TASAVALTA VAI MONARKIA

Esitys aiheesta: "TASAVALTA VAI MONARKIA"— Esityksen transkriptio:

1 TASAVALTA VAI MONARKIA
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. TASAVALTA VAI MONARKIA KIRJASSA S 1

2 Monarkia vai tasavalta?
Miksi tasavallaksi joulukuussa 1917 julistautuneessa Suomessa ryhdyttiin keväällä 1918 puuhaamaan maalle kuningasta? Monarkiaa halusi ns. tynkäeduskunta. Eduskunnassa oli sisällissodan jälkeen jäljellä vain 84 edustajaa 200:sta, pääosa heistä oikeistoa edustavia kuningasvallan kannattajia. 2

3 Monarkiaa kannattivat vastustivat
pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista. suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi.

4 Kuningasvallan paremmuutta perusteltiin monin syin:
Punaisten vallankumousyritys järkytti sisällissodan voittaneita valkoisia pahasti. Kapinoiden ehkäisemiseksi he halusivat tehdä hallitusvallasta lujan. Puoluepolitiikan ulkopuolella olevan kuninkaan ajateltiin turvaavan yhteiskuntarauhan. Saksaa pidettiin Suomessa läheisimpänä suurvaltana ja maailmansodan voittajana. Saksasta tuleva kuningas vahvistaisi Suomen asemaa.

5 Senaattori J. K. Paasikivi perusteli monarkian tarvetta sosiaalidemokraatti Väinö Tannerille :
”Tässä pienessä maassa me kaikki tunnemme toisemme, olemme haukkuneet toisemme pataluhaksi, ryypännet yhdessä. Kuinka sinä luulet, että joku meistä voisi saavuttaa niin paljon arvonantoa, että presidenttinä voisi hoitaa maan asioita ihmisten tyydytykseksi?” Parinkymmenen vuoden kuluttua Paasikivi itse päätyi Suomen tasavallan presidentiksi. 5

6 Monarkian kannattajien ja vastustajien välillä käytiin myös sana- ja kuvasotaa.
Pilalehti Fyren esitti Pehr-Evind Svinhufvudin muuttumisen kansanmies Pekka Svinhufvudista monarkisti Petrus I:seksi (1918). Svinhufvud edusti nuorsuomalaista puoluetta, joka hajosi kahtia juuri kuningaskysymyksessä. Monarkiaa kannattavat perustivat Kansallisen Kokoomuksen ja tasavallan kannattajat Kansallisen Edistyspuolueen. 6

7 Ulkopoliittiset syyt suuntasivat valinnan kuitenkin suurvalta Saksaan.
Tynkäeduskunta päätyi väittämään, että Suomi oli vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan edelleen kuningaskunta – itsenäisyysjulistus ei ollut siltä osin pätevä. Monarkistit alkoivat hakea kuningasta Saksasta, tosin muutamaa ruotsalaistakin prinssiä harkittiin. Ulkopoliittiset syyt suuntasivat valinnan kuitenkin suurvalta Saksaan. Kun Saksan keisari ei luovuttanut omaa poikaansa, kuninkaaksi päätettiin valita keisarin lanko, Hessenin prinssi Friedrich Karl. ”Piti Saksasta saataman parhaita, noita Vilhelmin poikia armaita, mutta Ville meitä kaupoissa jutkautti ja vaivaisen prinssin meille sutkautti”, riimitteli lauluntekijä Tatu Pekkarinen Friedrich Karlin valinnan jälkeen. Valinta oli osalle suomalaisista pettymys. 7

8 Kuninkaan juhlalliseksi arvonimeksi oli suunniteltu Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä. Suomessa alettiin valmistella kruunajaisia: taiteilija Eric Ehrström laati ehdotukset kruunusta ja hovin univormuista, myös hoviniiausta opeteltiin. Lisäksi aateliskirjoja alettiin valmistella kuninkaan allekirjoitettavaksi – moni toivoi komeaa arvonimeä. Myös suunnitelma kuninkaan saapumisseremonioista Helsinkiin oli tehty. Se laadittiin tiukkaa protokollaa noudattaen. Prinssi Friedrich Karl ja prinsessa Margarete, Suomen tuleva kuningaspari. 8

9 ”Suomi odottaa Kuningasta” otsikoi Hovnarren-lehti 15.10.1918.
Friedrich Karl ja hänen perheensä tutustutettiin Suomen yhteiskuntaelämään, historiaan, hallintoon ja politiikkaan sekä kieleen. "Tänään luimme 1,5 tuntia suomea... lukuharjoituksia ja taivutuskaavoja. Hänellä ei ole pahoja ääntämistapoja, mutta kieli on 50-vuotiaalla kankea!", kirjoitti kuninkaan opettajana toiminut arkistonhoitaja Holma. ”Suomi odottaa Kuningasta” otsikoi Hovnarren-lehti 9

10 Kuninkuus kaatuu Saksan häviö ensimmäisessä maailmansodassa sinetöityi syksyllä 1918, ja koko keisarikunta kaatui pian sen jälkeen. Suomella oli käsissään todella huono kortti – hävinneen keisarikunnan edustaja kuninkaana. Friedrich Karl kuitenkin pelasti tilanteen luopumalla itse kruunusta joulukuussa 1918. Luopumiskirje päättyi sanoihin: "Minä lähetän maalle ja sen vakavakatseiselle kansalle oman ja omaisteni tervehdyksen ja kiitoksen monesta myötätuntoisuuden osoituksesta. Tulkoon onnelliseksi tämä minulle rakas kansa, sen miehet ja naiset ja sen ihana nuoriso, johon tulevaisuuden toivo perustuu.”

11 1919 poliittinen tilanne muuttui
Vuoden eduskuntavaaleissa tasavaltaa kannattavat ryhmät eli Maalaisliitto, sosiaalidemokraatit ja edistyspuolue voittivat. Ne saivat 153 edustajaa, ja monarkiaan sitoutunut oikeisto jäi näin vähemmistöksi. Suomesta tehtiin uudelleen tasavalta, jonka johtoon tuli presidentti. Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, kuninkaanamme olisi tällä hetkellä syntynyt Phillipp von Hessen.

12 Luja hallitusvalta haluttiin varmistaa, ja presidentille annettiin monarkistien vaatimuksesta laajat valtaoikeudet: vetó-oikeus lakien säätämisessä ulkopolitiikan johto armeijan ylipäällikkyys eduskunnan hajotusoikeus armahdusoikeus hallituksen nimitysoikeus korkeimpien virkamiesten nimitysoikeus

13 Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin eduskunnassa 1919
Vastakkain olivat K. J. Ståhlberg ja C. G. Mannerheim. Mannerheim sai 50 ääntä, Ståhlberg 143. Minkälainen oli Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin poliittinen linja? 13

14 Mitä pilapiirtäjä on kuvallaan halunnut kertoa tehtävän luonteesta?
Pian sisällissodan jälkeen Suomessa aloitettiin sodan kahtia jakaman kansan eheyttäminen presidentiksi valittu Ståhlberg toteutti aktiivisesti tätä politiikkaa. Ståhlberg sanoi, että yhteiskunnallisia reformeja jatketaan, ei vallankumouksen takia, vaan siitä huolimatta. Mitä pilapiirtäjä on kuvallaan halunnut kertoa tehtävän luonteesta?