6 Eripurainen Suomi s. 48–51.

Esitys aiheesta: "6 Eripurainen Suomi s. 48–51."— Esityksen transkriptio:

1 6 Eripurainen Suomi s. 48–51

2 6. Eripurainen Suomi

3 Kansan kahtiajako jatkui Valkoiset voittaneet sisällissodan
punaisia vankileirillä – menettivät kansalaisluottamuksen elintarvikepula isot varallisuuserot 6. Eripurainen Suomi

4 Kuningas vai presidentti?
Suomeen haluttiin sisällissodan jälkeen kuningas, joka yhdistäisi kahtiajakautuneen maan. Kuninkaaksi valittiin saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl (Fredrik Kaarle I). Kun Saksa hävisi maailmasodan, kuningas luopui suomalaisten helpotukseksi kruunustaan. 6. Eripurainen Suomi

5 Kuningas vai presidentti?
Kevään 1919 eduskuntavaalit voittivat tasavallan kannattajat, kun maalaisliitto, edistyspuolue ja SDP saivat selvän enemmistön eduskuntaan. → Heinäkuussa 1919 Suomesta päätettiin tehdä tasavalta. Eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi presidentiksi Kaarlo Juho Ståhlbergin. Sivun linkki johtaa Ylen Elävästä arkistosta löytyvään Ståhlbergin virkaanastujaispuheeseen. 6. Eripurainen Suomi

6 6. Eripurainen Suomi

7 Kahtiajakoa hillitään säätämällä lakeja
Torpparilaki ja maanlunastuslaki  Maaseudun torpparit ja tilattomat saivat itselleen oman pienen maatilan, jota viljellä. Työaikalaki  Kaupunkien työläisten työaikaa rajoitettiin 8 tuntiin. Kieltolaki  Alkoholin valmistaminen, maahantuonti ja myynti kiellettiin.  Käynnisti laajamittaisen salakuljetuksen. Oppivelvollisuuslaki  Kansakoulusta tuli käytännössä pakollinen kaikille lapsille. Kalvon linkki johdattaa Yle Arkistosta löytyvään Algoth Niskasta kertovaan videoon: 6. Eripurainen Suomi

8 6. Eripurainen Suomi