30.11.2007 Leena Martikainen1 IKÄÄNTYMISELLE SISÄLTÖÄ ETSIMÄSSÄ JA ANTAMASSA.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Julkisten palveluiden uudistamisesta
Advertisements

Nuoret, ulkopuolisuus ja minäpystyvyys
Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
Nuoret ja väkivalta – kulttuurinen käytäntö, sosiaalinen ongelma vai kasvatuksen kysymys? Päivi Honkatukia, VTT, nuorisotutkimuksen professori, Tampereen.
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Tietotaitotalkoot tutkimuksen tilanne 3/2011. Tutkimukseen koottu aineisto  Ohjausryhmän haastattelut  15 avaininformanttihaastattelua  5 talkoon osallistujahaastattelut.
Work/Non-Work Interface: A Review of Theories and Findings
Metsäntutkimuslaitos MOSSE: Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys.
Liikunnan ja kulttuurin PARAS –seminaari Kokkolassa
Ikääntyminen ja vanhuus
Arkielämästä instituutioihin Eläkeläisten (65+) näkökulmia maaseudun palvelurakenteiden muutoksiin.
Julkisten palveluiden uudistamisesta
Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat)
Terveydenhoitaja ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäjänä
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA Ann Holm, Vaasan kaupunkisuunnittelu,
T YTÖT, POJAT JA VÄKIVALTA – KULTTUURINEN KÄYTÄNTÖ, SOSIAALINEN ONGELMA VAI KASVATUKSEN KYSYMYS ? Päivi Honkatukia, VTT, nuorisotutkimuksen professori,
Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa
Kulttuurinen näkökulma miesten terveyteen Arja Oikarinen TtT, lehtori Terveydenhoitajapäivät 2009.
Nuoruus Elämänkaarinäkökulma,
Ikali Karvinen, TtT, sh AMK Diakonia-ammattikorkeakoulu
(c) Kari Salonen - Tampere VANHUSTYÖN SOSIAALISET - SOSIAALINEN GERONTOLOGISESSA SOSIAALITYÖSSÄ Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry – Tampere.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Mitä sosiologia on? -luennot (II) Pekka Räsänen
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, yliopisto-opettaja Prosessimetallurgi(n)a Oulun yliopistossa P i e t a r i B r a h e n R o.
Kulttuuri osana hyvinvointitoimintaa kunnassa
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
Simo Koskinen, professori emeritus, Lapin yliopisto
Osuustoimintatutkimuksen päivä 2008 Kuopio Kuopion yliopisto Osuustoiminnan neuvottelukunta Osuustoiminnan opetus: kommenttipuheenvuoro Tapani.
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Fetaalialkoholivaurio ja muuntuva asiantuntijuus - haastattelututkimus alkoholin vaurioittamien lasten palvelujärjestelmästä Tutkija, YTT Susan Eriksson,
LASTENKULTTUURI -luento
Skitsofrenian epidemiologia
MUISTELUSTA MERKITYKSIÄ Kulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen vanhustenkeskuksessa.
Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Busines.
Oppimisorientaatioita
Sosiaalinen media ja sulautuvat ympäristöt Terhi-Maija Itkonen-Isakov - Miksi media sosiaalistuu ja miksi oppiminen sulautuu?
Sininauhaliitto on kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto
Aikuisen hoitotyö Anitta Koistinen TtM.
AVARA-hanke valtiotieteellisen tiedekunnan näkökulmasta Leif Åberg
J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten.
Anja Saloheimo, sosiaalipsykologi, pari- ja seksuaaliterapeutti
Laadullinen asennetutkimus
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
- Emotionaaliset muutokset vanhuudessa
Nuorten aikuisten huono-osaisuus ja lähipiiriltä saatu apu Inka Pelkonen Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen toisen kierroksen päätösseminaari Väestöliitto.
Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Eeva Karjula Eläkeliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja.
KAUPUNKIELVI SEMINAARI klo Elvi-projektit 1. Ikääntyneiden kotona selviytyminen Kyläelvi Kolmas ikä pohjoisissa suomalaisissa.
SOS II Rakenteellinen sosiaalityö Työpaja 1 Tampere
Diaesitys työterveyshuollon esimiesten vertaisfoorumipilottiin Toisesta diasta alkaa esitys vertaistuesta. Voit lisätä tähän alkuun omaa tekstiäsi.
Usko ja riippuvuudet Pekka Lund Mistä puhumme, kun puhumme riippuvuuksista? Pekka Lund
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö.
Pekka Lund Usko ja riippuvuudet.
Nokian seurakunnan strategia
Työkykymalleja Lääketieteellinen työkykykäsitys
NYKYAIKA JA TERVEYS Hurtig
Fenomenologia.
Psyykkinen hyvinvointi vanhuudessa
Tasaiset vaiheet ja siirtymät
Humanistinen psykologia
Riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen
Yleisimpiä tarkasteltavia näkökulmia (1/3):
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
USKONNON TUTKIMINEN USKONTOTIEDE TEOLOGIA
TIETEELLINEN TUTKIMUS (7ET)
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö
Miten puhua kulttuureista koulussa?
Esityksen transkriptio:

Leena Martikainen1 IKÄÄNTYMISELLE SISÄLTÖÄ ETSIMÄSSÄ JA ANTAMASSA

Leena Martikainen2 ALUSTUS Ikääntymisen tutkiminen Iän ulottuvuudet Näköalapaikkana eläkeikä –Tutkimustuloksia Näkökulmia ikä- ja ikääntymistutkimukseen

Leena Martikainen3 GERIATRIA Ikääntymistä tutkiva tieteenala Lääketieteellinen vanhuuden sairauksia tutkiva erikoisala

Leena Martikainen4 GERONTOLOGIA Monitieteinen tutkimusala Vanhenemisen ja vanhuuden fyysisten, psykologisten ja sosiaalisten näkökohtien tutkiminen Ikääntymisen ja vanhenemisprosessin tutkimusta Ikääntyvän väestön yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta

Leena Martikainen5 SOSIAALIGERONTOLOGIA Nuorempi ja kehittymässä oleva gerontologian haara Voi puhua monitieteisestä tutkimuskentästä Ikääntymisen yhteiskunnalliset kytkennät Ikääntymisen sosiaaliset ulottuvuudet Ikääntymisen sosiaaliset seuraukset

Leena Martikainen6 SOSIAALIGERONTOLOGIAN TIENOILLA LIIKKUU -Sosiologeja -Sosiaalipoliitikkoja -Sosiaalityön tutkijoita -Epidemiologeja -Ravitsemustieteilijöitä -Psykologeja -Sosiaalipsykologeja -Kulttuurintutkijoita -Taiteentutkijoita -Väestötieteilijöitä -Taloustieteilijöitä

Leena Martikainen7 Tarkastelun kohteena: Eri ikäryhmien asema Elinolot ja elämäntyylit Sukupolvien väliset suhteet Sukupolvien määrittyminen Käynnissä olevat sukupolvi- ja ikäkeskustelut Ikääntymisen ja yhteiskunnan rakenteiden väliset suhteet

Leena Martikainen8 IÄN ULOTTUVUUDET Iän yksiselitteisyys arkiajattelussa Ikä on oleellisesti sosiaalinen konstruktio Ikä on moniulotteinen konstruktio Ikä mikro- ja makrotasolla Ikiä on monia/erilaisia

Leena Martikainen9 Laslett (1989) jaottelee Kronologiseen, biologiseen, sosiaaliseen, persoonalliseen ja subjektiiviseen iän ulottuvuuteen

Leena Martikainen10 Kangas (1997) jaottelee Kokemuspainotteisiin eli yksilöllisiin iän ulottuvuuksiin Kulttuurisesti määriteltyihin eli yhteisöllisiin iän ulottuvuuksiin Biologisiin/fyysisiin iän ulottuvuudet

Leena Martikainen11 Aapola (1999) jaottelee Kronologiseen, institutionaaliseen, sosiaaliseen, kehitykselliseen, ruumiilliseen, kokemukselliseen, subjektiiviseen ja persoonalliseen, funktionaaliseen, rituaaliseen ja symboliseen ja kontekstuaaliseen iän ulottuvuuteen

Leena Martikainen12 KOLMAS IKÄ Laslett’in (1989) käsite Keskimääräisen eliniän kohoaminen Työelämän jälkeen Eläkeiän ’omatoiminen’ alkupää Aktiviteettien korostaminen Analoginen nuoruuden kanssa Kuoret olemassa – sisältö syntymässä

Leena Martikainen13 NÄKÖALAPAIKKANA ELÄKEIKÄ näkökulmia ikään ja ikääntymiseen vuotiaiden ikätarinoissa lisensiaattitutkimus Tutkimusaineiston ikärakennelmat –Sosiaalinen ja kulttuurinen –Ruumiillinen ja kokemuksellinen –Subjektiivinen Siirtyminen eläkkeelle = kolmannen iän kohtaaminen –Yksilöllisen ja yhteisöllisen identiteetin muuttuminen –Puhutaan identiteettikriisistä –Sukupolviulottuvuus yhteiskunnallinen sukupolvi, ikäsukupolvi, sukupolviyhteys

Leena Martikainen14 IKÄÄNTYMISEN KEHIKOSSA IHMINEN ON YHTEISKUNNAN RAKENTEISIIN SIJOITTUVA –Sosiaalinen olento –Lähiyhteisön jäsen –Kulttuurinsa kantaja –Sosiaalinen toimija –Merkityksiä luova

Leena Martikainen15 IKÄKENTÄLLÄ TAPAHTUU -Kiistaton tosiasia: väestö vanhenee -Seurauksena ikämaiseman muuttuminen -Sotasukupolven hiipuminen -Suurten ikäluokkien eläköityminen

Leena Martikainen16 IKÄÄNTYMINEN TUTKIMUKSISSA -Ikääntyvät resurssina (Mikko Kautto) -Ikääntyvät voimavarana (Simo Koskinen) -Kansantaloudellinen näkökulma (Tarmo Valkonen) -Optimistinen näkökulma -Pessimistinen näkökulma -Eläkkeelle – vetävät ja työntävät voimat (Raija Julkunen)

Leena Martikainen17 TUTKIMUSTARVETTA Sukupolvien seuraannon ja sukupolvien väliselle tutkimukselle Vanhenemisen paikallistutkimukselle Ikääntymisen yhteiskunnallisten puitteiden ja ehtojen tutkimukselle Koko ikääntyvän väestön rakennepiirteiden tutkimukselle Vanhenemisen tarkastelemiseen kulttuurisena ilmiönä ja prosessina Vanhenemisen tutkimukselle yksilöllisenä ja sosiaalisena kokemuksena Tarvitaan tutkimustietoa siitä, mitä on nyt ja siitä, mitä on tapahtumassa

Leena Martikainen18 TUTKIMUKSENI TAVOITTEITA IÄN JA IKÄÄNTYMISEN MONIAINEKSISUUDEN JA – ULOTTEISUUDEN TUNNISTAMINEN IKÄÄNTYMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN KOLMANNEN IÄN SISÄLLÖITTÄMINEN