Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan

Esitys aiheesta: "Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan"— Esityksen transkriptio:

1 Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan 1916 - 1917
Studia Generalia -luento Työväenkirjaston ystävät ma klo – 19.30 Professori emeritus Seppo Hentilä

2 Esitykseni otsikko paljastaa näkökulmani:
Suomen työväenliikkeen ajatuminen/ tarttuminen väkivaltaan ja kapinaan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan tammikuussa 1918 ei ollut liikkeen lähihistorian valossa millään tavalla väistämätöntä Venäjän maaliskuun vallankumoukseen 1917 saakka Suomen työväenliike oli kehittynyt pohjoismaiseksi, demokraattiseksi kulttuuri- ja sivistysliikkeeksi Se oli vetänyt työväestöä kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi ja tartuttanut siihen fennomaanien kansansivistystyön parhaat ihanteet

3 No entä se marxilainen sosialismi, vallankumous ja väkivalta?
Puolueohjelma toki tavoitteli sosialistista yhteiskuntaa, mutta vallankumouksesta puhuttiin passiivissa: n. s. kaytskylainen sosialismi uskoi sosialismin aikanaan ja väistämättä toteutuvan, kuten profeetat olivat ennustaneet Venäläistä vaikutusta lähinnä Pietarin suomalaisten bolsevikkien kautta

4 Venäjän maaliskuun vallankumous 1917 suisti Suomen työväenliikkeen pohjoismaiselta raiteelta
Jossittelu ei ole historiantutkimuksen menetelmä Tässä tapauksessa sille on kuitenkin harvinaisen vahvoja perusteita ”Svobodaa” Helsingissä keväällä 1917 Huom! Jossittelullani en tietenkään halua kiistää Suomen työväenliikkeen vastuuta kapinaan ryhtymisestä

5 Forssan puoluekokous 17. – 20.8.1903
Nummelan t. y. Elon talo ’Rientola’ ja sen rakentajia

6 Suomen työväenliikkeen rakentuminen fennomaani-sessa sivistyshengessä
Vuoden 1916 lopun tilanne: Jäseniä (joista naisia n. 20%) Jäsenyhdistyksiä 1600 Työväentaloja 900 Urheiluseuroja yli 200 (esim. Humppilan T.Y. ”Raivaajien” V. & U. Seura ”Korvenveikot”) Raittiusseuroja n. 300 Torvisoittokuntia, kuoroja, teattereita, kirjastoja, jne.

7

8 Helsingissä vuonna 1916 toimineet työväenyhdistykset alaosastoineen

9 Mikkelin läänin vaalipiirin kaupungeissa vuonna 1916 toimineet työväenyhdistykset alaosastoineen

10 Suomen Ammattijärjestö, per. 1907
Jäsenmäärä aluksi vaatimaton Rakettimainen nousu v – jäsentä

11 Ruotsin malli oli käytössä myös
Suomen työväenliikkeessä Kollektiivijäsenyys työväen- puolueessa – ei lainkaan henkilö- jäseniä – paikallinen Arbetarkommun Valtaosa jäsenistä ammattiosastojen kautta SAP:ssä vuonna 1972 n. 1.2 miljoonaa jäsentä Järjestelmästä luovuttiin vasta v. 1989, jolloin jäsenmäärä putosi 75 prosentilla Nykyään SAP:ssä on n jäsentä

12 Työväenlehtiä ilmestyi 1916 lähes joka kaupungissa
Työmiehestä tuli 1917 levikil- tään maan suurin päivälehti ( kpl) Helsingin Sanomat ( kpl)

13 Raittiusseura Koiton iltamat 1910
Riihimäen t.y., torviseitsikko vuodelta 1908

14 Tampereen työväenteatterin ensiesitys 27. 10
Tampereen työväenteatterin ensiesitys , ilmoitus Kansan Lehdestä

15 Työväen Urheilulehti alkoi ilmestyä kesällä 1917
Helsingin Jyryn painijoita

16 Maailman ensimmäinen vasemmistoenemmistöinen parlamentti
Puolue Eduskuntavaalit 1. ja SDP 103 Suomalainen puolue 33 Nuorsuomalainen puolue 23 Ruotsalainen kansanpuolue 21 Maalaisliitto 19 Kristillinen työväenliitto 1 Yhteensä 200 Huom! Eduskunta kokoontui ensi kerran vasta huhtikuun alussa 1917

17 Tokoin senaatti Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi
   Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi SDP Oikeustoimituskunnan päällikkö Antti Tulenheimo Suomalainen puolue Siviilitoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius Siviilitoimituskunnan apulaispäällikkö Julius Ailio Kamaritoimituskunnan päällikkö Wäinö Wuolijoki – Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Väinö Tanner Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö Emil Nestor Setälä Nuorsuomalainen puolue Maanviljelystoimituskunnan päällikkö Kyösti Kallio Maalaisliitto Kulkulaitostoimituskunnan päällikkö Väinö Voionmaa Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö Leo Ehrnrooth RKP Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan apulaispäällikkö Matti Paasivuori Salkuton senaattori Rudolf Holsti

18 Senaattorit Tokoi, Tanner ja Paasivuori; muut sosialistit olivat Julius Ailio, Wäinö Wuolijoki
ja Väinö Voionmaa

19 Valtalain kaatuminen eduskunnan hajotukseen heinäkuussa 1917
Lokakuun alun 1917 eduskuntavaalien tappio; SDP putosi 93 paikkaan Matkan pää, Fellmannin kenttä, Lahti huhtikuussa 1918