Usko hyvään vai toivo paremmasta?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KIELIOPPI SISÄLTÖLINKKEJÄ: RINNASTUSKONJUNKTIOT RINNASTUSLAUSEET
Advertisements

PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Heidi Layne VALOA-hanke Helsingin yliopisto/Urapalvelut
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Immanuel Kant ( ) Isä satulaseppä.
Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
DOKUMENTAATIO JA TIEDONMUODOSTUS
 Nuorisotutkimuksen tieto (jne.) – kurssin luento / J.Lähteenmaa.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
”Siellä minä olen heidän keskellään”
Tutkimussuunnitelma Teränkäyttöharjoitusten vaikutus luistelumotoriikan kehittymiseen kielihäiriöisillä lapsilla Mika Hakasaari.
RAKKAUS USKO TOIVO - ihmiseltä ihmiselle
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
ohje kuunteluanalyysiin
Seitsemän syytä optimismiin Kööpenhaminassa Helsinki.
Rakkaat ystäväni!.
Ko-Ke-Va Käsityön taiteen perusopetus aikuisille
Syrjäytyminen elämänkulussa
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali?
Ampuminen oikein vai väärin Kalervo Ilmanen yliassistentti, dosentti Jyväskylän yliopisto.
Mitä Student Life on? Student Life on Jyväskylän yliopiston ja jyväskyläläisten kumppaneiden luoma toimintamalli, jonka fokuksessa ovat yliopistomme.
Pellervon Pirkanmaan seminaari Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Vähämaa.
VARHAINEN PUUTTUMINEN
TEHTÄVÄRAKENTEIDEN MUUTOS PALKKOJEN JA TUOTTAVUUDEN KASVUN LÄHTEENÄ Mika Maliranta (ETLA)
Millaisia tiedonkäsityksiä on olemassa
Mitä tieto on? Mitä voi tietää?
SoberIT Software Business and Engineering Institute HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Kokemuksia väitöskirjan tekemisestä Marjo Kauppinen.
ROTARY 2023 Matias Röyttä DG VISIOT / HAASTEET Tietotekniikka / Internet –Henkilökohtaiset tietokoneet –Reaaliaikainen tiedonvälitys –Face-time.
Immanuel Kant ( ) Isä satulaseppä.
Elämä.
Kristiina Harju Fakta & Fiktio Oy
Monitieteisen tutkimusryhmän haasteet ja hyödyt Jari Ojala
Kilpailukyky -> kilpailuetu Oppiminen & Kasvattaminen?
Kirjastotyö ja maahanmuuttajat - monikulttuurinen kirjastotyö Keskuskirjastokokous Leena Aaltonen Turun ammattikorkeakoulu.
Kokemuksellinen oppiminen (Kolb, Jarvis, Boud)
Tieteellinen realismi: Peirce – Popper – Putnam
Myöhäis- ja postmodernin teoriat
Yrittäjämäisen ’Effectuation’-kehittämisen teoria ja käytäntöä Lähteet: Prof. Saras D. Sarasvathy, Effectuation: Elements of Entrepreneurial.
Mitä tieto on? Mitä voi tietää?
Leena Kakkori & Rauno Huttunen
ELÄMÄN LOPPUVAIHEESEEN
Kestävä Kehitys By Tuomas Nylund & Samuli Santala
LÄHETYS JA USKONTOJEN KOHTAAMINEN Lähetys, uskonnot ja kohtaaminen - kolme yhteenkuuluvaa sanaa Teesejä ja kysymyksiä Timo Vasko KLK, SLN Suomen Lähetysneuvottelu.
Onko pragmaattinen realismi mahdollista?
Viestinnän opiskelijat verkossa KM Auli Posti Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus MULTIMEDIAN MONET MUODOT 21.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Johdatus viestintään, viimeinen teema: kooste Leif Åberg syksy 2003.
Eveliina Okkonen & Johanna Hägg, LO-07
Mitä tieto-oppi eli tietoteoria tutkii?
Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:
Saksalainen sanomalehtitiede Zeitungswissenschaft, Publizistikwissenschaft.
Seikkailu- ja elämyspedagogiikka
Jyväskylän kristillinen opisto
Yrittäjyyden ja muiden tulevaisuuden taitojen edistäminen nykykoulussa Juho Norrena Yrittäjyyskasvatus Seinäjoki.
Onks tietoo? Markus Lammenranta Humanistinen tiedekunta / Markus Lammenranta / Onks tietoo?1.
A Rocha Suomi, Panu Pihkala
TULEVAISUUDEN HAASTEITA ILMANLAADUN MITTAAJILLE – kuntanäkökulma
Yhteisöön kuulumisen etiikka
”Onko tieto taitoa vai taito tietoa varhaiskasvatuksessa
Onko mahdollista tietää?
Hyvän elämän tekijöitä
Eksistentialismi Martin Heidegger.
Eliksiiriä elämään taidon ja taiteen voimalla
PUOLUE C Periaateohjelma: Arvot
Kertomuksen etiikka Kenen ääni saa viimeisen sanan – vai onko viimeistä sanaa olemassakaan?
Mikä on tärkeää ympäristötutkimuksesta viestittäessä?
Usko ja epäilys.
Esityksen transkriptio:

Usko hyvään vai toivo paremmasta? Optimismista ja pessimistin elämänviisaudesta Sami Pihlström Jyväskylän yliopisto & Helsingin yliopisto sajopihl@cc.jyu.fi / sami.pihlstrom@helsinki.fi

Johdanto Vrt. Arthur Schopenhauer, Pessimistin elämänviisaus, WSOY, 1991 (alkuperäistekstit mm. teoksesta Die Welt als Wille und Vorstellung, 1819-44). Edellyttääkö ”elämänviisaus” pessimismiä? Vai onko optimismi pelastettavissa pessimismin puitteissa? Mitä optimismi ja pessimismi tarkoittavat? ”Kultainen keskitie” näiden väliltä?

Pessimismi ja optimismi Optimismi: usko hyvään (tulevaisuuteen), ”kaikki kääntyy lopulta parhain päin”. Pessimismi: usko huonoon (tulevaisuuteen), ”loppujen lopuksi käy huonosti”. Yksilöllisen elämän taso vs. kulttuurinen, yhteiskunnallinen taso. (Vrt. esim. G.H. von Wright: ”spengleriläinen” kulttuuripessimismi.) Sekä optimismi että pessimismi äärikantoina epäuskottavia.

Meliorismi Optimismin ja pessimismin välimuoto: meliorismi (lat. melior, parempi). Melioristi ei usko, että kaikki on lopulta hyvin, eikä usko, että kaikki on lopulta huonosti. Maailma ei ole valmiiksi tehty! Esim. William James, Pragmatism (1907): meliorismi mahdollistaa moraalisesti merkityksellisen elämän; ihmisyksilö voi ”make a difference”. Meliorismi on aktiivisen ihmisen elämänasenne: tulevaisuus ei ole väistämättä hyvä eikä paha, vaan meidän on tehtävä siitä hyvä/parempi.

Meliorismi ja transsendentaalinen pessimismi Melioristin asenne lähempänä toivoa kuin uskoa? Meliorismi edellyttää transsendentaalisen pessimismin: elämän perustava, ehdoton vakavuus moraalisesti merkityksellisen toiminnan mahdollisuuden välttämättömänä ennakkoehtona (vrt. Kant: kokemuksen transsendentaaliset ehdot). Ilman pessimististä tausta-asennetta elämää ja maailmaa ei voida tarkastella riittävän vakavasti. Melioristinen toivo on mahdollista vain maailmassa, jossa epäonnistuminen ja tuho on mahdollinen. Absoluuttisen, liioitellun optimismin toivottomuus: ei tarvitse (eikä voida) tehdä mitään.

Meliorismi ja transsendentaalinen pessimismi (jatkoa) Toivo paremmasta on mahdollista maailmassa, jossa onnistuminen ei ole etukäteen taattua vaan jossa voidaan myös epäonnistua. Toivo on mielekäs/mahdollinen asenne pessimismin kontekstissa. Transsendentaalinen pessimismi tarjoaa taustan empiiriselle/faktuaaliselle meliorismille (tai jopa rajoitetulle optimismille): vrt. Kantin transsendentaalinen idealismi empiirisen realismin ”pelastajana”.

Esimerkkejä ”todellisesta elämästä” Inhimillisiä käytäntöjä, joita voidaan tarkastella optimismin, pessimismin ja meliorismin erottelujen kautta: Alkoholinkäyttö: katteeton optimismi vs. meliorismi ”kohtuukäyttönä”? Puutarhanhoito: kasvun toivo, tulevan kukoistuksen odotus vs. pessimistinen ymmärrys kaiken katoavaisuudesta? Unelmointi/haaveilu: liioiteltu optimismi vs. huoli, huolehtiminen? Näissä kaikissa transsendentaalinen pessimismi tarjoaa terveen lähtökohdan melioristiselle toivolle paremmasta.

Itsereflektion haaste Olenko liioitellusti huolissani (tulevaisuudesta, mahdollisista elämän vaaroista jne.)? Jotta voisin huolehtia kenties liiallisesta huolehtivaisuudestani, minun on jo (transsendentaalisella tasolla) oltava huolissani, huolehdittava elämästä/maailmasta … (jne.) Kohtuus? Voiko kohtuuttomuutta sallia kohtuullisessa määrin? Missä määrin tämä vaatimus on kohtuullinen? (jne.) Refleksiivinen itsekritiikin ja -tarkkailun tehtävä meliorismin ja transsendentaalisen pessimismin ytimessä! (Vrt. Kant: ”järjen itsekuri”.)

Kirjallisuutta Cooper, D.E. (2002), The Measure of Things, Clarendon Press, Oxford. Heidegger, M. (1927), Sein und Zeit, suom. R. Kupiainen: Oleminen ja aika, Vastapaino, Tampere, 2000. James, W. (1907), Pragmatism, Harvard UP, Cambridge, MA, 1975. Kant, I. (1781/1787), Kritik der reinen Vernunft, Felix Meiner, Hamburg, 1990. Pihlström, S. (2001), Usko, järki ja ihminen, Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, Helsinki. Pihlström, S. (2008), ”The Trail of the Human Serpent Is over Everything”: Jamesian Perspectives on Mind, World, and Religion, UP of America, Lanham, MD, ilmestyy. Schopenhauer, A. (1991), Pessimistin elämänviisaus, WSOY, Porvoo. von Wright, G.H. (1987), Tiede ja ihmisjärki, Otava, Helsinki. von Wright, G.H. (1996), Ihminen kulttuurin murroksessa, Otava, Helsinki.