Nuorten aikuisten huono-osaisuus ja lähipiiriltä saatu apu Inka Pelkonen Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen toisen kierroksen päätösseminaari Väestöliitto.

Esitys aiheesta: "Nuorten aikuisten huono-osaisuus ja lähipiiriltä saatu apu Inka Pelkonen Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen toisen kierroksen päätösseminaari Väestöliitto."— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten aikuisten huono-osaisuus ja lähipiiriltä saatu apu Inka Pelkonen Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen toisen kierroksen päätösseminaari Väestöliitto 18.8.2015

2 Esityksen rakenne Huono-osaisuus tutkimuksessa Epävirallinen auttaminen Aineisto ja menetelmät Tulokset – Ennustetut todennäköisyydet huono-osaisten ja muiden avun saannista – Huono-osaisten omia kokemuksia avun saannista: itse pärjäämisen eetos ja turvaverkon tärkeys Pohdinta: epävirallisen ja virallisen avun suhde 2

3 Työpaperin tiedot Pelkonen, I., Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Huono-osaiset nuoret aikuiset ja epävirallinen apu. Helsinki: Väestöliitto 3

4 Keitä ovat huono-osaiset? Ei vakiintunutta huono-osaisuuden määritelmää Käsitteiden kirjo: huono-osainen, köyhä, syrjäytynyt vai vähäosainen? Suhteessa mihin? Huono-osaisuuden määrittelyn tausta aiemmassa huono- osaisuus-, köyhyys- ja syrjäytymistutkimuksessa (esim. Heikkilä 1990, Berghman 1995) Tutkimuksessa määritelty 5 huono-osaisuusulottuvuutta: taloudellinen, terveydellinen, työmarkkina-asemaan liittyvä, koulutuksellinen sekä sosiaalinen (vrt. esim. Rauhala 1991, Blomgren 2005), näitä kuvaamassa 9 eri muuttujaa 4

5 Keitä ovat huono-osaiset? Ollakseen tutkimuksen määritelmän mukainen huono-osainen vastaajan oltava huono-osainen samanaikaisesti vähintään kolmella eri ulottuvuudella Näillä kriteereillä 9,8 % aineiston vastaajista määrittyi huono- osaisiksi (suurin osa kolmella ulottuvuudella) Vaikka vastaajilla useita huono-osaisuustekijöitä kasautuneesti, on tutkimuksen huono-osaisuus silti suhteellista (vrt. marginaali) 5

6 Epävirallinen auttaminen Epävirallinen apu lähipiiriltä vastakkaisena julkisen vallan tuottamalle viralliselle avulle, markkinoilta ostettaville palveluille tai kolmannen sektorin auttamistoiminnalle Avun saantiin vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi perhe- ja ikärakenne, muu tilanne sekä hyvinvointivaltion ominaisuudet Epävirallisen taloudellisen avun huomattu olevan runsasta myös laajan sosiaaliturvan maissa, esim. Suomi kärkipäässä kotitalouksien välisten tulonsiirtojen suhteen (esim. Hiilamo & Niemelä 2011) 6

7 Epävirallinen auttaminen Tässä tutkimuksessa epävirallisen avun muotoina käytännön apu sekä taloudellinen tuki Avunantajaryhminä vanhemmat, sisarukset sekä ystävät Taloudellisen tuen havaittu menevän iän mukaan nuorimmille ja sukulinjassa alaspäin vanhemmilta lapsille, käytännön avun kumpaankin suuntaan sukupolvien välillä (esim. Kohli 1999, Fritzell & Lennartson 2005, Hämäläinen & Tanskanen 2010) Aiemmat tulokset muista avun saantiin vaikuttavista yksilöllisistä tekijöistä osin ristiriitaisia ja yleensä katsottu vain yhden tekijän, kuten tulojen, vaikutusta kerrallaan (esim. Rossi & Rossi 1990, Fokkema 2008, Pessi & Seppänen 2011) 7

8 Aineisto ja menetelmät Sukupolvien ketju -aineisto vuodelta 2012 Suurten ikäluokkien aikuiset lapset (synt. 1962–1993, n=1753) Ennustetut todennäköisyydet (logistinen regressio) huono- osaisten ja muiden avun saannista – Selitettävät muuttujat: saatu käytännön apu ja taloudellinen tuki – Selittävä muuttuja: Huono-osaisuus – Vakioidut muuttujat: vastaajan sukupuoli ja ikä, maantieteellinen etäisyys sekä avunantajan ikä, taloudellinen tilanne ja terveydentila Laadulliset teemahaastattelut huono-osaisille avun saannin kokemuksista ja merkityksistä (n=7) 8

9 Kuvio 1. Nuorten aikuisten vanhemmilta, sisaruksilta ja ystäviltä saama taloudellinen tuki (ennustetut todennäköisyydet ja 95 % luottamusvälit) 9

10 Kuvio 2. Nuorten aikuisten vanhemmilta, sisaruksilta ja ystäviltä saama käytännön apu (ennustetut todennäköisyydet ja 95 % luottamusvälit) 10

11 Itse pärjäämisen eetos ja turvaverkko Vaikka haastateltavat saivat runsaasti apua eri tahoilta, ei avun merkityksellisyys noussut kuitenkaan haastatteluissa tärkeäksi, toisin kuin etukäteen oletettiin Päinvastoin haastateltavat korostivat pärjäävänsä itse ja jopa vähättelivät saamaansa apua Eri tekijöitä itse pärjäämisen taustalla: – halu olla riippumaton muista eikä enää lapsi – aiemmat (huonot) kokemukset avun saannista – suuri maantieteellinen etäisyys ja yhteiskunnan arvot 11

12 Itse pärjäämisen eetos ja turvaverkko Itsenäisestä pärjäämisestään huolimatta tutkielman haastateltavat korostivat kuitenkin säännönmukaisesti ympärillään olevan turvaverkon tärkeyttä, myös pärjäämisensä kannalta Konkreettista avun saantia olennaisemmaksi nousi ympärillä olevan turvaverkon olemassaolo ja potentiaalinen apu: se, että on lähipiiri, jonka tietää tarvittaessa auttavan. 12

13 Miksi epävirallisen avun pitää pysyä vain julkisen avun täydentäjänä? Yleisellä tasolla julkisen sektorin avun karsiminen heikentää yhteiskunnan tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuuden tunteita Se voi myös vähentää epävirallista apua, sillä hyvinvointivaltio osaksi mahdollistaa epävirallista apua tarjoamalla niitä resursseja (esim. eläkkeet), joiden avulla läheiset voivat auttaa toisiaan Pienet tulo- ja sosiaalierot pitävät yllä yhteiskunnan solidaarisuutta, mikä monesti niin ikään lisää ihmisten altruistisia asenteita ja sen myötä epävirallista auttamista (Pessi & Oravasaari 2011) 13

14 Miksi epävirallisen avun pitää pysyä vain julkisen avun täydentäjänä? Kaikilla ei ole riittävää turvaverkkoa. Usein juuri niillä, ketkä ovat heikoimmassa asemassa ja eniten yhteiskunnan tuesta riippuvaisia, on myös kapeimmat sosiaaliset verkostot. Liiallinen läheisvastuun korostaminen laittaa ihmiset eriarvoiseen asemaa myös siksi, että (paljon) apua tarvitsevat läheiset ovat epätasaisesti jakautuva riski Mikäli epävirallisella avulla korvataan julkisia toimia, lisää se yhteiskunnassa olevaa eriarvoisuutta Sen sijaan hyvinvointivaltion täydentäjänä epävirallisella avulla näyttää olevan eriarvoisuutta tasaava vaikutus sen mennessä erityisesti sitä tarvitseville kuten huono-osaisille 14

15 Kiitos! Yhteystiedot: inka.pelkonen@helsinki.fi 15