1 Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuusseminaari Järvenpää Pasi Rentola
2 Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaisia asioita Valtion talousarvioesitys vuodelle 2010 –Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Oppisopimuskoulutuksen vuoden 2009 toteumat –Rahoituksen perusteet ja lisäbudjettijaot Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen vaikutukset –Rahoitusjärjestelmä; kustannuspohja, kiintiöt, suoritteen määräytymisperuste –Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen –Lisäkoulutuksen tulosrahoitus Vuoden 2010 talousarvion toimeenpano –Lisäkoulutuspaikkojen jako –Tuettu oppisopimuskoulutus
3 Valtion vuoden 2009 talousarvio Opetusministeriön pääluokka 6,2 mrd euroa Lisäystä 64 milj. euroa (VOS-uudistuksen vaikutukset mitätöity) toiminnalliset lisäykset 141 milj. euroa Koulutus- ja tiedepolitiikka: Perusopetus 62 milj. euroa (ryhmäkoot, erityisopetus, investoinnit) Osaava-ohjelman rahoitukseen siirtona 8 milj. euroa ( opettajan täydennyskoulutus) Yliopistouudistus; 2 milj. euroa tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseen Ammatillisen peruskoulutuksen paikkamäärän lisäykseen 8,5 milj. euroa (osa jo 2009 lisäbudjetissa) Ammatillinen lisäkoulutus yhteensä lisäykset noin 15 milj. euroa + oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen siirtona 3 milj. euroa. Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen 1 milj. euroa
4 Aikuiskoulutus Budjetin luvussa (Aikuiskoulutus) määräraha 501,8 milj. euroa (+26,6 milj. e) Keskeisimmät lisäykset –7,6 milj. euroa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien lisäämiseen –3,8 milj. euroa oppisopimuskoulutuksena järj. amm. lisäkoulutukseen –8 milj. euroa opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen momentti euroa –Indeksikorotus 1,1 milj. euroa –Ammatillinen lisäkoulutus noin 88,3 milj. euroa Opiskelijapaikkojen lisäämiseen 3,8 milj. euroa (3 milj. euroa sisältyi LTA II 2009) Oppisopimusten enimmäismäärä (painotettu enemmän ei-tutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta) –Ammatillinen peruskoulutus noin 46,7 milj. euroa (+ kuntien rah. osuus 58,4 milj. euroa) Opiskelijapaikkoja –Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen 4 milj. euroa (lisäys 3 milj. e siirtona momentilta ) Laskennallisesti noin oppisopimuspaikkaa) –Hallinnonalan säästöosuudesta 0,2 milj. euroa
5 Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kehitys Ammatillinen lisäkoulutus –VTA 2008 kiintiö , toteuma –VTA 2009 kiintiö , toteuma ylityksiä 614, alituksia 307, muutama yli 10 % ylitys –VTAE Ainakaan alkuvaiheessa ei jaeta kaikkia Ammatillinen peruskoulutus –VTA 2008 arvio , toteuma –VTA 2009 arvio , toteuma Lasku muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tasaista –VTAE arvio
6 Lisäkoulutuksen enimmäismäärien ja haettujen paikkojen kehitys VuosiHaetut määrätEnimmäismääräMyöntöaste %
7 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus, ohjaus ja laatu Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän linjaus: Oppisopimuskoulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehitetään ottamaan huomioon työelämän tarpeet, toiminnan tuloksellisuus ja työvoimakapeikot: a)tuloksellisuusrahoitus laajenee ammatilliseen lisäkoulutukseen b)parannetaan kustannusten ja rahoituksen vastaavuutta: selvitetään oma kustannuspohja, opiskelijamäärien säätelyn eri vaihtoehdot, alakohtaiset yksikköhinnat, laskentapäivien määrä, työnantajan koulutuskorvaukset - Perusselvitys keväällä 2009, perustetaan työryhmä vuoden 2010 alussa mahdollinen toteutusaikataulu 2012 c)Käynnistetään opetusministeriön, Opetushallituksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien yhteistyönä oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishanke (työpaikalla tapahtuva oppiminen, viranomaistehtävät, henkilökohtaistaminen, yhdenmukaiset käytännöt)
8 Toimeksianto 1)ehdotukset ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kriteereiksi, 2)laskelmat uusien rahoitusperusteiden vaikutuksista rahoitusjärjestelmään kokonaisuutena ja järjestäjäkohtaisiin valtionosuuksiin, 3)luonnokset muutosten vaikutuksista lainsäädäntöön. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma : 1)Ammatillisessa lisäkoulutuksessa käyttöön tuloksellisuusrahoitus 2)Tutkinnon merkitystä rahoituksen perusteena vahvistetaan Tuloksellisuusrahoitusjärjestelmän rakenne 1)Perusteena kahden aikaisemman vuoden aikana suoritetut tutkinnot 2)3 % lisäkoulutuksen valtionosuudesta (6 milj. euroa) 3)Valtionosuuspotista vähennetään 3 %:n mukainen euromäärä, joka jaetaan tutkintojen määrällä ja kohdennetaan koulutuksen järjestäjille suoritettujen tutkintojen suhteessa. 4)Erikseen oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen koulutukseen 5)Rahoitus kohdennetaan valmistavan koulutuksen järjestäjälle Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitus
9 Tuloksellisuusrahoitusjärjestelmän kohde Oppilaitosmuotoinen ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus Rahoitus VTAE 2010 mukaan 227,2 milj. euroa –Oppilaitosmuotoinen 138,9 –Oppisopimusmuotoinen 88,3 –Rahoituksesta % tutkintoon valmistavaan koulutukseen Suoritemäärät VTAE 2010 –Oppilaitosmuotoinen opiskelijatyövuotta –Oppisopimusmuotoinen opiskelijapaikkaa Suoritettujen tutkintojen määrät, vuosien keskiarvo –Oppilaitosmuotoinen –Oppisopimusmuotoinen 7602 Tavoitteena tutkinnon suorittamisasteen nosto 43 % > 80 % vuoteen 2012 mennessä.
10 Oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus Tutkintokohtainen tuloksellisuusrahoituksen mukainen euromäärä sama kaikilla järjestäjillä Kahden vuoden aikana suoritettujen tutkintojen keskiarvo Rahoituksen kokonaismäärästä 3 % = tutkintokohtainen euromäärä Koulutuksen järjestäjäkohtainen tuloksellisuusrahoitus: –Tutkintokohtaisen euromäärän ja tutkintomäärän tulo –Yli 5 %:n lisäyksestä leikataan 1/3 –Tulosrahoituksen maksatus toteutetaan porrastamalla lisäkoulutuksen yksikköhintoja
11 Tuloksellisuusrahoitusjärjestelmän käyttöönotto Kahdessa vaiheessa –Ensimmäinen vaihe: laskennallinen järjestelmä 2010 –Toisen vaiheen jatkovalmistelu käyntiin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen neuvottelukunnassa: tutkintojen osat, laadulliset kriteerit
12 Ammattiopistostrategian vaikutukset oppisopimuskoulutukseen Ammattiopistostrategia –Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjistä 20 %:lla alle 100 oppisopimuspaikkaa –Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä 25 % alle 100 oppisopimuspaikkaa –Alueellisten vastuualueiden tarpeellisuus oppisopimuskoulutuksessa? –Suhteellisuus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä? –Suhteellisuus oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen?
13 Lisäkoulutuksen paikkojen jako vuodelle 2010 Hakemusten määräaika Lisäkoulutuspaikkojen jaon painopistealueita: –koulutuksen järjestäjän alueella sijaitsevien yritysten erityisosaamista edellyttäviin koulutustarpeisiin vastaaminen, yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen ja yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen –Työttömien tai työttömyysuhan alaisten henkilöiden opisk. mahdollisuuksien parantaminen erityisesti vienti- ja teollisuusyrityksissä –Sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeen huomioiminen –maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien parantaminen –vailla ammatillista tutkintoa olevan tai vanhentuneen ammatillisen koulutuksen varassa työelämässä olevan henkilöstön koulutustarpeiden huomioonottaminen
14 Tuetun oppisopimuskoulutuksen hankkeet euroa6 hanketta euroa13 hanketta 2010 Budjetoitu euroa Kokemusperäinen toiminnallinen kehittäminen> opetusministeriöllä ei valmista mallia Koulutuksellinen kehikko syrjäytymisvaarassa olevien yhteiskunta- ja työelämäkelpoisuuden edistämiseksi Mallintamista kehitettävä koulutuksellisten tavoitteiden näkökulmasta, lähtökohtaisesti tuettu tutkinnon perusteiden mukainen koulutus Maahanmuuttajat osa tuettua oppisopimuskoulutusta; tuettu erotettava kielikoulutuksesta Maahanmuuttajien tarpeisiin sovelletaan oppisopimustyyppistä koulutusta hyödyntäen tuetusta oppisopimuksesta saatuja kokemuksia