Iktyonomipäivät Vaasassa 5.5.2010 Hylje Itämerellä Iktyonomipäivät Vaasassa 5.5.2010 Madeleine Nyman Metsähallitus

Suomen hyljelajit Saimaannorppa Harmaahylje Norppa - Peka på skillnaderna i tänder - Beteende i vatten - Gråsälen kan ”stiga” högt - Vikaren lågt i vattnet

Aistit Utomordentligt luktsinne God hörsel och god syn Ljud: (ylar!) vrålar??? Dovt ylande/vrål, kan anv. som lockrop - Gråsälsläte hörs långt

Norpan ja hallin jäljet Vikar brunn, egenhändigt svarvat hål Släta isfält Klomärken på is, vandrat runt hålet Plockar bort fisken ur näten ”snyggare” Gråsäl Sönderbruten is Avföring, skitiga isflak, klippor Halväten fisk i näten Trasiga nät

Hallin vuosi Norpan vuosi Föda: ~30 % Lax, sik, flundra, strömming etc. Opportunist, 4-7 kg/dag Kutning: (v. 9 – 11) på is eller land Parning: direkt efter kutning Diperiod 3 veckor 2-4 veckor pälsbyte från vit till gråfläckig Dräktig 11,5 månader. Fördröjd fosterutveckling 3 månader Pälsbyte 16/4 till ca 31 maj Juni till december äter sälen upp sig Oktober – december problem för kustfiskarna – näten (ohämmad sex under vårvintern, resten av året på fisketur)

Itämeren hyljekantojen kehitys 250000 250000 200000 200000 Norppa 150000 150000 Ringed seal 100000 100000 50000 50000 Grey seal Harmaahylje 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Kokko et al. 1999

Hylkeenmetsästys 1900-luvulla

Hyljekantojen lasku 1) metsästyspaine 2) ympäristömyrkyt (PCB, DDT) 1990 luvulta lähtien kannat kasvavat

Perämeren norppanaaraista yhä 20 % kohdunkuroumasairaita ©Helle ym. 2005

Norppa Halli Ei saavuttanut suotuisaa suojeluntasoa Yli 70% koko Perämerellä, missä kevään laskentatulos n. 6 000 norppa Eteläiset kannat (Riianlahti, Suomenlahti ja Saaristomeri) pieniä ja kantojen tila epäselvä. Halli Suotuisan suojelutason saavuttanut Valtaosa kannasta laskenta-aikaan Suomen ja Ruotsin vesialueilla Laskentakanta (vuodelta 2009) n. 20 400 hallia Hylje/kalastus-konflikti Kantojen levinneisyys

Hallien laskentakanta 2000-09

Itämeren hallien laskentakanta-09 Yht. 20 400 1154 Itämeren hallien laskentakanta-09 Yht. 20 400 1460 6701 1040 5804 3441 795

Perämeren norppakanta

Hylkeenmetsästys Hyljetuotteita Riistalajit Pitkät perinteet Suomen rannikolla Hallin metsästys käynnistettiin uudestaan 1999, lähinnä kalastuskonfliktin vuoksi. Norppa ei ole metsästetty 1988 jälkeen Tavoitteena on nostaa hylkeiden arvo riistaeläimenä Hyljetuotteita

Hallin metsästyskiintiöt ja toteutus

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma Eri kieliversiot löytyvät netistä http://www.mmm.fi Silloin kun hyljekannat olivat pieniä, olivat myös niiden aiheuttamat vahingot vähäisiä.Kantojen kasvun myötä, myös hylkeiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet. Vaikka sata vuotta sitten onkin arvioitu hylkeitä olleen monikertainen määrä, koetaan nykyisenkin suuruisista kannoista aiheutuvan paikoin lähes sietämätöntä haittaa kalatalouselinkeinolle. Vahingot muodostuvat rikkoontuneista pyydyksistä ja eri tavoin menetetystä saaliista. Erityisesti runsaslukuinen halli aiheuttaa vahinkoja, mutta Perämerellä puhutaan yhä enenemässä määrin myös norpan aiheuttamista vahingoista. Monet ammattikalastajat kokevat hylkeen olevan yksi suurimmista uhista elinkeinonsa tulevaisuudelle. Pysyvän korvausjärjestelmän puute edelleen syventää ongelmaa. Hyljevahinkoja pyritään vähentämän monien eri tavoin. Yksi toimivimpia ratkaisuja ovat hylkeenkestävät pyydykset, esim. ns. PushUp-rysä, joka mahdollistaa vahingoittamattoman saaliin saannin.

Hoitosuunnitelman tausta ja tavoitteet Hyljekantojen hoitoon on liittynyt viime vuosina ristiriitaista tavoitteenasettelua. Kalastajilta on noussut esiin voimakkaita vaatimuksia hyljekantojen kasvun estämisestä ja yksilömäärien vähentämisestä metsästämällä. Toisaalta maassamme on muita toimijoita ja intressiryhmiä, jotka kokevat hylkeitä arvokkaana luonnonvarana ja/tai suojelukohteena Hoitosuunnitelman tavoitteena on linjata toimintamallit, joilla jatketaan suunnitelmallista kantojen hoitamista ja kehittämistä. vastataan kasvavien kantojen aiheuttamiin intressiristiriitoihin ja luontodirektiivin Suomelle asettamaan velvoitteeseen kannan suotuisan suojelun tason säilyttämisestä.

Hoitosuunnitelman laadinnan kehykset Luontodirektiivi ei edellytä hoitosuunnitelman laadintaa, mutta hoitosuunnitelman avulla voidaan kuitenkin osoittaa, että direktiivin velvoitteet täytetään. Luontodirektiivin mukaan lajien on oltava suotuisalla suojelutasolla ennen kuin saadaan käynnistää pyyntiä

EU:n luontodirektiivin mukaan lajin suojelutason on suotuisa kun… lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana ja lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö.

Harmaahylje Suojelutaso on suotuisa Suomessa siinä merkityksessä kuin luontodirektiivi suojelutason suotuisuuden määrittelee. Perustelut: lisääntymisterveydentila nykyisin normaali. kanta selvästi kasvanut Suomen merialueilla. nykyisen tietämyksen mukaan säilyy pitkällä aikavälillä luontaisessa elinympäristössään, eikä luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi elinympäristöjä on riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä.

Norppa Suotuisan suojelun tason arvioimista vaikeuttaa Itäisen Suomenlahden ja Lounaissaariston kantojen tilan, rakenteen ja terveydentilan puutteellinen tuntemus. Vain Perämereltä on saatavilla tarpeeksi laaja aineisto kannan koosta ja terveydentilasta. Täällä kanta kasvanut ja näyttää, että pystyy säilymään pitkälläkin aikavälillä ja on riittävästi elinympäristöä, eikä luontainen levinneisyysalue merkittävästi supistu. Kannan kasvua hidastaa kuitenkin lisääntymishäiriö.

Hoitosuunnitelman laadinnan kehykset II Kansainvälisessä foorumissa on pitkään keskusteltu Itämeren hyljekantojen hoidosta Pyrkimyksenä on ollut laatia yhteisiä hoitolinjauksia Näkemykset hyljekantojen täydellisestä suojelusta ja toisaalta hyljekantojen kestävän käytön periaatteista ovat olleet vastakkain Heinäkuussa 2006 hyväksyttiin HELCOM:n uusi hyljesuositus Suositus sallii hylkeiden kestävän käytön, kuitenkin sillä ehdolla, että se täyttää EU:n luontodirektiivin asettamat reunaehdot suotuisan suojelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Hoitosuunnitelma Suunnitelma on 2-osainen. I. Tausta / II. Varsinaiset hoitotoimenpiteet Ahvenanmaa on osallistunut valmistelutyöhön, mutta on päättänyt laatia oman hoitosuunnitelman Luonnos on kehitetty ohjausryhmässä noin 2 vuotta (YM, Metsähallitus, RKTL, MKJ, Kvarkenrådet, Ammatinkalastajain liitto, Ahvenanmaan maakuntahallitus, MMM/RIPO) Luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle 5.1.2007 (61 lausuntoa, enemmistö kannattaa linjauksia) Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti hoitosuunnitelman malliskuussa 2007

Hyljekantojen hoitotavoitteet Viisi päätavoitetta: 1) Suomen hyljekannat säilytetään elinvoimaisena, 2) hyljekantoja hoidetaan siten, että niitä voidaan käyttää monipuolisesti ja kestävästi, 3) elinvoimaisten hyljekantojen läsnäolosta koituvat haitat minimoidaan, 4) hyljetietämystä ja hylkeiden arvostusta tärkeänä luonnonvarana lisätään kansalaisten keskuudessa, ja 5) kehitetään keinoja parantamaan ihmisten ja hylkeiden yhteiseloa ja lieventämään ristiriitaisia näkemyksiä eri sidosryhmien kesken. Hallikannan hoidossa korostuu näkökulmaa, jossa halli käsitetään kestävällä tavalla hyödynnettävänä ja arvokkaana luonnonvarana Norpan hoito painottuu tässä vaiheessa suojelupainotteisiin linjauksiin, erityisesti eteläisten kantojen epäselvän tilanteen takia.

Alueellinen hyljekantojen hoito Hylkeiden elinolosuhteet ja elinkeinojen paineet hyljekantoja kohtaan vaihtelevat alueellisesti Suomen merialue jaetaan kolmeen kannanhoitoalueeseen Yksilömääräisiä tavoitekantoja ei määritellä, vaan alueelliset tavoitteet asetetaan suhteessa hyljekantojen ja vahinkojen kehitykseen sekä paikallisten ihmisten näkemyksiin

Hoitosuunnitelman sisältö Hyljekantojen suojelu ja suojelualueet Hylkeenmetsästys Hylkeiden hyödyntäminen Hylkeiden aiheuttamien vahingot Hyljekantojen seuranta Hyljekantojen tutkimus Koulutus, tiedotus ja neuvonta Eri tahojen välinen yhteistyö