Suomen itsenäistyminen -vuoden 1917 monet vaihtoehdot Professori Seppo Hentilä Keravan opisto 4.10.2011 klo 18-19.30 Suomen itsenäistyminen -vuoden 1917 monet vaihtoehdot

4.10. Suomen itsenäistyminen - vuoden 1917 monet vaihtoehdot. Suomen itsenäistymisen edellytykset eivät poikenneet mitenkään muiden Saksan ja Venäjän välissä sijaitsevien itsenäisyyteen pyrkivien maiden edellytyksistä. Mitkä tekijät vaikuttivat Suomen itsenäistymiseen ja miten näitä tekijöitä on tulkittu? 11.10. Sisällissota - vuoden 1918 monta sotaa. Miten sisällissotaa ja sen julmuuksia on eri aikoina tulkittu? Mistä tulkintojen muutokset johtuvat? Sisällissodan jättämät haavat eivät umpeutuneet vaan jakoivat suomalaista yhteiskuntaa vuosikymmeniä. Miksi vuosi 1918 on palannut yhä uudelleen historian keskustelun polttopisteeseen?

Itsenäistymisen eväät Suomen itsenäistymisen edellytykset eivät vuonna 1917 poikenneet mitenkään muiden Saksan ja Venäjän välissä sijaitsevien itsenäisyyteen pyrkivien maiden edellytyksistä - ”Väli-Eurooppa” Ehkä suurin etu oli Suomen syrjäinen asema, mutta Pietarin läheisyys vähensi tätäkin etua ratkaisevasti Se, että Suomesta tuli 1919 lopulta tasavalta, jonka valtionpäämiehenä oli presidentti, oli monen yhteensattuman ja ulkoisen tekijän vaikutusta Selvää kuitenkin on, että ilman maailmansotaa ja Venäjän keisarikunnan hajoamista Suomen itsenäistyminen ei olisi tullut mahdolliseksi

Jälkeenpäin kaikki näyttää niin herttaisen johdonmukaiselta ”Joulukuun 6. päivän tirkistysaukko” Suomen koko edeltävä historia on kirjoitettu teleologisesti etsien menneisyydestä itsenäistymisen juuria , ellei nyt ihan Väinämöisestä, niin ainakin Jaakko Ilkasta , Sprengtportenista, Armfeltista ja Anjalan liitosta sekä Suomen sodan sissipäälliköistä Itsenäistyminen, merkityksessä täydellinen irtautuminen Venäjästä ja valtiollisen suvereniteetin hankkiminen, ei ollut edes ns. sortovuosina kuin harvojen aktivistien tavoitteena

Suomen omistavan luokan taloudelliset Valtaosa Suomen eliitistä halusi jatkaa Venäjän yhteydessä sellaisin oikeuksin, jotka olivat vallinneet ennen helmikuun manifestia Autonomian puolustaminen muuntui myöhemmin helposti itsenäisyystaisteluksi Suomen omistavan luokan taloudelliset intressit toteutuivat parhaiten Venäjän markkinoilla – maailmansodan syttyminen 1914 avasi heille kultakaivoksen Patruunat tukivat suomalaisten vapaaehtoisten värväytymistä Venäjän armeijaa (ns. unohdettu jääkäriliike, 700 miestä) Hoppu, Tuomas: Historian unohtamat. Suomalaiset vapaaehtoiset Venäjän armeijassa 1. maailmansodassa 1914-1918 (väitöskirja, TaY 2006)

Huomattavasti edellä aikaansa olivat jääkäriaktivistit, jotka muutoinkin kannattivat aseellista vastarintaa venäläistämistoimia vastaan Jääkäriliike: kuinka ylioppilaspoikien haaveesta tuli totta, ja kuinka he sen ansiosta pääsivät pysyvästi kansakunnan kaapin päälle Kun Ruotsi ei tukenut, katseet kääntyivät Venäjän päävihollisen Saksan puoleen Todellisuudessa itsenäistyminen - merkityksessä Suomen valtiollinen eroaminen Venäjästä - kypsyi vasta vuoden 1917 tapahtumissa

Venäjän helmikuun vallankumous 1917 ja tsaarin kukistuminen herätti Suomessa osin ristiriitaisia tuntoja Poliittinen sekasorto, epävarmuus tulevaisuudesta Eniten vapauden huuma, todellisen ”svobodan” tunnelmat levisivät työväenliikkeeseen Eduskunnan puhemies Oskari Tokoi (sd) vaati huhtikuussa 1917 selkeästi Suomelle valtiollista itsenäisyyttä Puheella oli kantavuutta, sillä SDP:llä oli eduskunnassa vuoden 1916 vaaleissa saavutettu yksinkertainen enemmistö (102 paikkaa)

Maaliskuussa 1917 muodostettiin Tokoin johdolla senaatti, jossa hän toimi ”talousosaston varapuheenjohtajana”, nykytermein pääministerinä Kenellä oli tsaarin kukistumisen jälkeen Suomessa korkein valta? Venäläisen tulkinnan mukaan väliaikaisella hallituksella, suomalaisten mukaan Suomen yhteys Venäjään oli katkennut, koska se oli ollut lähtökohtaisesti personaaliunioni Senaatti valmisteli Suomen täydelliseksi irrottamiseksi Venäjästä ns. valtalain, jonka eduskunta hyväksyi heinäkuussa 1917 äänin 135 - 55

Porvarilliset puolueet eivät halunneet luovuttaa valtaa sosialistienemmistöiselle eduskunnalle; siksi ne käyttivät ns. Pietarin tietä ja pyysivät Venäjän väliaikaista hallitusta hajottamaan Suomen eduskunnan SDP ei tunnustanut hajotusta, mutta suostui lopulta uusiin vaaleihin, joissa se menetti enemmistönsä Bolsevikkien vallankaappaus marraskuun alussa 1917 lisäsi porvariston itsenäistymishaluja ratkaisevasti Svinhufvudin senaatti pyrki irti Venäjästä; SDP luotti siihen, että bolsevikit sen lupauksensa mukaisesti Suomelle antaisivat

Yhteiskunnalliset levottomuudet ja aseellisten suojelus- ja punakaartien perustaminen 1917 Marraskuun 1917 suurlakon aikana eduskunta ehti jo julistautua korkeimman vallan käyttäjäksi Työväenliikkeessä horjuttiin parlamentaarisen toiminnan jatkamisen ja vallankumouksen välillä Johto ei kyennyt pitämään liikettä otteessaan Svinhufvudin senaatin itsenäisyysjulistus 4.12. – Helsingissä olleet pohjoismaiden edustajat kehottivat viemään julistuksen eduskunnan vahvistettavaksi; 6. joulukuuta porvarillisen enemmistön äänin 100 – 88 eduskunta hyväksyi julistuksen

Senaatti ei olisi halunnut hakea tunnustusta itsenäisyydelle Leninin bolsevikkihallitukselta, mutta siihen kehottivat sekä Saksa että pohjoismaat Vuoden 1917 viimeisenä päivänä Lenin antoi tunnustuksen Pietarissa sitä hakemaan tulleelle senaatin lähetystölle Leninin motiivit – hän luotti siihen, että Suomen työväenluokka tekee vallankumouksen ja sen jälkeen suomalaiset liittyvät vapaaehtoisesti Neuvosto-Venäjän kansojen yhteiseen perheeseen Myöhemmin tunnustaminen muuntui Leninin erityiseksi suopeudenosoitukseksi ja ”lahjaksi” Suomen kansalle Presidentti Kekkonen käytti sitä hyväkseen kahdessakin eri merkityksessä – osoituksena hyvistä naapuruussuhteista … mutta mikähän mahtoi olla se toinen merkitys?

Ruotsi, ja yllättäen Ranska, tunnustivat Suomen 4.1.1918 Saksa myöhästyi kahdella päivällä; Yhdysvallat ja Englanti eivät tunnustaneet Suomea – ne toivoivat vielä, että Venäjä kääntyisi jatkamaan taistelua Saksaa vastaan Mitkähän olivat eri maiden motiivit? Tärkeä taustatekijä oli Venäjän ja Saksan aselepo joulukuussa 1917 ja Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen alkaminen; siihen loppui Saksankin kiire tukea Suomea

Suomen ajautuminen sisällissotaan tammikuun lopussa 1918 Saksaan nojautuva porvarillinen ja Venäjään nojautuva työväenliikkeen itsenäisyyspolitiikka törmäyskurssilla Vahvin laukaiseva tekijä olivat kuitenkin patoutuneet sosiaaliset vastakohtaisuudet Suomeen jäänyt venäläinen sotaväki Työväenliikkeen johdon kahtiajako Senaatin toimet lujan hallitusvallan pystyttämiseksi; siihen liittyi C. G. Mannerheimin värvääminen valkoisten ylipäälliköksi

Sisällissota puhkesi kolmella eri taholla suunnilleen yhtä aikaa (28.1.1918) Punaiset kaappasivat Helsingissä vallan lailliselta hallitukselta Mannerheim ryhtyi riisumaan Pohjanmaalla venäläisiä varuskuntia aseista Viipurin seudulla alkoivat taistelut suojeluskuntien ja punakaartien välillä Sotatapahtumista ei sen enempää; terrorista ja vuoden 1918 muiston käsittelystä ensi kerralla oma luentonsa Kahden kouluttamattoman joukon sota, jonka pääpaino oli Porista Lappeenrantaan kulkevalla rintamalinjalla Tampereen taistelu, Helsingin valtaus, Saksan interventio

Jääkäreiden osuus valkoisten voiton kannalta ratkaiseva Venäläisten osuus? Entä saksalaisten? Saksan apu valkoisille - ilmaista se ei todellakaan ollut; maaliskuussa 1918 tehdyt kauppa- ja sotilassopimukset olisivat tehneet Suomesta Saksan vasallivaltion, mikäli se olisi voittanut maailmansodan Keväällä 1918 Suomi oli täydellisesti Saksan poliittisessa, sotilaallisessa ja taloudellisessa vaikutuspiirissä

Suomen ”kuningasseikkailu” 1918 Sisällissodan seurauksena enemmistö porvarillisten puolueiden kansanedustajista oli monarkian kannalla Äänioikeus- ja eduskuntauudistus oli antanut liian paljon valtaa kypsymättömälle rahvaalle Järjestyksen ylläpitämiseksi oli rakennettava luja valtiovalta ”Tynkäeduskunnassa” vain maalaisliiton edustajat ja osa nuorsuomalaisista ja ruotsalaisista olivat tasavallan kannalla Kuninkaaksi oli saatava saksalainen ruhtinas, mieluiten jopa keisarihuoneen, Hohenzollernien, jäsen

Jako monarkisteihin ja tasavaltalaisiin jakoi porvarillisen kentän pitkäksi aikaa kahtia ja vaikutti puoluemuodostukseen siten, että syntyivät monarkistinen Kansallinen kokoomus ja tasavaltalainen Edistyspuolue Kuninkaan etsiskely venyi syksyyn 1918; lokakuun 9. päivänä (samana, jolloin Saksan yleisesikunta ehdotti länsivalloille aselepoa) Suomen tynkäeduskunta valitsi Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomi sai siitä välittömästi pahan ulkopoliittisen rasitteen, kun Saksa 9.11. antautui ja keisari Wilhelm II luopui kruunusta ja pakeni maasta

Länsivaltojen luottamuksen saavuttaminen edellytti saksalaissuuntauksesta luopumista – joulukuussa 1918 Friedrich Karl ilmoitti, ettei voi ottaa Suomen kuninkuutta vastaan Valtionhoitajaksi valkoisten ylipäällikkö C. G. Mannerheim Länsivallat edellyttivät lisäksi vapaiden vaalien järjestämistä ja toimenpiteitä punavankien joukkokuoleman pysäyttämiseksi Vasta maaliskuun 1919 eduskuntavaalien jälkeen Iso-Britannia ja Yhdysvallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden

Tasavallan syntymisen turvasi lopullisesti se, että saksalaissuuntaukseen ja monarkiaan sitoutunut oikeisto joutui Suomessa vuodenvaihteessa 1918-19 oppositioon Poliittinen suunnanmuutos merkitsi myös sitä, että maltillinen työväenliike sai heti laajat toimintaoikeudet SDP:n maaliskuun 1919 eduskuntavaaleissa saamat 80 paikkaa turvasivat selvän enemmistön tasavaltalaisille Hallitusvalta siirtyi poliittiselle keskustalle, edistyspuolueelle ja maalaisliitolle Sisällissodan jyrkimmät kostotoimenpiteet loppuivat ja valtaosa punavangeista armahdettiin

Aktivistien ja valtionhoitaja Mannerheimin (peitenimi ”Andersson”) salaiset suunnitelmat Pietarin valtaamiseksi kesällä 1919 jäivät toteutumatta Vallankaappauksen sijaan Mannerheim vahvisti heinäkuussa 1919 – tosin pitkään harkittuaan – tasavaltaisen hallitusmuodon Jos bolsevikit olisivat menettäneet valtansa Venäjällä, valkoinen Venäjä ei olisi hyväksynyt Suomen itsenäistymistä Jos taas punaiset olisivat voittaneet sisällissodan, "Suomen sosialistisen työväentasavallan" olisi ollut pakko liittyä Leninin kansallisuuspolitiikan mukaisesti neuvostotasa-valtojen suureen perheeseen

Se suuri jossittelu Se tilanne, että Saksa hävisi maailmansodan, bolsevikit vakiinnuttivat valtansa Venäjällä ja valkoiset voittivat Suomen sisällissodan, oli oikeastaan ainoa mahdollinen, jossa Suomen itsenäisyys saattoi vakiintua tasavaltalaiselle pohjalle. Jos yksikin näistä kolmesta olisi ratkennut toisin, myös Suomen kohtalo olisi ollut toinen. Länsivaltojen voitto esti sen, että Suomesta ei tullut Saksan alusmaa Saksaan nojautuva monarkia kävi niin ikään mahdottomaksi

Jossittelusta eli kontrafaktuaalisesta tarkastelusta Mahdolliset vaan ei toteutuneet historiat Aikalaisen näkökulmasta monet asiat olivat toisin kuin jälkiviisaan Jossittelu auttaa näkemään toteutuneen kehityksen terävämmin Vertailevaa maalailua ”leveällä pensselillä” – siitä on historiantutkimus tehty

Itsenäistymishistorian myytit ja kiistat ”Joulukuun 6. päivän tirkistysaukko” Jääkäriliikkeen merkitykseen perustuva suuri kertomus jäi vallitsevaksi historiantulkinnaksi Tappiolle jäivät niin ”ryssänupseerien” kuin punaistenkin kertomukset Mannerheim-myytti – sotasankari, joka johdonmukaisesti ajoi Suomen itsenäistymistä