Kunnan ja järjestöjen yhteistyö Työryhmä

Järjestöasiain neuvottelukunta, perustettu TAVOITTEET: Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä Kehittää uusia toimintamuotoja ja rakenteita kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottamiseksi ja laajentamiseksi Edistää demokratiaa ja osallisuutta tuomalla kansalaisten ääni kansalaisjärjestöjen kautta osaksi maakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa

Järjestö-kuntayhteistyö, Järjestöbarometri 2009  Joka kolmas yhdistys arvioi kuntasuhteissaan olevan joitakin erityisiä huolenaiheita, yleisimmin: - Toiminta-avustukset – niiden puuttuminen, pienuus, väheneminen/loppuminen - Kunnan asenne yhdistystä kohtaan kielteinen, vähättelevä, välinpitämätön; arvostuksen puute - Kunnalta saadut toimintatilat riittämättömät, epätarkoituksenmukaiset; epävarmuus tulevaisuudesta mm. niiden hinnoittelun suhteen - Yhteistyön puuttuminen –yhteistyötä ei lainkaan tai riittävästi - Ostopalvelusopimuksiin ja kilpailuttamiseen liittyvät

Järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kunnassa heikot, JB 2009  Sote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaan huonosti huomioon, arvioi: > 50 % yhdistyksistä ja järjestöjohdosta > 60 % aluetyöntekijöistä > 40 % kuntien sosiaalitoimien johtajista  =>Järjestöt eivät voi riittävän hyvin toteuttaa tehtäväänsä tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajina kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä  Ongelma vakava, sillä myös kuntalaisten suorat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa on todettu riittämättömiksi

Avustus, Elina Varjonen 5 Kuntien näkemyksiä järjestötyöstä RAY:n verkkohaastattelun mukaan 6/2010  Järjestöt ovat periaatteessa voimavara ja yhteistyökumppani. Todellinen potentiaali on kuitenkin paljolti käyttämättä, eikä kolmannen sektorin asiantuntemusta osata vastaajien mielestä riittävästi hyödyntää.  Toimintamalli ja rakenteet kunnan ja järjestöjen väliselle paikallisen tason yhteistyölle puuttuvat  Järjestöjä on paljon ja ihmiset vaihtuvat: vaikeaa pysyä kärryillä siitä, kuka vastaa mistäkin. Ratkaisuksi ongelmaan esitettiin mm. kansalaisjärjestövastaavan nimeämistä.  Tiedonpuute. Asenneongelmiakin tunnistettiin (ei arvosteta järjestöjen työtä)  Parhaimmillaan järjestöt ovat vertaistuen tarjoajia ja kansalaisten aktivoijia.  Järjestöt voivat kuntien mielestä tukea ihmisiä ongelmatilanteissa, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti varhaisella puuttumisella nähdään suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.  RAY voisi vastaajien mielestä edistää järjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä tukea kehittämistyötä ja uusien palvelujärjestelmien suunnittelua ja kokeilua. Vastaajat toivoivat RAY:ltä myös panostusta nuoriin sekä hyvinvointiongelmien kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Järjestöasian neuvottelukunnan kuntakierrokset  10 kuntaa  Joensuu, Nurmes, Kontiolahti, Kitee, Ilomantsi, Polvijärvi, Rääkkylä, Kesälahti, Outokumpu, Tohmajärvi  4 kuntaa vuonna 2010  Juuka, Lieksa, Liperi, Valtimo  Kahdenlaisia tilaisuuksia  Virkamiesneuvottelut (Joensuu ja Kontiolahti)  Kunnan koolle kutsumat Järjestöfoorumit  Järjestöfoorumeissa mukana kunnanjohtajia, virkamiehiä, luottamushenkilöitä, järjestötoimijoita, paikallislehtiä  Järjestöasian neuvottelukunnan edustajina pj./varapj, sihteeri, ja maakuntaliiton edustus

Jatkotoimet kuntayhteistyössä  JANE:lta toivottu:  Tukea paikalliseen kunta-järjestöyhteistyöhön  Koulutusta  Tiedotusapua  Hyötyä yksittäiselle järjestölle  Suunnitelmissa:  Seudulliset Järjestöfoorumit: hyvien käytäntöjen levittäminen  Järjestöyhteyshenkilö kuntiin

Kunta-järjestö yhteistyö Perusyhdistystoiminta-kunta vuoropuhelu: järjestöt toivovat kunnilta tiloja, tukea ja arvostusta Kumppanuusyhteistyö: järjestöt toivovat pääsyä työryhmiin, mahdollisuutta vaikuttaa Strateginen yhteistyö: jonkin verran erillisohjelmien puitteissa sekä maakuntatasolla EP, MA 2010

Uusia avauksia järjestö-kuntayhteistyöhön  Paikallisia järjestöjen yhteistyöryhmiä neuvottelukunnan vastinpariksi?  Paikallisia järjestöraateja arvioimaan kunnan eri ohjelmia ym  Tiedotuskampanja?  Uudistuvaan Jelliin JANEn vaikuttamiskanava

Työryhmän tuottamaa:  Mikä/kuka se kunta on  Ei uusia byrokraattisia rakenteita  Ei kuntaan mennä noin vain  Pienten asioiden käytännönläheinen loppuun vieminen  Järjestöille kuntaymmärrystä

 Antaa kaikkien kukkien kukkia!  JANEn toiminta pitää saada tasolle, että järjestöt ymmärtävät sen merkityksen  Miten JANE voisi edistää yhteistoimintamalleja  Prosessin ylläpitäminen tärkeää  JANElla on Tarzanin voimat!  Vaikuttamiskieli on eriytynyt normaalikielestä – miten vapaaehtoistoimijat pidetään mukana yhteisessä?  Siirtyminen strategiseen kumppanuuteen: JANEn rooli kumppanuuksien rakentamisessa tärkeä

 Ymmärretäänkö kunnissa järjestökieltä  Pitäisikö kunnissa puhua: mitä järjestöt pystyvät tarjoamaan kunnille  Teemoittainen lähestyminen  Järjestöhyödyn kirkastaminen  JANE on väline ei itsetarkoitus