TAISTELU SUOMEN ASEMASTA

Esitys aiheesta: "TAISTELU SUOMEN ASEMASTA"— Esityksen transkriptio:

1 TAISTELU SUOMEN ASEMASTA

2 Sortovuodet vai yhtenäistämispolitiikka?
Suomalaiset nimittivät aikaa sortovuosiksi routavuosiksi hallavuosiksi venäläistämiskaudeksi. Venäläiset puhuivat yhtenäistämispolitiikasta tai yleisvaltakunnallistamis- politiikasta. Suomen virallisesta vaakunasta voi lukea suomalaisten aseman: oma kokonaisuus, mutta Venäjän kotkan sylissä. 2

3 Syitä venäläistämispyrkimyksiin:
1. venäläinen nationalismi vahvistui (nationalistit saivat otteen Nikolai II:sta) – slavofiilisyys (aitovenäläisyys) & panslavismi (yleisslaavilaisuus) 2. Sotilaallisia syitä: yhdistyneen Saksan pelko – Suomi Saksalle (ja Ruotsille) reitti Pietariin?

4 3. Suomen etuoikeudet ärsyttivät venäläisiä
– talous: Suomi teollistuneempi; tulliraja: ärsytti lomailijoita; virat: varattu suomalaisille, joilla silti pääsy venäläisiin virkoihin – venäläistämisen enteitä: * Suomen erityisaseman kiistävä kirjoittelu * Suomen postilaitoksen sulauttaminen venäläiseen 1890

5 I sortokausi ( ) – helmikuun manifesti 1899: yleisvaltakunnalliset lait venäläisten ratkaistaviksi * suomalaisille vain oikeus antaa lausunto; keisari yksin päättää mitkä lait yleisvaltakunnallisia * suomalaiset: kyseessä vallankaappaus → vedottava keisariin + n. 0,5 miljoonan nimen suuri adressi keisarille (ei ottanut vastaan) Suuren adressin allekirjoittajia Leivonmäen pitäjästä. Mukana kirkkoherra, opettaja, postinhoitaja ja rouvia. Leivonmäellä oli niihin aikoihin asukkaita henkeä, ja adressiin kertyi nimiä yli 600. Leivonmäki oli prosenttimääräisesti parhaita pitäjiä koko maassa.

6 Suomi sai kansainvälistä tukea
Kulttuuriadressissa eurooppalaiset vaikuttajat pyysivät tsaari Nikolaita perumaan helmikuun manifestin määräykset. Kuvassa Iso-Britannian vetoomus, jonka allekirjoitti esimerkiksi Florence Nightingale. 6

7 – kenraalikuvernööri N
– kenraalikuvernööri N. Bobrikovin venäläistämis- ohjelma: venäjä virkakieleksi ja pakolliseksi kouluihin, sensuuri, Venäjän lait Suomeen, armeijan yhdistäminen, virat auki venäläisille… * 1903 Bobrikoville diktaattorivaltuudet ohjelman läpiviemiseksi + sai vapaasti lakkauttaa lehtiä, vangita, karkottaa Siperiaan jne.

8 – suomalaisten puolustautuminen:
1) myöntyväisyys (lähinnä vanhasuomal. puolue) * annetaan periksi pakon edessä, mutta pelastetaan se mitä voidaan 2) passiivinen vastarinta / perustuslaillisuus (nsp, osin rkp ja SDP) * venäl. toimet laittomia: kieltäydytään saattamasta niitä voimaan

9 3) aktivismi (lähinnä suomenkielisiä opiskelijoita, merkitys pieni)
* pantava kova kovaa vastaan + yhteyksiä jopa Japanin tiedustelupalveluun

10 Sortokausi päättyy – Eugen Schauman murhasi Bobrikovin ja itsensä (sai sympatiat osakseen) * odotettavat venäläiset vastatoimet jäivät tulematta Japanin sodan viedessä huomion → tappio Japanille → levottomuuksia ja yleislakko Venäjällä 1905 & suurlakko Suomessa

11 Tsaarinvallan vastustus tuottaa tulosta 1906
helmikuun manifesti peruttiin säätyvaltiopäivät lakkautettiin perustettiin yleiseen äänioikeuteen perustuva eduskunta kaikki 24 vuotta täyttäneet saivat äänioikeuden, myös naiset äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui. 11

12 Ensimmäinen punaisen viivan veto eli vaalit 1907
Vaalilippu ensimmäisissä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaaleissa 1907. Äänestäjä on vetänyt punaisen viivansa kannattamansa vaaliliitto A:n ehdokas ykköselle. Listoilla on omat tunnuksensa: Oikeutta kaikille, Vapaus ja maahenki, Rautatie Vetelin jokilaaksoon, Suomalaisuus ja kieltolaki… 12

13 Eduskuntavaalien 1907 tulos