15.3.2010PM1 Erityisryhmien päivätoiminnan avustaminen Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Kokouskeskus Onnela 16.3.2010.

Esitys aiheesta: "15.3.2010PM1 Erityisryhmien päivätoiminnan avustaminen Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Kokouskeskus Onnela 16.3.2010."— Esityksen transkriptio:

1 15.3.2010PM1 Erityisryhmien päivätoiminnan avustaminen Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Kokouskeskus Onnela 16.3.2010

2 15.3.2010PM2 ’Päivätoiminta’ - taustaa  Päivä- ja työtoiminta termi on ollut RAY:ssä avustusten luokituksissa 90-luvun alusta lähtien  Taustalla oli kehitysvammaisten, invalidien ja vammaispalveluiden säädösten terminologia  viime vuosina jouduttu pohtimaan, kuuluko päivätoiminta sillä tavoin kuntien palvelunjärjestämisvelvoitteisiin, että se ei voisi olla RAY:n avustuskohteena  kevään 2009 selvityksen mukaan päivätoiminnot eivät nykyisine toiminta-ajatuksineen ja tavoitesisältöineen ole selkeästi kuntien lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluvia  Vaikeavammaisten päivätoiminta on tästä poikkeus (kunnilla erityinen järjestämisvelvoite) ja se rajataan avustusten ulkopuolelle  Tavoitteiden ja toiminnan sisältöjen osalta päivätoiminta on suurelta osin samantyyppistä kuin  järjestöjen erilaiset toimintakeskukset  kohtaamispaikat ja osallistumismahdollisuudet (tlk 305) sekä  vanhusten ja lastensuojelun osalta myös toimintakyvyn edistäminen (202)  klubitalot on sitten vielä oma melko homogeeninen ryhmänsä  Muissa avustussektoreissa RAY tukee samantyyppisiä toimintoja, joita ei nimitetä päivätoiminnaksi.  Kyse on järjestölähtöisestä toiminnasta, jossa realisoituu monet kansalaisjärjestöjen tärkeä tavoitteet  Lähellä kansalaisia, matala kynnys  Tukee osallisuutta, yhteisöllisyyttä  Mukana sekä palkatun henkilöstön ohjaus että vertaisten tuki  Tavoitteisiin kuuluu vahvistaa elämänhallintaa  Sote-hallinnonalan ohjelmissa ja strategioissa mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ovat tärkeä erityisryhmä  kansalaisten - sekä terveiden että eri tavoin vajaakuntoisten - osallistumisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja arjen hallinnan edistäminen on järjestöille ja RAY-avustuksille hyvin soveltuvaa toimintaa

3 15.3.2010PM3 ’Päivätoiminta’ - avustamisen jatkamisen edellytyksiä  Yhtenäistetään avustuskäytäntöjä ja periaatteita  Eriytetään klubitalot omaksi ryhmäkseen (toiminta-ajatus niissä melko yhteneväinen, kaavailtu RAY:n osuus voisi olla 40-60%)  Eriytetään työllistymistä edistävä toiminta omaksi ryhmäkseen  Paikallisilla toimintayksiköillä on – ja voi olla - erilaisia nimiä, mutta otetaan käyttöön ’hallinnollisiin avustuspäätöksiin’ päivätoimintaa neutraalimpi termi, esim. toimintakeskus …  Avustamisen perustavoitteeksi otetaan ’perustoimintaedellytysten turvaaminen’ koska sataprosenttiseen rahoitukseen avustusvarat ei riitä  Avustuskohteissa edellytetään myös kunnan jollain tavalla osallistuvan toimintaedellytysten turvaamiseen (tilat, avustus tms)  järjestöjen ja kuntien yhteistyön edistäminen on myös RAY:n tavoite  Vakiinnutetaan paikallisten toimintakeskusten perusavustus haarukkaan  joka tuottaa noin 50 000 euron keskiarvon  pienempiä ja isompia voi olla (paikkakunnan koko / kohderyhmän koko / kävijöiden määrä / toiminnan erityispiirteet jne

4 15.3.2010PM4 ’Päivätoiminnat’ - avustamisen jatkamisen edellytyksiä  Avustamisen peruslähtökohtana edellytetään, että toiminta  On tavoitteellista ja laadukasta järjestölähtöistä toimintaa  Tavoittaa kohderyhmää riittävästi, eli toiminnalle on selvä tarve  Suuntautuu riittävästi myös ulospäin löytääkseen paikkansa paikallisissa verkostoissa  Toteuttaa myös toiminnan seurantaa toiminnan aikaansaannosten näkyviin saamiseksi  Edellytetään, että toiminta hakee ja löytää paikkansa alueellisessa järjestelmässä ja verkostoissa  Varmistetaan, että kunta ei laista omista palveluvelvoitteistaan eikä käytä toimintaa hyväkseen  toiminta verkottuu riittävästi sekä palveluihin että alueen muihin toimintoihin  varmistetaan valmiudet ohjata palveluja tarvitsevat kävijät tarvitsemiensa palveluiden piiriin  Pyritään jatkossa edistämään  vaikeammin tavoitettavienkin ryhmien saamista toiminnan piiriin  Yhteistyötä alueen erilaisten järjestötoimintojen ja toimintakeskusten kesken  Luodaan käytännöt ja periaatteet toiminnan seurannalle  Kevyehkö seurannan rakenne, jolla toiminnan laajuus, vilkkaus ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia saadaan näkyviin