Kuntien ja järjestöjen yhteistyö

Esitys aiheesta: "Kuntien ja järjestöjen yhteistyö"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien ja järjestöjen yhteistyö
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kanta-Hämeen alueverkoston tapaaminen erityisasiantuntija Nella Savolainen, THL

2 Näkökulmia järjestöjen roolista kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä
Palvelujen tuottajana Osallisuuden rakentajina Kumppanina kunnan kanssa! Nella Savolainen

3 Kunnan rakenteet….mitä SOTE:n jälkeen?
Vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säilyy jatkossakin kunnilla SOTE-uudistuksesta huolimatta: sektorien välinen yhteistyö on avain! ks. esim. tutkimusprofessori Pekka Jousilahden blogi Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on säädetty terveydenhuoltolaissa vuonna (voimaan 2011 alusta), eikä tähän lakiin ole näkyvissä muutoksia Kunnilla mahdollisuus todella panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, hyviä esimerkkejä on (esim. Seinäjoki Video Kunnat tekevät tätä työtä paitsi omana toimintanaan, myös eri tavoilla yhteistyössä järjestöjen kanssa Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sitten toteutuu kunnissa? Nella Savolainen

4 Rakenteet, vastuut ja voimavarat kunnissa
Vastuutahot nimetty 90 % kunnista Poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä 52 % kunnista, alle kymmenyksellä ei ollenkaan ryhmää Poikkihallinnollisissa ryhmissä vain 16% mukana kolmas sektori Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori joka toisessa kunnassa 60 % koordinaattoreista sijoitettu sosiaali- ja terveystoimeen Hyvinvointikertomus laadittu 79% kunnista Ennakkoarviointi harvinaista, tehdään 23% kunnista Väestön hyvinvointi - ja terveysteemojen käsittely johtoryhmässä ja valtuustossa lisääntynyt vuodesta 2012 LÄHDE TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 31/2015 –julkaisu, taustalla Kuntajohdon tiedonkeruu, tulokset Nella Savolainen

5 No mikä on sitten järjestöjen rooli ?
Nykyiset vaihtelevat rakenteet eri kunnissa yhteistyölle Yhteistyöperinteet, järjestötalojen olemassa olo yms. vaihtelevat Runsas kaksi kolmasosaa järjestöistä arvioi järjestönsä olevan voimakkaassa muutostilanteessa (järjestöbarometri 2014) Kolmasosaa vastaajista huolettaa yhteistyö kunnan kanssa (järjestöbarometri 2014) Kun SOTE menee alueille, on vaarana että kunnista siirtyy sote- osaaminen ja kenties myös hyvinvointikoordinaattorit pois Järjestöillä on sekä sote-asiantuntemusta että osallisuuteen liittyvää osaamista, jota on osattava jatkossa ”myydä” entistä paremmin? Nella Savolainen

6 Järjestöjen tyytyväisyyden ja huolenaiheita Lähde: Järjestöbarometri 2014
Nella Savolainen

7 Järjestöt palvelujen tarjoajina
Järjestöt voivat olla sekä palvelutuottajaroolissa että yleishyödyllisen kansalaistoiminnan toteuttajia Ostopalvelukäytäntö on palvelujärjestelmän rahoituksellinen rakenne, joka on samalla myös vedenjakaja kahden erityyppisen järjestötoiminnan välillä Kunnat ovat 1990-luvulta lähtien kiristäneet järjestöavustustensa vastikkeellisuutta tai korvanneet niitä ostopalvelurahoituksella Kunnat avustavat paikallisyhdistyksiä aiempaa vähemmän, ja myös yhdistysten käytössä olevat kuntien tilat ovat kallistuneet tai niitä ei saada lainkaan käyttöön Lähde: Elina Varjonen / RAY 2014 Nella Savolainen

8 Kunnan toiminta-avustukset järjestöille
Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %) ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan Järjestöbarometri 2014 Nella Savolainen

9 Järjestöt osallisuuden rakentajina
Yleishyödyllinen järjestötoiminta kuntalaisten osallisuuden, toimintakyvyn edistämisen ja toimijuuden vahvistajana Järjestöt väylinä tuomassa esille kansalaisten ääntä esim. kuntapäättäjien suuntaan Kuulemisen väylät riippuvat mm. kunnan toimintakulttuurista Pohdittava, edustaako järjestön edustaja laajasti kuntalaisia, vain vaan yhden järjestön näkökulmaa? Järjestöt mukaan kunnan työryhmiin, kokemusasiantuntijat mukaan palveluiden kehittämiseen Miten järjestöt sitten näkyvät esim. kuntien hyvinvointikertomuksissa? Nella Savolainen

10 Esimerkkejä Oulusta ja Kempeleestä
Kokemustietoa on kerätty järjestöiltä Oulun kaupungin sähköiseen hyvinvointikertomuksiin vuosina 2013, 2014 ja 2015, malli kehitetty RAY-rahoitteisessa ESKO Ehkäisevän työn kärkihankkeessa -hankkeessa ( Kokemustiedon keräämisessä on käytetty pääasiassa ESKO-hankkeessa syntyneitä elämänkaariverkostoja (Lapset ja Nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset), joissa on edustettuina kymmeniä järjestöjä sekä Oulun kaupungin yhteyshenkilöt Vuonna 2014 kerättiin tietoa järjestöjen lisäksi myös suoraan paljon palveluita käyttäviltä asiakkailta sekä otakantaa.fi Lähde: Järjestöjen osallisuus hyvinvointikertomukseen, Pohjois-Suomen KASTE päätösseminaari Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE, Maarit Niva, asiantuntija, Oulun kaupunki Miten osallisuus näkyy hyvinvointikertomuksissa? Esim. Kempeleen hyvinvointikertomus Tavoite ”Kuntayhteistyön vapaaehtoistyöverkostot ovat aktiivisia ja sosiaaliset verkostot ovat vahvistuneet” Lähde: Sanna Salmela ”Terveempi Pohjois-Suomi –hankkeen slide 10/10 Nella Savolainen

11 Esimerkkejä Kainuusta
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) tuottaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Arjenpelastajat on uusi lähipalvelu- ja yhteistyömalli kunta-kuntalainen ja järjestöyhteistyössä. Arjenpelastajat on nuorista kuntaan tai yhteisöön koottu joukko, joka tarjoaa lähialueellaan apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen askareissa – kauppakassin kantamisesta postin hakemiseen ja iltapäiväkävelyseuraan. SOSTE mukana hakemassa toimintatapoja kuntien ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Palvelutarjotin: ”Hyvinvoinnin palvelutarjottimella löydät, vertaat ja arvioit arkipäivän lähipalvelusi, olipa ne julkisia, yritysten tai järjestöjen tuottamia - joko julkisesti tuettuja tai kokonaan itse maksettavia” LÄHDE: Saara Pikkarainen / Kainuu Nella Savolainen

12 Lisää esimerkkejä järjestö-kunta -yhteistyöstä Innokylästä
Innovaatiokatsaus yhteistyo Nella Savolainen

13 5 x miksi ideointiharjoitus: miten saadaan järjestöjen tekemä työ näkyväksi ja osaksi kunnan toimintaa? 3-4 hengen porukoissa keskustellaan Valitkaa näistä 1 väittämä: Kuntani ei ole tietoinen järjestöni tekemästä työstä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Järjestöni työ ei nivoudu kunnan hallinto- ja palvelurakenteisiin Kunta- järjestö –yhteistyö ei nivoudu järjestöni organisaatiorakenteeseen 5 x miksi Miksi kunta ei ole tietoinen? koska järjestön jäseniä ei ole mukana kunnan hyvinvointityöryhmässä Miksi järjestön jäseniä ei ole mukana kunnan…? -koska…jne. Nella Savolainen

14 Lopuksi… Yhteistyön perustana eivät voi olla vain ihmisten henkilökohtaiset suhteet – ne eivät takaa jatkuvuutta Yhteistyöstä pitää sopia Yhteistyön pitää hyödyttää sen kaikkia osapuolia On asetettava mahdollisimman konkreettisia tavoitteita myös yhteistyölle, joiden saavuttamista pystyy arvioimaan Nella Savolainen