Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuHelena Virtanen Muutettu yli 7 vuotta sitten
2
Uskonpuhdistuksesta kertaustaUskonpuhdistuksesta kertausta Uskonpuhdistus ei ollut Suomessa kertaluontoinen: katolilaisia kirkonmenoja säilytettiin, ja jännitteet uskontojen välillä säilyivät 1500–luvun loppuun Myös erimielisyyksiä hallitsjoiden kesken: Erik XIV luterilainen, Juhana herttua tunsi vetoa katolilaisuuteen Luterilaisuus vakiinnutti rivinsä vasta 1593 kirkolliskokouksessa >> vasta tämän jälkeen valtionuskonnoksi
3
Erik XIV (1560–1568)Erik XIV (1560–1568) Taustalla nimityksessä: kuninkuudesta tehty perinnöllistä valtiopäivien suostumuksella 1544 (> valtakunnan sisäpoliittiset intressit), valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua 1560 ryhtyi heti rajoittamaan veljiensä herttuoiden laajoja valtaoikeuksia, erityisesti Juhanan Suomessa vrt. Kustaa Vaasan taistelu ”keskiaikaista” hallinnon hajauttamista vastaan (partikularismi) valloitti Viron 1561, tavoitteena saada Itämeren kauppa Ruotsin valvontaan ja suuria tullimaksuja Ruotsin kassaan > sota 1563–1570 Tanskan ja saksalaisten kanssa
4
Veljesviha: Erik vs. Juhana Juhana herttua jatkoi omaa valtapolitiikkaansa Puolassa ja Baltiassa, erimielisyyksiä veljensä kanssa avioliitosta Katariina Jagellonican kanssa (erimielisyydet Puolasta, läänitykset) Välirikko johti Suomen herttuan kuolemantuomion uhkaan, Juhana vetosi alamaisiinsa suomalaisiin ja pyysi tukea Erik lähetti 10 000 miehen armeijan Suomeen, jonka johdossa suomalaisia aatelisia (herttuoiden kapina) herttua antautui ja vietiin Gripsholman linnaan
5
Erik XIV, lopuksi…Erik XIV, lopuksi… Kärsi mielenterveysongelmista, kärsi vainoharhaisuudesta eikä aina pystynyt hoitamaan tehtäviään Tärkeää hyvät välit Venäjään, Puola vihollisena Nai hovineidon, Kaarina Maununtyttären, jonka Erik kruunautti kuningattareksi 1568 veljet päättivät toimia! > Juhanan johdolla Erik syrjäytettiin ja vangittiin, nyt vuorostaan Erik joutui vankeuteen Ruotsin linnoihin, lopulta myrkytettiin Myöhemmin vielä pitkän vihan alussa Eerik katsottiin uhaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin…
6
Juhana III (1568–1592)Juhana III (1568–1592) Ennen kuninkuutta Suomen herttua Myönsi aatelille huomattavia etuoikeuksia valtansa vahvistamiseksi Välit Venäjään kiristyivät > 25-vuotinen sota 1570–1595 (”pitkä viha”) sota suomalaisille raskas, ryöstöretkiä rajalla Solmi 1562 avioliiton Puolan Katarina Jagellonican kanssa: upea renessanssihovi Turun linnassa
7
Perimysongelma Juhana III:n poika Sigismund otti Puolan kruunun vastaan 1587 Kun Juhana kuoli 1592, Sigismund saapui Tukholmaan kruunattavaksi myös Ruotsin kuninkaaksi Ruotsi pelkäsi Sigismundin katolilaisuutta, lisäksi perimysongelma Ruotsissa Ruotsiin holhoojahallitus, sijaishallitsijaksi Kaarle- herttua
8
Kaarle-herttua Halusi vahvistaa valtaansa Sigismundia vastaan Pyrki nuijasodassa nujertamaan Sigismundin Suomen - edustajan Klaus Flemingin Kaarle syrjäytti Sigismundin sukuhaaran ja Kaarle kruunattiin kuninkaaksi 1604
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.