I sortokausi ( ), Eduskuntauudistus & II sortokausi

Esitys aiheesta: "I sortokausi ( ), Eduskuntauudistus & II sortokausi"— Esityksen transkriptio:

1 I sortokausi (1899-1905), Eduskuntauudistus 1906-1907 & II sortokausi 1908-1917

2 ”I sortokausi” eli yhtenäistämispolitiikan aika 1899-1905
Miksi Venäjä alkoi rajoittaa Suomen autonomiaa? Saksan yhdistyminen suurvallaksi 1871 Panslavismin voimistuminen Suomen erioikeudet ärsyttivät: tulliraja, venäläisillä ei kansalaisoikeuksia maassa, Suomessa ei hallittu venäjän kieltä..

3 Aleksanteri III (vallassa 1881-1894) ja Maria Fjodorovna

4 Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

5 Nikolai II keisarina

6 ”Sortokaudet”/venäläistämiskaudet
Miksi Venäjä alkoi sortaa Suomea? s. 42 Etsi sortotoimia. s. 43

7 ”I sortokausi” eli yhtenäistämispolitiikan aika 1899-1905
Ns. sortotoimia: postimanifesti 1890 kenraalikuvernööriksi N. Bobrikov Helmikuun manifesti 1899: yleisvaltakunnallisia lakeja V kieliasetus: venäjästä ylempien virastojen kieli, kouluissa venäjän opetus tehostui 1901 asevelvollisuuslaki Sensuuri tehostui

8 Nikolai Bobrikov (kenraalikuvernöörinä1899-1904)

9 Pilakuva Bobrikovista

10 Eetu Isto: Hyökkäys, 1899

11 ”I sortokausi” eli yhtenäistämispolitiikan aika 1899-1905
Suomalaisten suhtautuminen: Suuri adressi, Aleksanteri II:n patsaan kukitus Jako myöntyväisiin, perustuslaillisiin (passiivinen vastarinta) ja pieneen aktivistien joukkoon

12 Eugen Schauman ja Bobrikovin murha

13 Eduskuntauudistus I sortokausi päättyi 1905 suurlakkoon, joka lopetti venäläistämistoimet Säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella (kaikki yli 24-v.) >> myös naisilla äänioikeus, 19 naiskansanedustajaa olivat maailman ensimmäisiä! Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin 1907, eniten edustajia sai SDP

14 Suurlakko 1905

15 Eduskunta vapaapalokunnan talossa 1907

16 Eduskuntatalo 1931 (J.S. Siren)

17 Miina Sillanpää: kansanedustaja ja ensimmäinen naispuolinen ministeri

18 Eduskuntavaalit 1907 Vaaleissa vedettiin punaisia viivoja eli annettiin ääniä yhteensä koko maassa Puolueiden saamat äänimäärät koko maassa olivat seuraavat: Sosialidemokraattinen puolue ääntä (37,0 % hyväksytyistä äänistä), Suomalainen puolue ääntä (27,3 %), Nuorsuomalainen puolue ääntä (13,7 %), Ruotsalainen kansanpuolue ääntä (12,6 %), Maalaisliitto ääntä (5,8 %), Kristillinen työväki ääntä (1,5 %), Muut puolueet ääntä (2,1 %). Hylättyjä äänestyslippuja oli eli 0,9 % kaikista äänistä.

19 II Sortokausi ja jääkäriliike
Venäjän ote Suomesta tiukkeni jälleen 1908 ja yleisvaltakunnalliset lait tulivat voimaan 1910, lisäksi venäläiset saivat täydet kansalaisoikeudet 1912 1914 syttyneen I maailmansodan myötä Saksa alkoi kouluttaa salaa suomalaista vastarinta-armeijaa Venäjää vastaan N jääkäriä lähti salaiselle koulutusmatkalle Saksan Lockstediin, he taistelivat myös Saksan itärintamalla Paluu Suomeen tapahtui 1918 sisällissotaan

20 Värväreitä ja etappimiehiä: vasemmalta ylhäältä: jääkärimajuri Wallenius (käytti nimeä Aarne Pursiainen), kapteeni Sihvonen (Oravapoika), majuri Oesch (Johansson), vänrikki Sutinen (Blomberg), kapteeni Viitasalo (Torniaisen Ville), kapteeni Ilmoniemi (Möttönen) ja vänrikki Koivisto (Aho); keskirivissä: kapteeni Jacobson (metsänhoitaja Borg), maisteri H. Stenberg, vänrikki Heikkinen (Hallan Väinö) ja tohtori Sivén; alarivissä: kapteeni Salminen (Virén), vääpeli Savolainen ja vääpeli Vilkman. Kuva: Tukholma tammikuu 1917

21 Kuninkaallinen jääkäripataljoona 27 Libaussa: 1895 vapaaehtoista kouluttautui ja taisteli Saksan joukoissa

22 Etappireitit

23 Jääkäriparaati Vaasassa helmikuussa 1918, joukot tarkastaa Vaasan torilla kenraali Mannerheim.

24 Jääkärimarssi: Sibelius (säv.), Nurmio (san.)