Filosofian opetuksen piirteitä
Mikä on olennaista filosofiassa? Miksi kaikkien Suomen lukiolaisten pitäisi oppia filosofiaa? Mitä kaikkien Suomen lukiolaisten pitäisi oppia filosofiasta?
Ihmettely Iris on Thaumaan tytär (Platon, Theaitetos.) Filosofia alkaa ihmettelystä. (Aristoteles)
Argumentointi Ajattelu Perusteleminen Keskustelu Problematisointi, eksplikointi, argumentointi Ihmettelyn ja argumentoinnin seurauksena opittavat asiat eivät ole (niin) olennaisia vaan itse filosofointi, kyseessä enemmän taito- kuin tietoaine. ”Sofian mielestä oli erikoisen jännittävää, koska hän pystyi itse seuraamaan kaikkia ajatuksia oman järkensä avulla tarvitsematta muistaa, mitä oli koulussa oppinut. Hän päättelikin, että filosofiaa ei oikeastaan voikaan oppia, mutta ehkä voisi oppia ajattelemaan filosofisesti.” Jostein Gaardner, Sofian maailma.
Mikä on perinteen tai filosofian historian rooli? 1994 OPS:n aikana keskusteluja pohdittiin paljon vastakkainasettelua: Historiallinen vai temaattinen lähestymistapa (lisäksi yksi suosituimmista oppikirjoista oli tuolloin ”ukkolooginen” eli henkilöiden kautta etenevä).
Yllättäen opetussuunnitelman perusteet ei mainitse yhtään filosofia nimeltä. Platonia tai ketään muutakaan ei ole pakko käsitellä. Käytännössä YO-kysymykset säätelevät opetetavaa sisältöä. Platon, Kant, Kuhn etc. Mikä tahansa lähestymistapa onkaan, niin filosofian dialogisuus tulee käydä opetuksessa ilmi. Esim. Parmenides & Zenon: Liike, moneus Platon: kaksi tasoa Aristoteles: aktuaalinen, potentiaalinen
Filosofian kärkihahmot UNESCON 1995 kysely maailman oppilaitoksissa (pääasiassa yliopistoissa, vastaukset satunnaisia, tulokset olivat samanlaisia 1953; 2007 ei vastaavaa kysymystä) 1. Platon (72) 2. Aristoteles(71) 3. Kant(68) 4. Descartes(66) 5. Hegel(64) 6. Hume(39) 7. Spinoza(33) 8. Leibniz(31) 9. Marx(30) 10. Locke(29) 11. Tuomas A.(29) Augustinus(20) Wittgenstein(20) Rousseau(17) Sartre(14) Berkeley(14) Hobbes(11)