LUONNONARVOKAUPPA kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima
Advertisements

Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
Ohjelmaperusteiset tuet
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Iida, Jasmina ja Joni. Vesiensuojelun tavoitteet  Vesiensuojelun tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene.
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa.
1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona.
TAUNO LINKORANTA VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄ VÄLITTÄÄ -HANKE FORSSA/KYLÄSUUNNITTELUTREFFIT Maaseutupoliittiset ohjelmat & kyläsuunnittelu.
KIRJASTOSEKTORIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ : TAITOJEN JA TIETOJEN JAKAMINEN Työkierto Jyväskylän kirjastoissa – mistä kaikki alkoi.
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
METSÄNUUDISTAMINEN JUKKA-PEKKA VAPANIEMI
Metsäntutkimuslaitos MOSSE: Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys.
Metsänhoidon suositukset
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa.
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
METSO- toimintaohjelma Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä – kokemuksia tähän asti Lea Jylhä METSO-ohjelman valtakunnallinen vuosiseminaari
XXX yhteismetsä XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Systeemiälykäs metsien suojelu
STES - kesäkoulu – UKK-instituuttiTampere.
© Tehy Sopimuskauden korotukset Sovittujen palkankorotusten vaikutus yhteensä 18 % (korkoa korolle laskettuna) –yleiskorotuksia 13,2 % –järjestelyeriä.
Kansallispuisto Etelä-Pohjanmaalle
METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSO -kohteiden valintaperusteet: Suojeltavat elinympäristöt ja rakennepiirteet.
METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus.
Kotiseutukosteikot - Life: kosteikkokoulutus Jyväskylä Luonnonsuojelu- ja metsälain kohteiden huomioiminen kosteikkohankkeissa Juha Jämsén.
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona Ympäristöministeriö ja Maa- ja.
METSÄLAIN TARKISTUS
Toimintaa Raportti eNorssin kevätseminaarissa Pasi Hieta Osallistava koulu.
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen ( , päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy.
Maakuntaohjelma strategisten valintojen ohjaajana Hyvä-hankkeen aluefoorumi
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/as / /1. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakouluja muodostettaessa.
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
NÄIN HOIDAN METSÄÄNI Juha Juuti
Metsäntutkimuslaitos Monimuotoisuusverkostojen sosio- taloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut.
FinELib-aineistojen kilpailuttaminen Osa FinELibin aineistoista (vuosittain n aineistoa) kilpailutetaan hankintalain mukaisilla menettelyillä Aineisto.
Uhanalaisia, turvetta ja hiilensidontaa
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
UPM säästöpuuryhmän poltto Kulotusseminaari Ruokolahti Juha-Matti Valonen Senior specialist UPM Environment Sustainable forestry.
TILASTOJA 2003 Kansallinen metsäohjelma 2010 Metsänhoitotyöt
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
Talousmetsien luonnonhoidon tilannekatsaus Monimetsä-hankkeen työpaja
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia Liisa Hämäläinen, SYKE Pienvesistrategia sanoista teoksi -miniseminaari , SYKE Kuva: Katri Sarres.
Metsämonex Oy:n taustatietoja perustettu metsänhoitaja, MMT Jouni Pykäläinen ainoa työntekijä ja omistaja aiempi työkokemus –assistentti ja.
Pienvesistrategia sanoista teoiksi - miniseminaari Lauri Saaristo, Tapio Oy Metsätalouden toimijoille tietoa ja työkaluja pienvesien suojelemiseksi.
Kuukkelin suojelu suurten metsänomistajien näkökulmasta– case UPM Kuukkeli-yhteistoimintaverkoston loppuseminaari Joensuu Juha-Matti Valonen.
Luontoinventoinnit kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun apuvälineinä Mitä luontokartoittaja tekee? Esko Vuorinen luontokartoittaja Silvestris luontoselvitys.
Esittely Metsänhoidon suositukset.
Metso- henkinen luonnonhoitohanke
Sopiiko kuukkeli ELY-keskusten METSO-toimintaan
Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät
Ekologiset yhteydet MH:n mukaan
Luonnonhoitosuunnitelmat, ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt
33 Laki ja budjetti syntyvät yhteistyöllä s
SPV- ja metsätalouden kannattavuus
Lounais-Lapin arvokkaiden luontokohteiden kartoitus NATNET-hankkeessa
LUKIO-TET Viherlaakson lukion ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoiden työelämään tutustuminen keväällä 2015.
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO
Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskus
Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys
Esityksen transkriptio:

LUONNONARVOKAUPPA kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008, Tiedekeskus Heureka Leena Gustafsson, Metsäkeskus Lounais-Suomi

LUONNONARVOKAUPPA Kokeiluhanke vuosina 2003-2007 Lounais-Suomessa Tavoitteena oli selvittää, löytyykö metsänomistajia, jotka haluavat suojella metsiään vapaaehtoisesti ja löytyykö näin luontoarvoiltaan hyviä kohteita. Kohteet valittiin lsb-kriteerien mukaan.

Luonnonarvokaupassa metsänomistaja ylläpiti tai lisäsi luonnonarvoja metsässään ja sai siitä palkkiota valtiolta. Metsänomistaja teki tarjouksen metsäkeskukselle, joka arvioi tarjottavan kohteen ja neuvotteli sopimuksesta metsänomistajan kanssa. Sopimus tehtiin vähintään 10 vuodeksi. Kun sopimuskausi päättyi, alueen käyttö jatkui metsänomistajan haluamalla tavalla. Palkkio maksettiin yhdellä kertaa sopimuskauden alussa ja se oli verotonta tuloa.

TARJOTUT KOHTEET Luonnonarvokauppaan tarjosi kohteita 356 metsänomistajaa 3700 ha

Luonnonarvokaupan tarjoukset

SOPIMUKSET Sopimuksia, kpl 158 pinta-ala, ha 1520 keskihinta, €/ha/v   YHTEENSÄ Sopimuksia, kpl 158 pinta-ala, ha 1520 keskihinta, €/ha/v 129 Kohteita, kpl 173 keskikoko, ha 9 Lsb-kriteerien mukaisia, ha 1193 155 Muita, ha 237 31

ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMA 2008-2016 METSO METSOn jatkon valmistelutyöryhmä luovutti esityksensä ympäristöministerille 8.1.2008 Työryhmä ehdottaa mm. että jatkossa metsien suojelu yksityismailla perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. että kokeiluhankkeissa saadut hyvät kokemukset vakiinnutetaan normaaliksi käytännöksi. ettei luonnonsuojelulain mukaista suojeluohjelmaa ryhdytä laatimaan.

LUONNONTIETEELLISET VALINTAPERUSTEET METSO- toimintaohjelman monimuotoisuuden kannalta merkittävät elinympäristöt: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

Toimintaohjelmassa tarkasteltavia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia ovat: Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus, lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous Erirakenteisuus, latvusaukkoisuus

Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä Luonnonhoitosuunnitelma Etsitään tilan alueelta luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset kohteet. Suunnitelmaan sisällytetään ehdotuksia luonnonhoitotöistä tavanomaisten talousmetsien metsänhoito- ja hakkuuehdotusten lisäksi. Luonnonarvojen kauppa Luonnonarvosopimus Tilakohtainen Määräaikainen sopimus luontoarvojen säilyttämisestä tai lisäämisestä luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävässä metsässä Metsänomistajalle veroton korvaus Metsäluonnon hoitohankkeet Usein yhtä tilaa laajempia yhteishankkeita Mm. elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta, monimuotoisuutta edistävä kulotus, monimuotoisuutta turvaavien laajojen säästöpuuryhmien jättäminen Pysyvä yksityinen luonnonsuojelualue Maan myynti valtiolle

AIKATAULU Työryhmän esitys viedään Valtioneuvostoon, joka tekee siitä periaatepäätöksen keväällä. Näillä näkymin uuden METSOn toimenpiteet otetaan käyttöön vuonna 2009 yksityismetsissä. Lisätietoja METSOn jatkon valmisteluista: www.mmm.fi/metso