Järjestöjen ja kuntien kumppanuus – hyvät käytännöt Pohjois-Karjalasta

Esitys aiheesta: "Järjestöjen ja kuntien kumppanuus – hyvät käytännöt Pohjois-Karjalasta"— Esityksen transkriptio:

1 Järjestöjen ja kuntien kumppanuus – hyvät käytännöt Pohjois-Karjalasta
, Mikkeli Hanna Kääriäinen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

2 Painopisteemme ovat 1. Osallisuus
ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen 2. Järjestöt toimintaedellytysten ja järjestöjen kansalaistoiminnan edistäminen työllistämisen, viestinnän, monikulttuurisuuden tukeminen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen 3. Yhteiskuntapolitiikka alueelliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttaminen muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin vaikuttaminen alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelu

3 Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

4 Miun Yhistys- yhdistysohjelma
Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015–2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teemaohjelma, joka täsmentää maakuntaohjelmaa POKAT 2017 Miun Yhistys. Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Tiedoksi ennen tätä tehty: Yhteistä Hyvää. Pohjois-Karjalan Hyvinvointialan järjestöstrategia Tässä strategiassa oli 6 toimintalinjaa/37 toimenpide-ehdotusta Yhtenä toimenpide-ehdotuksena strategiassa oli maakunnallisen järjestöasiain neuvottelukunnan perustaminen. Tarpeet uudelle ohjelmalle: Tavoitteet päivitettävä Uusi ohjelmakausi, uusi maakuntaohjelma Maailma muuttuu, järjestöt muuttuvat mukana

5

6 Yhistykset yhessä – JärjestöRalli 2016-2017
Tohmajärvi Järjestöjen yhteinen kokoontuminen : agentit! Lieksa 16.11 Uusi tilaisuus yhdessä kaupunkikeskus- yhdistyksen ja kaupungin kanssa 16.11 Joensuu 30.11 Uusi keskustelutilaisuus 2017 yhteistyössä kaupungin kanssa Eno 9.11 Uusi keskustelu Uimaharjussa  ei haluttu lähteä mukaan tässä vaiheessa paikallis-jane rakenteella Pyhäselän Jane perustettiin Heinävesi 25.10, Uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta Rääkkylän Jane perustettiin Outokummun Jane perustettiin Kontiolahti 9.11 Uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Kitee 1.11 Uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta Tuupovaara 7.11 Mahdollisesti uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta? Polvijärvi 2.11 Uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta Nurmes 7.11 Jatketaan keskustelua 2017, kunta kutsuu koolle. Valtimo 2.11 Uusi keskustelu  ei haluttu lähteä mukaan tässä vaiheessa paikallis-jane rakenteella – yhteistyö koettiin tärkeäksi Liperi 2.11 Uusi keskustelu 6.3  ei haluttu lähteä mukaan tässä vaiheessa paikallis-jane rakenteella Kesälahti 10.10, ei tässä vaiheessa lähde mukaan. Edustaja Kiteen Janeen? Juuka 8.11 Hanke koordinoi? Ilomantsi 10.11 Ei nähty tarpeelliseksi Kiihtelysvaara 9.11 Ei nähty tarpeelliseksi

7 Paikallinen järjestöasiain neuvottelukunta
PaikallisJane-toiminnan tavoitteena: Yhteistyön tiivistäminen yhdistysten kesken ja yhdistysten ja kunnan välillä Päällekkäisyyksien karsiminen Järjestökentän voimien vahvistaminen Kuntaan päin vaikuttaminen ja yhteistyö kunnan kanssa Vuoropuhelu järjestöjen, kuntien ja maakunnan välillä Kuntaan oltava tiivis yhteys ja väylät vaikuttaa Järjestöyhteyshenkilö ym. rakenteet kunnassa PaikallisJane -rakenne huomioitava kunnan puolelta yhteistyökumppanina ja päätöksenteossa

8 Paikallis-JANEt Rääkkylä, Pyhäselkä ja Outokumpu
7-8 jäsentä, joista 1-2 on nimetty yhdistysagenteiksi, yhdistysten yhteyshenkilöiksi. Kaupungin tai kunnan yhteyshenkilöt ovat mukana kokouksissa Toiminta on käynnistymisvaiheessa ja muotoa haetaan vielä. P-K:n Jane tukee paikallis-Janejen toimintaa.

9 Paikallis-JANEt Rääkkylä: toimintasuunnitelma: järjestöjen tunteminen, yhteistyön lisääminen, digiosaamisen lisääminen Pyhäselkä: Valmistellaan järjestökokoontumista 2 krt/v (järjestöt ja kaupunki yhteistyössä) Outokumpu: Outokummun JANEsta sovittu edustaja sekä maakunnan JANEen että kunnan hyvinvointityöryhmään

10 Siun soten ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen yhteistyö

11 Linkki julkaisuun

12 Siun soten osallisuussuunnitelma
Miten varmistetaan henkilöstön osallisuus Siun sotessa? Miten kokemustietoa kerätään asukkailta ja miksi se on tärkeää? 1 MIKSI OSALLISUUTTA 1.1 Tavoitteet, määrittely, perustelut Osallisuus on…, Asiakas- ja asukasosallisuus, osallisuuden ulottuvuudet, osallisuus lainsäädännössä 2 ASUKKAAT PALVELUJEN KEHITTÄJINÄ 2.1 Asukasosallisuus Siun soten valmistelussa 2.2 Palvelujen käyttäjien osallisuus ja asukkaat kehittäjinä 2.3 Esteetöntä osallisuutta 2.4 Digitalisaation monet kasvot (digiosallisuus/digiosattomuus) 3 OSALLISUUS SIUN SOTESSA 3.1 Henkilöstö osallisena, henkilöstö osallisuuden toteuttajana 3.2 Osallisuustyön johtaminen, resurssit, seuranta ja arviointi 3.3 osallisuutta kumppanuudessa Kolmannen sektorin rooli maakunnassa, työnjako, käytännöt, vastuut ja yhteistyösopimukset Rajapintana maakunta ja kunnat Oppilaitosyhteistyö voimavarana Yksityinen palvelutuotanto mukana vuoropuhelussa LOPUKSI oppiva organisaatio, yhteisen ymmärryksen löytäminen Kuka vastaa osallisuustyön johtamisesta ja miten osallisuuden toteutumista arvioidaan? Miten osallisuutta edistetään kumppanuudessa? Miten huomioidaan digitalisoituvissa palveluissa ne ihmiset, jotka eivät pääse sähköisiin palveluihin? Mitä tekemistä järjestöillä on Siun soten ja osallisuuden kanssa?

13 Kiitos!