sanat jakautuvat kolmeen ryhmään taivutuksen perusteella: nominit: sija- ja lukutaivutus 2. verbit: persoona-, tempus- ja modustaivutus 3. adpositiot, adverbit ja partikkelit: yleensä ei taivutusta (joillakin adverbeilla on tosin vaillinaista sijataivutusta)

Sanaluokkakriteereitä: esimerkkinä suomi (jatkuu) Sanaluokkien pääryhmät jakautuvat alaryhmiin ensisijaisesti syntaktisin ja semanttisin perustein Verbien taivutuksen ja valenssin(1) mukaisia alaryhmiä ei kuitenkaan yleensä tulkita sanaluokiksi (1)Verbin valenssi: verbin kyky saada tietty määrä tietynlaisia seuralaisia, joita kutsutaan verbin täydennyksiksi

Sanaluokkakriteereitä: nominit Nomineilla on neljä alaryhmää, joita pidetään eri sanaluokkina: Substantiivit täysi nominintaivutus + mahdollinen possessiivisuffiksi ei komparaatiota Adjektiivit täysi nominintaivutus joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ei possessiivisuffikseja substantiiveista poiketen mahdollisuus komparaatioon

Sanaluokkakriteereitä: pronominit tyypillinen pronomini on kieliopilliselta luokaltaan nomini: sillä on sekä substantiivista että adjektiivista käyttöä, ts. pronominit esiintyvät substantiivien ja adjektiivien asemesta pronomineilta puuttuu muiden nominien luokittava ja kuvaileva merkitys

Pronominit (jatkuu) Taulukossa 2 (Hakulinen & al. 2004: 703) esitellään eri pronominiryhmät Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he Demonstratiivipronominit tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne Reflksiivipronominit itse+POS Resiprookkipronominit (toinen) toinen+POS Interrogatiivipronominit kuka, mikä, kumpi Relatiivipronominit joka, mikä, kuka Kvanttoripronominit joku, jokin, jompikumpi, eräs, muuan, yksi, kaikki, koko, jokainen, kukin, itse kukin, kumpikin, molemmat, kukaan ~ mikään, kuka ~ mikä tahansa, vaikka kuka ~ mikä, kukakin ~ mi(kä)kin, muutama, jokunen, harva, moni, monta, usea

Pronominit (jatkuu) pronomineille on tyypillistä jossain määrin aukollinen sijataivutus toisaalta persoonapronomineilla on t-loppuinen akkusatiivimuoto minu+t sinu+t häne+t PRO-SANOJA ovat pronominit, proadverbit ja proadjektiivit

Pronominit (jatkuu) Taulukossa 2 (Hakulinen &. al. 2004: 705) on esimerkkejä eri sanaluokkien pro-sanoista Pronomini Proadjektiivi Proadverbi Persoona- minä - Demonstratiivi- tämä tällainen täällä Interrogatiivi- mikä millainen mistä, miten Relatiivi- joka jollainen jonne Refleksiivi- itse-POS Resiprookki- toinen-POS Kvanttori- kukin jokin kulloinenkin jonkinlainen kulloinkin jonnekin

Sanaluokkakriteereitä: numeraalit erottuvat muista ryhmistä merkityksensä perusteella vaikka numeraalit muodostavat oman luokkansa nominien joukossa, niillä on kuitenkin sekä substantiivien että adjektiivien kieliopillisia ominaisuuksia numeraaleilla on yhteisiä piirteitä myös lukumäärää ilmaisevien kvanttoripronominien kanssa

Numeraalit (jatkuu) Taulukossa 3 (Hakulinen & al. 2004: 751) esitellään numeraalien eri tyypit Peruslukusanat nolla, yksi, kaksi, … yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat… Yhdysnumeraalit ykistoista,… kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi,… Murtolukuilmaukset puoli, neljännes, kaksi kolmasosaa, kaksi pilkku kuusi Likimääräilmaukset pari, kolmisen,…viitisentoista,… puolisensataa, toista sataa, kahdesta kolmeen

Numeraalit (jatkuu) ”Iso suomen kielioppi” (Hakulinen & al. 2004: 750) ei pidä järjestyslukuja numeraaleina: järjestysluvut tulkitaan numeraalien adjektiivijohdoksiksi, ja siten sanaluokaltaan adjektiiveiksi

Taipumattomat sanat Adverbit toimivat määritteinä lausekkeissa, joiden pääsana on adjektiivi, verbi tai jokin toinen adverbi muodostavat lausekkeita, ts. saavat omia määritteitä

Taipumattomat sanat: jatkuu Adpositiot eli pre- ja postpositiot vaativat täydennyksen toisin kuin adverbit Partikkelit eivät toimi määritteinä eivätkä saa määritteitä

Sanaluokkien notionaaliset määritelmät Notionaalinen määritelmä minkä tahansa lingvistisen kategorian tai elementin määritelmä, joka perustuu ensisijaisesti ko. kategorian tai elementin merkitykseen

Sanaluokat: kriteereitä Taivutus Substantiivit vartalo+ luku+ sija+ pss kirjo- i- ssa- ni

Sanaluokat: jatkuu Adjektiivit vartalo+ komparaatio+ sija kaunii- mmi- lla

Sanaluokat: jatkuu Verbit vartalo+ (passiivi+) tempus/ persoona modus luk - isi- t lue- tt- i- in

Sanaluokat: jatkuu Adverbit taipumattomia esiintyvät adjektiivin tai verbin määritteenä: Emmi on ihan kiva. Emmi ratsastaa hienosti.

Sanaluokat: jatkuu Partikkelit Interjektiot eivät voi saada omia määritteitä (toisin kuin adverbit), esim. jopa, kai, jo Interjektiot aidot huudahdukset: kääkäs, auts, kukkuu

Sanaluokat: jatkuu Konjunktiot Pre- ja postpositiot (adpositiot) muodostavat lausekkeita adposition valenssiin kuuluu NP-täydennys (substantiivilauseke): tunnin jälkeen; ennen tuntia

Mikä erottaa substantiivit ja adjektiivit toisistaan? Morfologiset kriteerit substantiivit eivät yleensä hyväksy –sti-päätettä adjektiivit eivät yleensä hyväksy omistusliitettä adjektiivit sallivat komparaation

Substantiivit ja adjektiivit: jatkuu Syntaktisia kriteereitä Adjektiivilausekkeet määrittävät substantiiveja: kaunis, harmaa kissa substantiivilausekkeet esiintyvät verbin täydennyksenä: Emmi kertoi sadun substantiivia määrittävä adjektiivi kongruoi substantiivin kanssa luvussa ja sijassa: punais+i+lla auto+i+lla

Substantiivit ja adjektiivit Semanttisia kriteereitä tyypillinen substantiivi tarkoittaa oliota tyypillinen adjektiivi tarkoittaa jonkin olion ominaisuutta