KANSALAISVAIKUTTAMINEN

DEMOKRATIA ELI KANSANVALTA Suomessa kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi: kansalaiset valitsevat keskuudestaan johtajat päättämään asioista Demokratialla voidaan tarkoittaa ainakin arvoa kansan tai enemmistön tahdon toteutumista yhteiskuntamallia menettelytapaa päättäjien valitsemiseksi Demokratialle välttämättömiä tunnuspiirteitä vapaat, rehelliset vaalit vastuunalainen hallitus kansalaisten perusoikeudet demokraattinen kansalaisyhteiskunta Välttämättömät tunnuspiirteet Vapailla, rehellisillä vaaleilla valitaan päättäjät. Hallitus ja muut päättäjät ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Hallituksen valtaa säädellään lainsäädännöllä. Kansalaisille on taattu perusoikeudet, jotka takaavat mm. heidän mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Vireä ja julkisesta vallasta erillään oleva kansalaisyhteiskunta kokoaa kansalaisia toimimaan yhdessä erilaisten tavoitteiden ja päämäärien puolesta. Demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu, että myös kansalaisten järjestöt ja yhdistykset ovat kansanvaltaisesti muodostettuja. Järjestöjen sisälläkin tulisi noudattaa demokraattisia periaatteita

MITÄ ON KANSALAISVAIKUTTAMINEN? Perustuslain mukaan yksilöllä on ”oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen” kansalaisvaikuttaminen kuuluu siis olennaisena osana demokratiaan Kansalaisvaikuttaminen on toimintaa, jolla kansalaiset pyrkivät muuttamaan tai säilyttämään yhteiskunnassa vallalla olevia asioita kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntansa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon Poliittinen vaikuttaminen mielletään usein julkiseen päätöksentekoon kohdistuvaksi toiminnaksi. Eduskunnassa, kunnanvaltuustossa tai EU:ssa päätetään asioista, joihin ihmiset haluavat sanoa oman mielipiteensä. Perinteisiä vaikuttamisen keinoja ovat vaaleissa äänestäminen, kotikunnan luottamustoimessa tai esimerkiksi asukasyhdistyksessä toimiminen. Poliittista vaikuttamista ja kansalaisvaikuttamista ei kuitenkaan kannata ajatella turhan kapeasti. Politiikka ei ole vain julkiseen päätöksentekoprosessiin osallistumista. Monet henkilökohtaiset elämänvalinnat ja -tavat ovat syvästi poliittisia. Ihmiset kokevat vaikuttavansa kulutus- ja jopa sijoituspäätöksillään. Ihmiset tuntevat tarvetta vaikuttaa hyvin erilaisiin ja erikokoisiin asioihin, aina omasta elämänpiiristä koko maailman asioihin. Politiikalla päätetään niin lähimmän terveyskeskuksen sijainti, polttoaineveron taso kuin kansainvälisen kaupan pelisäännöt.

TYYPILLISIMPIÄ VAIKUTTAMISEN TAPOJA Arjen valinnoissa kyse on omaan elämänpiiriin keskittyvästä poliittisesta toiminnasta. Kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvät päätökset ovat tyypillistä arjen politiikkaa Julkiseen keskusteluun osallistuminen tarkoittaa kansalaisten keinoja tuoda mielipiteensä esiin epävirallisia kanavia pitkin. Tällaisia keinoja ovat mielipidekirjoitukset, pamfletit tai vaikkapa yhteiskunnallisesti kantaa ottavat laulut. Ryhmäksi järjestäytyminen tarkoittaa, että ihmiset kokoontuvat yhteen ja muodostavat ryhmän tai muodollisemman järjestön, joka ajaa sen jäsenille yhteisiä tavoitteita. Päätöksentekoon osallistumisella tarkoitetaan tässä niitä yleensä muodollisia keinoja, joiden avulla kansalaiset voivat vaikuttaa julkiseen päätöksentekoprosessiin, esimerkiksi kuntien ja valtion päätöksiin. Esim. äänestäminen. Vaikuttamisen keinoja on lähes rajattomasti. Tämän osion alasivuilla on esitelty joitakin tyypillisimpiä poliittisen vaikuttamisen tapoja. Vaikuttamistapoja voi erotella sen mukaan, mihin ja kuinka laajalle vaikuttamistoiminta suuntautuu. Seuraavassa on esitetty yksi tällainen jako: Arjen valinnoissa Julkiseen keskusteluun osallistuminen. Ryhmäksi järjestäytyminen Päätöksentekoon osallistumisellA. Todellisuudessa rajat näiden eri tapojen välillä ovat hyvin liukuvia. Esimerkiksi mielipidekirjoitus ajankohtaisesta kunnallisesta asiasta on paitsi julkiseen keskusteluun osallistumista myös selvästi varsinaiseen päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivää Eri ihmisille politiikan tekeminen ja kansalaisvaikuttaminen tarkoittavat aivan eri asioita – kaikille esimerkiksi kulutustottumukset eivät ole lainkaan ”poliittisia” vaan liittyvät pikemmin yksilön henkilökohtaiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Samoin asukasyhdistystoiminta voi olla tehokasta paikallista vaikuttamista tai mukava harrastus, jossa tapaa naapureita.

AKTIIVINEN KANSALAISUUS Kansalaisuus on sekä kuulumista yhteisöön että toimintaa virallinen asema (status) jonkin maan tai maiden kansalaisena oikeuksien mukainen toiminta kansalaisena (rooli) Aktiivinen kansalaisuus korostaa ihmisten yhteiskunnallista toimintaa kansalainen ottaa osaa yhteiskunnan asioihin Aktiivinen kansalaisuus ei synny itsestään, vaan se pitää oppia. Tarvitaan perustiedot ja taidot. Osallistuminen opitaan osallistumalla Aktiiviseen kansalaisuuteen tarvitaan tietyt tiedot ja taidot, mutta osallistuminen opitaan osallistumalla Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisuuteen kuuluu sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Yksilöllä on ikään kuin sopimus valtion kanssa: sekä yksilöllä että valtiolla on velvollisuuksia ja oikeuksia toisiaan kohtaan Valtiolla on oikeus rajoittaa yksilön toimintaa. Toisaalta, jos emme hyväksy olemassa olevia sääntöjä, voimme muuttaa niitä osallistumalla ja vaikuttamalla – tekemällä politiikkaa. Tutkimusten valossa aktiivisen kansalaisuuden indikaattorit kulkevat käsi kädessä koulutuksen pituuden kanssa. Mitä pidempi koulutus, sitä aktiivisempi ihminen on vapaaehtoistyössä, järjestöissä, äänestäjänä tai puoluetoiminnassa. Suomalaiset koulut avainasemassa Tärkeää kansalaiskasvatustyötä tehdään suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Perustavaa osaamista ovat sellaiset kyvyt kuin kriittinen ajattelu, neuvottelutaidot, julkinen keskustelu, erilaisuuden hyväksyminen, väkivallaton konfliktinratkaisu ja rakentavan keskustelun säännöt. Vapaata sivistystyötä tekevissä organisaatioissa, esimerkiksi kansanopistoissa ja työväenopistoissa, harjoitellaan itsenäiselle ajattelulle rakentuvia kansalaistaitoja.

MIKSI IHMISET OSALLISTUVAT? Tyypillisimpiä syitä osallistua ovat: arvojen ja aatteiden ajaminen etujen tavoittelu uusien aiheiden tuominen politiikkaan tai sulkeminen sieltä pois poliittinen toiminta itsessään tai ammattipolitikointi Syyt osallistua poliittiseen toimintaan voivat olla yleviä – tai ei niin yleviä. Raadollisin syy lienee, että jos yksilö ei käytä valtaansa, joku toinen käyttää sitä hänen sijastaan. Yksilöä koskevia päätöksiä tehdään joka tapauksessa, oli hän mukana niitä tekemässä tai ei. Osallistumalla yksilöllä on ainakin mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Politiikalla synnytetään arvoja yhteiskuntaan Ihmiset haluavat muuttaa tai säilyttää yhteiskunnassa olevia asioita ja asian tiloja. Politiikkaa tekemällä se on mahdollista. Politiikan avulla yhteiskuntaan välitetään arvoja, joita ihmiset pitävät hyvinä ja tärkeinä. (Kaikille ”hyvät” ja ”tärkeät” arvot eivät tietenkään ole samoja. Pitääkö terveydenhuollon tai koulutuksen olla ilmaista kaikille? Säilytetäänkö yleinen asevelvollisuus? Sopiiko miesparin adoptoida lapsi?) Politiikalla siis tehdään arvovalintoja ja neuvotellaan enemmistöä tyydyttäviä ratkaisuja. Ihmiset osallistuvat, koska kokevat jonkin asian tai arvon olevan heille niin tärkeän, että sen takia kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Politiikalla halutaan etuja ja hyötyä Politiikkaan osallistutaan, koska ihmiset haluavat itselleen ja ryhmälleen etuja. Juuri politiikalla ratkaistaan, kuka yhteiskunnassa saa ja kenelle annetaan. §Tärkeitä vai turhia asioita? Politiikassa väännetään jatkuvasti kättä siitä, mitkä asiat pitäisi tuoda politiikkaan ensinkään Eesim. Ympäristökysymykset 60-70 -l, köyhien ja rikkaiden välinen kuilu viim. 10 v sisällä jne.) Politiikot ovat politiikan ammattilaisia Ihmistä voi innostaa poliittinen osallistuminen itsessään. Joitakin ihmisiä politiikan maailma kiehtoo niin, että politiikasta tulee elämäntapa. Ammattipoliitikoille luottamustehtävistä on tullut kokopäivätyö. Poliitikot ovat tavallaan vieneet poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen huippuunsa. Monimutkaistuneessa yhteiskunnassa myös politiikka on muuttunut ammatiksi, joka vaatii vankkaa erityisosaamista. Samalla päättäjien olisi ehdittävä kuunnella kansalaisten huolia ja mielipiteitä ajankohtaisista kysymyksistä.

DEMOKRATIAN ONGELMAT JA HAASTEET Äänestysinto ja puoluetoiminta laskussa Passiivisuus, irtaantuminen ja syrjäytyminen rapauttavat kansanvaltaa. Irtaantuminen politiikasta merkitsee sitä, ettei poliittisella osallistumisella tai koko politiikaksi ymmärrettävällä elämänalueella ole ihmiselle merkitystä. Tällöin hän viittaa kintaalla politiikalle: ”En tiedä, eikä paljon kiinnosta.” Yhteiskunnalliset tiedot ja taidot puuttuvat Ne, joilla yhteiskunnassa menee muutoinkin heikommin, osallistuvat politiikkaan muita laimeammin. Yhteiskunnasta syrjäytyminen sosiaalisesti tarkoittaa myös julkisesta päätöksenteosta syrjäytymistä. Kansalaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan!! Tiedon puute tekee kansalaisista enemmän alamaisia kuin täysivaltaisia kansalaisia. Kansanvallassa asioista perillä olevat kansalaiset pitävätkin huolta, etteivät vallanpitäjät syötä heille mitä tahansa pajunköyttä. Keskustelun puute lamaannuttaa demokratian Demokratia ja suvaitsemattomuuden suvaitseminen Sananvapauden periaatteen mukaan kaikkien näkemysten pitäisi kuulua. Miten kansanvaltaisen yhteiskunnan pitäisi reagoida niihin, jotka kannattavat demokratian vastaisia arvoja kuten etnistä eriarvoisuutta, vapaan tiedonvälityksen rajoittamista tai kansalaisten perusoikeuksien kaventamista? Vaikka toimijoiden päämäärät saattaisivatkin olla kannatettavia, demokratiassa tarkoitus harvoin pyhittää keinot Kansa ja poliittinen eliitti loittonevat toisistaan Kun politiikka on muuttunut kokopäivätyöksi, poliitikoista on tullut oma ammattiryhmänsä. Poliitikot seurustelevat enemmän toistensa kuin kansalaisten kanssa. EU-päättäjät ovat kansallisiakin päätöksentekijöitä kauempana kansalaisista. Poliittinen eliitti saattaa ajaa läpi päätöksiä, jotka tuntuvat kansalaisista huonoilta tai turhilta. Suomessa esimerkiksi yhteisvaluuttaan siirtyminen tai kipeiden maatalouspäätösten tekeminen ovat herättäneet kritiikkiä ja katkeruutta. Oma vastuunsa on tiedotusvälineillä. Niiden roolina on tehdä vaikeista ja kansalaisille kaukaisilta tuntuvista asioista ymmärrettäviä Politiikkaa hukkuu byrokratiaan Byrokratia saattaa lannistaa demokratian. Poliittiset päätökset valmistellaan ja hiotaan virkakoneistossa. Monimutkaistuvassa maailmassa yhä monitahoisempia päätöksiä on saatava aikaan yhä nopeammin. Kansalaismielipiteen kyselemiseen ei tunnu riittävän aikaa – eikä aina haluakaan Politiikkaa tehdään jossain ihan muualla Akuutti ongelma demokratialle on, että päätösvalta moniin ihmisiin vaikuttavissa asioissa karkaa kansanvallan ulottumattomiin. Politiikkaa tehdään ulkomailla, yhtiökokouksissa, pörsseissä – joidenkin mielestä missä tahansa muualla paitsi demokraattisesti valituissa elimissä. Siksi ihmiset etsivät uudenlaisia tapoja vaikuttaa tehokkaasti – monesti edustuksellisen demokratian ohi. Demokratiassa erityisesti valtaapitävien vastuulla on huolehtia siitä, että ihmisillä on aito kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa. Toimivaa kansanvaltaa uhkaavat ainakin passiivisuus, irtaantuminen ja syrjäytyminen tietojen ja taitojen vajavaisuus keskustelun puute ääriliikkeet populismi huonot kokemukset (esim. petetyt vaalilupaukset) Lisäksi kansanvallan toimivuus vaarantuu, jos poliittinen eliitti erkanee kansasta byrokratia lannistaa demokratian politiikka pakenee demokraattista päätöksentekoa poliitikot syyllistyvät vääränlaiseen populismiin ja katteettomiin lupauksiin

MITEN VAIKUTTAMISEN VOI ALOITTAA? Mikä on toiminnan päämäärä? Kuka päättää? Miten toimitaan? Vaikuttajan kannattaa ennen toimintaa pohtia seuraavia kysymyksiä: Mikä on toiminnan päämäärä? Mihin halutaan vaikuttaa, eli mikä on toivottu tulos? Mitä täsmällisemmin on selvillä toivottu päämäärä, sitä helpompi on suunnitella, mitä tehdään. Kuka päättää? Kuka asiasta päättää tai kenelle asia kuuluu? Miten, missä ja milloin päätökset syntyvät, eli millainen on päätöksenteon kulku? Vaikuttaakseen käynnissä olevaan asiaan on oltava ajoissa liikkeellä ja kohdistettava vaikutustyö oikeisiin päättäjiin. Miten toimitaan? Mitkä ovat ne keinot, joilla oma ääni saadaan kuuluviin? Mikä on missäkin vaiheessa paras tapa saada aikaan toivottu tulos?

LÄHTEET www.kansanvalta.fi Hallituksen politiikkaohjelmat: Kansalaisvaikuttaminen -hanke Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman loppuraportti