Pohjois-Karjalan Työpooli  Maakunnallinen työllistymis- ja koulutushanke  Toimintaa viidessä seudullisessa yksikössä  Keskeiset toimijat: Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Joensuun yliopisto, työhallinto, kunnat

Työpoolin tavoitteet ja toimintamalli Tavoitteet  Määrälliset tavoitteet: vähintään puolet työllistyy tai sijoittuu koulutukseen  Laadulliset tavoitteet: osallistujien itsetunnon, aktiivisuuden ja voimavarojen vahvistaminen  Kehittämistavoitteet: aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoiman kehittäminen Toimintamalli  Omien voimavarojen kartoitus aloitusjaksoilla  Kehittymis- ja urasuunnitelmat  Yksilölliset urapolut ja niitä tukevat palvelut  Kaikki työhallinnon keinot, yksilölliset lisäpalvelut, asiantuntijapalvelut  Tuki ja ohjaus  Projektin mukana kulkeva seuranta ja arviointi

Työpoolin tuloksellisuus  140 osallistujaa/vuosi; aloittaneita mennessä 708 henkilöä ja päättäneitä 538 henkilöä  Osallistujien keski-ikä 42,4 vuotta, 67 % naisia, yhtäjaksoista työttömyyttä keskimäärin 11,2 kuukautta ja aikaa avointen työmarkkinoiden työstä keskimäärin 3,5 vuotta ennen projektiin osallistumista  Osallistujat ovat projektissa keskimäärin 9,7 kuukautta ja osallistuvat aloitusjakson jälkeen yleensä 2-4 erilaiseen toimenpiteeseen  Sijoittuminen projektin jälkeen (pääasiallinen työmarkkina-asema vuoden aikana projektin jälkeen) Työssä (väh. 6 kk)33 % Koulutuksessa26 % Työttömänä työnhakijana38 % Työvoiman ja koulut. ulkopuolella 3 %

Miten tuloksiin päästään - kokemukset toimintamallista  Kyseessä on prosessi – ei peräkkäisiä interventioita  Pitkäjänteisyys, prosessin ylläpitoon tukea ja ohjausta  Ryhmäohjaus ja vertaistuki (erityismenetelmät kuten luovat menetelmät)  Osallistujan suostuminen ja sitoutuminen kokonaisvaltaisempaan itseohjautuvuuteen  Yksilöllisyys, aikaa asiakkaalle ilman ajanvarausta  Toimii linkkinä poolilaisen, työnantajien, viranomaisten ja oppilaitosten välillä – verkostojen luominen ja hyödyntäminen  Yhteydet yrityksiin, jalkautuminen kentälle  Toiminta-alueen elinkeinoelämän ja viranomaisten tuntemus, alueellisten strategioiden tuntemus ja niihin vaikuttaminen  Toiminnan tavoitteellisuus, seuranta, tuloksellisuus ja vastuullisuus (välittäminen).

Miten tuloksiin päästään – seurannan havainnot  Ryhmätoiminnot sekä vertaistuen (ml. luovat menetelmät) osallistujat kokeneet erittäin myönteisinä  Projektin toiminnoista kokivat hyötyvänsä eniten ne, joilla oli vajeita omissa voimavaroissa (työ- ja toimintakyky, taloudelliset voimavarat)  Projektin aktivoivat vaikutukset (projektin päättäneistä vain 9 % oli koko projektin jälkeisen vuoden työttömänä) ja työmarkkinoille uudelleen integroiva vaikutus (vain 3 % päätynyt työvoiman ulkopuolelle).  Yksilöllisestä ohjauksesta hyötyvät erityisesti ne, joiden työttömyys pitkittynyt, aikaa avointen työmarkkinoiden työstä on kulunut pitkään, vailla ammatillista koulutusta olevat sekä ikääntyvät ja maahanmuuttajat.  Projektin tukitoimin voidaan tasata em. ryhmien työllistymismahdollisuuksia.  Yksityisen sektorin tukityö, johon päädytään yleensä työelämävalmennuksen kautta ja johon voi liittyä täsmäkoulutusta, on ollut tuloksellinen työllistymisreitti erityisesti vähemmän koulutetuille.  Poolitoiminta on ollut tuloksellista koulutukseen ohjauksessa: pitkään työttömänä olleita, vailla ammatillista tutkintoa olevia ja ammatinvaihtajia on ohjautunut koulutukseen.  Suurin hyöty toimenpiteistä saadaan silloin, kun ne kohdentuvat oikein. Toimenpiteitä ei voida asettaa paremmuusjärjestykseen vain työllistymisen perusteella.

Toimintamallien siirtyminen käytäntöihin – esimerkkejä työvoimapolitiikan alueelta Projekteissa kokeiltua  Urasuunnitelmat  Sitoutuminen – oikeudet ja velvollisuudet  Viranomaisyhteistyö  Tukityön yhdistäminen työvoimapoliittiseen koulutukseen  Työllistymismahdollisuuk- sien hakeminen yksityiseltä sektorilta Käytäntöön siirtynyttä/siirtyvää  Työnhakusuunnitelmat  Työnhakijan sitoutumisen lisääminen  Työvoimanpalvelukeskukset  Tukityöllistämisen tehostaminen yhdistämällä siihen koulutusta  Yrityksiin työllistämisen tukeminen

Eloonjäämisen ongelmia ja haasteita  Kehittäminen tapahtuu projekteissa irrallaan emo-organisaatioista  Kehitettävät kohteet/ongelmat pilkotaan, kokonaisuus unohtuu  Hyvien käytäntöjen ylikorostuminen vs. realismi - oppimisen merkitys ja kontekstisidonnaisuus; hiljainen tieto ja epäonnistumiset jäävät piiloon Lähde: Engeströmin ja Arnkilin haastattelut, Dialogi 7/2005

Eloonjäämisen ongelmia ja haasteita  Millä tasoilla ja miten juurruttamista/ opitun siirtoa tulisi toteuttaa?  Kyse ei ole yksittäisen projektin eloonjäämisestä, vaan laajemmin toimintamallien ja kokemuksen välittymisestä – miten kokemuksen/tiedon siirtoa tai yhteistä oppimista voitaisiin kehittää?  Jatkuvuutta ei voi jättää yksinomaan projektien huoleksi – ohjelmataso, kansallinen ja aluetaso, emo- organisaatiot  Yhteiskunnallisten palvelujen tuottaminen yrityspohjalta – välillinen riippuvuus yhteiskunnallisesta rahoituksesta  Kyse ei ole vain toimintamalleista, vaan aina myös resursseista

Projektin tulevaisuuden suunnittelussa otettava huomioon  Toimintaympäristön muutos (työmarkkinat, rakenteet, lainsäädäntö)  Politiikka, tahotila – valtakunnalliset ja maakunnalliset strategiat, painopisteet ja tavoitteet  Projektin kokemukset ja oppimisprosessit (työntekijöiden ja osallistujien kokemukset, sidosryhmien näkemykset)  Tutkimuksen tuottama tieto ja projektin seurannan tuottama tieto

Lisätietoja Pohjois-Karjalan Työpoolista    Arja Kurvinen tutkija Karjalan tutkimuslaitos Nurmes Joensuu Lieksa Kitee Outokumpu