5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen

Esitys aiheesta: "5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen"— Esityksen transkriptio:

1 5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
II sortokausi ja vuosi 1917

2 Suurlakko ja I sortokauden loppu 1905
Venäjän sisäinen epävakaus sota Japania vastaan tyytymättömyys itsevaltiuteen Suomessa yleislakko marrask. 1905  I sortokauden päätös  vasemmiston vaatimukset  yl. äänioikeus  ek-vaalit 1907

3 Ongelmakohtia ei yl. kunnallista äänioikeutta
senaatti ei riippuvainen ek:n luottamuksesta keisarilla viimeinen sana  ek:n jatkuva hajotus  uudistusten estyminen  luottamus ek-toimintaan väheni

4 II sortokausi 1908–1917 halu venäläistää Suomea
yhdenvertaisuuslaki 1912 sapelisenaatti  venäläisiä myöntyväisyyssuunnan kuihtuminen  Suomen ja Venäjän välirikko  I ms. keskeytti

5 Jääkäriliike aktivismi  aseellinen ero Venäjästä
värväys ja etappitoiminta; kalterijääkärit sotilaskoulutus Saksassa 1915–16  mukana I ms:ssa paluu Suomeen 1918 valkoisten puolelle

6 Vuosi 1917 helmikuun vallankumous  Nikoi II pois vallasta  väliaikainen hallitus (Kerenski) venäläistäminen loppui Suomessa Suomessa elintarvikepula + työväestön lakkoja  suojeluskunnat – punakaartit  yhteenotot

7 Suomessa SDP:n enemmistö ek:ssa ja Tokoin SDP-johtoinen senaatti  valtalaki heinäk.  korkein valta Suomessa ek:lle  Kerenski hajotti ek:n  vasemmiston katkeruus

8 lokakuun vallankumous marrask
lokakuun vallankumous marrask. Venäjällä  bolsevikit valtaan  Suomen porvaristo halusi eroon Venäjästä

9 Suomessa yleislakko marrask.
 korkein valta ek:lle  työaikalaki  yl. kunnallinen äänioik. oikeiston ja vasemmiston välien kiristyminen

10 Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.
Venäjän tunnustus  miksi?