Luonnontieteellisten kokoelmien tiedostointikeskus Hannu Saarenmaa Luonnontieteellinen keskusmuseo 7.8.2008.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
F IN EL IB - KÄYTTÄJÄKYSELYN AINEISTON YLEISESITTELY - Y LIOPISTOT FinELib toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoiden elektronisten julkaisujen käyttöä.
Advertisements

Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
Digitarium / Riitta Tegelberg
Vanhuspalvelujen kirjaamisen haasteet
Kansalliskirjasto, DSpace ja julkaisuarkistot FinnOA:n julkaisuarkistoworkshop, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
How much biodiversity data? Worldwide, up to 5,000,000,000 primary records exist in museums and research organisations. – 2-3 billion specimens in collections.
F IN EL IB - KÄYTTÄJÄKYSELYN AINEISTON YLEISESITTELY - TUTKIMUSLAITOKSET FinELib toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoiden elektronisten julkaisujen käyttöä.
E-Science and Technology Infrastructure for biodiversity data and observatories ‘A web of sites and sensors taking the Earth’s pulse’ LifeWatch observatoriot:
Yliopistolaki ja kirjastojen kokoelmat ─ Näkökulmia ja kysymyksiä Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura, kokoelmatyöryhmä.
VALOKUVAT VERKKOON Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
PK-kehittämispalvelut
ASIAKASLIITTYMÄ FinELib-päivä Ere Maijala Kansalliskirjasto.
Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses: Added value of facilitating mechanisms -projekti.
Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana? Suomen tieteellisen kirjastoseuran Kirjastosihteerien työryhmän Asiakaspalvelupäivä - teemana muutos -
Tapani Lahti & Hanna Koivula LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO MUSTIKKA Hanna Koivula & Tapani Lahti Luonnontieteellinen keskusmuseo.
Uuteen ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä EAKR-seurantakomiteat kevät 2012.
Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke
Seitsemän syytä optimismiin Kööpenhaminassa Helsinki.
Digitaalisten kirjastopalveluiden arkkitehtuuri UUSI ARKKITEHTUURI – PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet Ari Rouvari ja Esa Kurki.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
O PETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Tutkimuksen tulosalue Olli Poropudas / /1.1. Valtakunnallisen julkaisurekisterin perustamisen.
Maanmittauspäivät 2011 Porissa Torstai Luentolinja 1 Kartastotehtävien strategia Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Hallituksen iltakoulu YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOYLIOPISTON PERUSTAMINEN.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus Helsinki Gustav Björkstrand.
Kansallinen digitaalinen kirjasto Pitkäaikaissäilytys Kirjastoverkkopäivä Esa-Pekka Keskitalo.
Päijät–Hämeen ennakointiverkoston seminaari TULOKSISTA TULEVAISUUTEEN Risto Ilomäki Lahti
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Nuorisoalan kehittäjä Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu.
HUOMENNA AVOIN YLIOPISTO Puheenjohtaja Kari Seppälä Yliopistojen aikuiskoulutusverkosto
Päiväkeskustoiminnan tutkimushanke Sininauhaliitto Tutkija Aki Rogel.
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
FinElib-päivä Kai Ekholm. Strategiset teesit 1.Digitaalinen kirjasto kansalaisten käyttöön 2.Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen digitoinnilla.
KDK-asiakasliittymä – ajankohtaista Syyskuu 2010 Kristiina Hormia-Poutanen.
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2004 Selvitetään mahdollisuus esittää opetusministeriölle vuosien 2006–2009 toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisällytettynä seuraavat.
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
Laatua verkko-opetukseen Vopla-hankkeella Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Osaamisen ja sivistyksen asialla YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ Vilho Kolehmainen VALTAKUNNALLISET OPO-PÄIVÄT
Vaski-suunnittelutyöpaja Turku Työstetty Janne Marniemen esitystä
Kirjastot.fi – yhteisöllistä yhteistyötä kansallisella tasolla Nina Granlund Kirjastot.fi.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Laskennallisen tieteen pääaine Pääaineinfo Kai Puolamäki Pääainekahvit kello 15:10-16 huoneessa A328 (T-talo, 3 krs., T2:n puoleinen A-käytävä.
Lajitiedot liikkeelle kansainvälisesti - Global Biodiversity Information Facility GBIF Tuuli Toivonen.
Sähköiset lähdejulkaisut kansallisena tietovarantona Anne Lehto OPM, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Tiedepolitiikan yksikkö Arkistosta julkisuuteen.
SAFIR2010 Ryhmätöiden alustus Marja-Leena Järvinen.
XXXX -projekti. Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses:
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
30. maaliskuuta Pohjois-Karjalan avoin kirjasto Taustalla tarve uusia kirjastojärjestelmä Pohjois-karjalassa 3 kirjastoryhmää ja yksi yksittäinen.
Laskennallisen tieteen pääaine Pääaineinfo Kai Puolamäki Pääainekahvit kello 15:10-16 huoneessa A328 (T-talo, 3 krs., T2:n puoleinen A-käytävä.
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
Lajihavainnot tietojärjestelmiin Lajihavainnot tietojärjestelmiin: keskusteluseminaari eliöhavaintojen keruusta Suomessa Viikki.
Kansallinen digitaalinen kirjasto Opetusministeriön kirjastopäivät Minna Karvonen.
Ministeriöiden kirjastoista Valtioneuvoston yhteiseen tietotukeen Yksikön päällikkö Outi Örn, VNK
AVOIN TIEDE JA TUTKIMUS HY:SSA EEVA NYRÖVAARA CC BY 4.0.
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri – Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto.
Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin alatyöryhmä, kokoonpano:
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Miten FinELib-neuvottelut edistävät avointa julkaisemista?
Open Science Turun yliopistossa
Open Science Turun yliopistossa
KTPO-CSC-vuosisopimuksen 2018 näkymiä ym
Mitä avoimuus on?.
Kansallisesta kokoelmapolitiikasta ja Varastokirjaston roolista siinä
Koonnut Henriikka Mustajoki Kehittämispäällikkö TSV
Kohti valtakunnallista tutkimustietovarantoa
Esityksen transkriptio:

Luonnontieteellisten kokoelmien tiedostointikeskus Hannu Saarenmaa Luonnontieteellinen keskusmuseo

Tiedostoitavat aineistot Suomessa on noin miljoonaa kokoelmayksilöä (maailmassa 1-3 miljardia) –LTKM:n neljässä laitoksessa 14 miljoonaa –Muissa noin 20 museossa yht. n. 7 miljoonaa –Yksityiskokoelmissa useita miljoonia –Alle 10% luetteloitu Myös muuta arkistoitavaa aineistoa on paljon

Tiedostointi? Luettelointi Tallentaminen, numeeristaminen Tietoaineistojen arkistointi Digitointi, digitalisointi, kuvantaminen DNA-sekvensointi = Tiedostointi

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma (Valtioneuvoston päätös ) Verkostoyhteistyönä tulee kerätä yhteiset ja kaikille avoimet tietokannat seurannoista, niiden suorittajista, aineistoista ja raporteista. Tavoitteena on luoda luonnon monimuotoisuuden valtakunnallisen tilan ja kehityssunnan seurantajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tiedot tulee järjestää siten, että ne on helposti saatavilla riippumatta siitä missä ja kenen toimesta ne on kerätty. LTKM:n toimintaedellytyksiä kansallisena biologisen tiedon kokoajana ja välittäjänä parannetaan. LTKM:n hallussa oleva taksonominen aineisto ja alueellisten museoiden tärkeimmät kokoelma-ainestot muunnetaan digitaalisen muotoon. Sovitaan taksonomisten luetteloiden päivittämisestä ja digitaalisesta vaihdosta. Järjestetään luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon hallinta verkostoperiaatteella. Tavoitteeksi asetetaan, että kaikki aihetta koskeva yhteiskunnan tukema tai kustantama tieto on vapaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin saatavilla. Pyritään mahdollistamaan yhteensä 2,5 miljoonan €:n rahoitus vuosille LUMONET-palvelusta kehitetään eri tahojen tuottamaa luontotietoa kokoava ja välittävä portaali.

Kansainvälisesti tärkeä tehtävä Lajitiedon saatavuus on kansainvälinen prioriteetti johtuen globaalimuutoksesta, ml. lajikadosta. Global Biodiversity Information Facility (GBIF) - sopimuksessa edellytetään kokoelmien tiedostointiin panostettavan jäsenmaissa. –Pioneerit Meksikon CONABIO ja Costa Rican INBio –AT, CH, ES, FR, NL ovat käynnistäneet ohjelmia –Ruotsissa annettiin 2007 aiejulistus digitoida kaikki kokoelmat 15 vuodessa ja tärkeät 5 vuodessa!

Digitoinnin menetelmät Tiedostointi maksaa noin 1€ /yksilö. Hinta riippuu työprosesseista.

Minne data joutuu? GBIF Data Portal: 150 million records

Using Biodiversity Data in Macro-ecological Research Environmental Characteristics from gridded GIS layers Known Species Locations Temperature layer Many other layers Environmental Change Prediction Future Scenarios Of Environmental Characteristics Invasion Area Prediction Environmental Characteristics Of Different Geographic Area Native Distribution Prediction Environmental Characteristics Of Surrounding Geographic Area Develop Model Multidimensional Ecological Space D 1 = Temperature D2D2 DnDn SS

Suomen e-Science -ohjelma: Biodiversiteetin tietokannat ovat tutkijoille tärkeä kansallinen resurssi Perustetaan laskennan ja datan tallennuksen infrastruktuureja laitosrajat ylittäen. On tärkeä rakentaa Suomen tieteen infrastruktuuri siten että liityntä globaaleihin projekteihin on saumatonta.

Haasteita Luettelointi noin 1€/yksilö + kuvantaminen + ym. = kokonaiskustannus yli 20 miljoonaa € –Tiedostointi on työvoimaintensiivistä –Jatkuva menetelmien kehittäminen keskeistä Puute taksonomian asiantuntijoista – harvoilta asiantuntijoilta ei voi edellyttää laajamittaista tiedostointia (kunnes nykyinen ruuhka selvitetty) –Toisaalta työttömiä, myös biologeja on paljon LTKM:n tilat kalliita ja ahtaita Kokoelmien turvakopiot puuttuvat Paperilla olevat ja dokumentoimattomat aineistot katoavat tutkijoiden mukana

Palvelut (henkilömäärät) 1.Kokoelmien tiedostointi (50) 2.Muistiinpanojen ja tutkimusaineistojen tiedostointi (10) 3.Osaamisen kehittäminen, laadunvarmistus ja tietohallinto (15) 4.Logistiikka, arkistointi ja pitkäaikaissäilytys (10) 5.Hallinto, kansainvälinen yhteistoiminta ja markkinointi (10) 6.Näyttelytoiminta ja tiedotus (5)

Henkilöresurssit Perus- ja ammattikoulu 60 Opistotaso (atk, kauppa) 10 Nuorempi biologi, mukaan lukien opiskelijat ja työttömät, 20 Varttunut tohtoritasoinen biologi 5 Muu akateeminen (tekniikka, talous) 5

Tilat Useita erityyppisiä tiloja tarvitaan: 1.Väljät, mutta normaalit työtilat 2.Lähellä sijaitsevat tilapäisvarastoinnin tilat 3.Pitkäaikaisvarastoinnin tilat 4.Tekniset tilat (karanteenipakastaminen, atk) 5.Näyttelytilat  Tarvittaneen isohko jaettavissa oleva teollisuushalli, koulurakennus, tai vastaava.

Organisointi Keskitetty vs. hajautettu? Keskitetty ratkaisu aluksi paras –Tarvitaan noin hengen laitos, jotta kaikki aineistot saadaan tiedostoitua noin 30 vuodessa.

Esikuvia: Kansalliskirjaston laitos Mikkelissä ja Varastokirjasto Kuopiossa

Joensuussa yhdistyvät vahvuudet ainutlaatuisesti 1.Biologian ja atk:n koulutettua työvoimaa ja myös erikoisosaamista: InFotonics Centre, Botania 2.Sopii olemassaolevaan ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen klusteriin 3.Laaja kirjo rahoitusinstrumentteja käytettävissä, etenkin EU:lta sekä rakennemuutoksen haittojen torjuntaan 4.Sopivaa työvoimaa Perloksen mm. lopettamisen jälkeen 5.Hyviä tilavaihtoehtoja runsaasti 6.Hyvä perusinfrastruktuuri 7.Idean kehittämisestä kiinnostuneita partnereita 8.Venäjä-yhteistyö –osaamista

Juridinen asema Ehdotetaan perustettavaksi yliopistoista riippumaton tutkimus- ja palvelulaitos –OPM:n alainen, kuten Varastokirjasto –Tai mahdollisesti säätiö, kuten EFI Muut vaihtoehdot on tutkittu –HY:n LTKM:n filiaali? –Yliopistojen yhteinen kehittämishanke?? –Yritys???  Kyse on kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurista  Tieteellisen johdon tulee olla selkeästi LTKM:n käsissä, jotta tuotanto saadaan toimimaan kitkatta.  Laitoksella tulisi olla johtokunta, jossa on osallistuvien yliopistojen ja museoiden edustajat. Museoiden yhteistyötä lisättävä.

Rahoitusmahdollisuuksia Kunta (tilat) LTKM (henkilöitä) EAKR ESR Interreg eContentPlus ESFRI LIFEWATCH GBIF DIGIT Elinkeinoministeriö (työttö- myyden hoito) Opetusministeriö (tiede- infrastruktuurin pitkä- aikainen rahoitus) Tilaustyöt (kiireelliset aineistot) Tutkimushankkeet (Akatemia, ym.) Ulkoministeriö (toiminnan laajentaminen kehitys- maihin)

Käynnistysvaiheen budjetti

Aikataulu (voisi olla nopeimmillaan) LTKM johtokunta hyväksyi Aiesopimus allekirjoitettu OPM ilmoittaa vireilletulosta alueellistamisen koordinaatioryhmälle Q3/2008 Perlos, EAKR haut Q4/2008 Laki perustamisesta ja lisäbudjetti Q4/2008 Tilat käyttöön Q1/2009 Johtaja ja sihteeri aloittavat Q1/2009 Varustaumista, koulutusta Q2-4/2009 Tuotanto alkaa Q1/2010