Aggressiivisuus ja kiusaaminen lasten ja nuorten vertaissuhteissa Christina Salmivalli, Turun yliopisto 08.04.2009

Aggressiiviset kehityspolut taaperosta aikuisikään

Metodiset syyt (aineiston keruun vaivattomuus) Yhteiskunnalliset syyt Teoreettiset syyt

Lapsen kuritus/ Yletön sallivuus Filmattu väkivalta Mallit kotona Vahvistaminen Mallit kaveripiirissä Perimä

Lapsen kuritus/ Yletön sallivuus Filmattu väkivalta Mallit kotona Vahvistaminen Mallit kaveripiirissä Perimä

Äidit ja isät tietävät paremmin…

Äidit ja isät tietävät paremmin…

Fyysisen aggressiivisuuden piikki saavutetaan 18-24 kk iässä, minkä jälkeen aggressiivisuus vähenee Restoin et al., 1985

Ei siis näin… Lapsen kuritus/ Yletön sallivuus Filmattu väkivalta Mallit kotona Vahvistaminen Mallit kaveripiirissä Perimä

…vaan näin Seuraamukset Mallit kaveripiirissä Mallit kotona Sosiaalisten ja kielellisten taitojen kehittyminen Yhteiskunnan normien sisäistäminen

…vaan näin Seuraamukset Mallit kaveripiirissä Mallit kotona Sosiaalisten ja kielellisten taitojen kehittyminen Yhteiskunnan normien sisäistäminen

Aggressiivisuus – ”yhtä pysyvä kuin älykkyysosamäärä” ”Paras myöhemmän aggressiivisuuden ennustaja on aikaisempi aggressiivisuus” HS 06.04.2009 Periaatteessa aggressiivisuuden todennäköisyyttä on siis helppo ennustaa pitkänkin ajan päähän mutta ei aina

Entä ”yllättävä” aggressiivisuus ja väkivalta? Äärimmäiset väkivallanteot nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa Vertaissuhteiden kokemukset taustalla? ”vertaisryhmästä syrjäytymisen hypoteesi” ””vertaisryhmän vaikutus -hypoteesi”

Porukasta syrjäytyminen vai väärään porukkaan ajautuminen – kumpi ennakoi tulevaa aggressiivisuutta?

Syrjäytyminen vertaisryhmästä Lapseen/nuoreen kohdistuvat kielteiset asenteet, torjutuksi tuleminen, kiusaaminen ja nöyryyttäminen Seuraukset? Useimmiten yhä kasvava ahdistus, masentuneisuus, arkuus ja ujous, vaikeus luottaa ihmisiin… On myytti, että ”kiusatuista tulee ajan myötä itsestään kiusaajia”

Väärään porukkaan ”ajautuminen” Tyypillinen nuoruusiän aggressiivisen ja antisosiaalisen käyttäytymisen selitysmalli

Tom Dishion, antisosiaalisen kehityksen malli (1991) ”Deviancy training”: vertaisryhmässä tapahtuva vahvistaminen nuoruusikä varhaisaikuisuus antisosiaalisuus antisos.ystävät, antisosiaalinen puhe ja antisos. käyttäytymisen vahvistaminen ”DEVIANCY TRAINING”

Tom Dishion, antisosiaalisen kehityksen malli (1991) ”Deviancy training”: vertaisryhmässä tapahtuva vahvistaminen lapsuus nuoruusikä varhaisaikuisuus ongelma- käyttäytyminen antisosiaalisuus antisos.ystävät, antisosiaalinen puhe ja antisos. käyttäytymisen vahvistaminen vanhemmuuden ongelmat ”DEVIANCY TRAINING”

Uusi malli? Aseiden saatavuus Liittyminen patologiseen L (virtuaali) vertaisryhmään vertaisryhmästä Vertaisryhmästä syrjäytyminen Muut Muut riskitekijät esim. mielenterveyden ongelmat, ideologiset tekijät

”Se on helppoo, se on hauskaa, ja se toimii” ”Se on helppoo, se on hauskaa, ja se toimii”. Kiusaamisen motiivit ja kannustimet

Mitä kiusaaminen on? Aggressiivista käyttäytymistä / pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa tahallista kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen

Mitä kiusaaminen ei ole? Kiusaamiseen ei yleensä liity.. erimielisyyttä (kuten konfliktiin) provokaatiota, suuttumusta tai vihaa (kuten riitaan tai tappeluun) Kiusaaminen on vallan tavoittelua ja väärinkäyttöä Kiusaaminen on pitkään jatkuva alistussuhde

”Se on helppoo, se on hauskaa, ja se toimii” Kiusaajan kuva on muuttumassa Sosiaalisesti taitamaton rähjääjä? VAI Taitava ja ryhmässä suosittu vaikuttaja? 24

Mihin kiusaamisella pyritään? Kiusaamisessa on usein kysymys VALLASTA tapa tavoitella (ja ylläpitää) ihailua, valtaa ja statusta ryhmässä

”Se on helppoo” KIUSATUKSI EI JOUDU KUKA TAHANSA SAMALLA TODENNÄKÖISYYDELLÄ! Valitsemalla kiusaamisen kohteeksi arkoja, fyysisesti heikkoja, tai ryhmässä huonossa asemassa olevia lapsia … ... kiusaava lapsi tai nuori voi demonstroida statustaan yhä uudelleen ilman että muut lapset puuttuvat asiaan

” Se on hauskaa” Näille ”näytöksille” kiusaaja tarvitsee yleisön Useimmissa kiusaamistilanteissa on läsnä muitakin kuin kiusattu ja kiusaaja; usein koko joukko lapsia Porukan ”viihdyttämistä”, oman aseman pönkittämistä

”Se toimii” Kiusaajat koetaan ryhmässä suosituiksi, vaikka hyvin harva pitää heistä henkilökohtaisesti (Caravita, DiBlasio, & Salmivalli, 2009) Kiusaaminen auttaa ylläpitämään ja edelleen parantamaan statusta ryhmässä (Cillessen & Borch, 2004)

Onko luokalla ja koululla väliä Onko luokalla ja koululla väliä? Kiusaamisen vaihtelu luokka- ja koulutasolla

Kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen kaikesta vaihtelusta… yksilöiden välillä: noin 90% luokken välillä: noin 10% Koulujen välillä: ei juuri vaihtelua myös yksilötason riskien vaikutus vaihtelee koululuokasta toiseen

Kiusaamisen vähentämiseksi... Meidän EI tarvitse muuttaa kiusattuja lapsia toisenlaisiksi Luokkatovereihin vaikuttamalla voidaan vähentää kiusaajan saamia sosiaalisia palkkioita ja tätä kautta hänen motivaatiotaan kiusata LISÄKSI Kiusattujen tultava kuulluksi ja autetuksi Kiusaavien lasten käyttäytymiseen on puututtava

Voidaanko kiusaamiseen vaikuttaa? Kokemuksia KiVa Koulu -ohjelmasta

KiVa Koulu -ohjelma Uusi kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa = Kiusaamisen Vastainen, Kiusaamista Vastustava Kehitetty Turun yliopistossa (Psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus) Opetusministeriön rahoituksella KiVa Koulusta on tulossa suomalaisissa kouluissa valtakunnallisesti käytettävä ohjelma Vapaaehtoinen, halukkaille kouluille

KiVa Koulu -ohjelma Tähän mennessä tapahtunutta: ohjelman kehittämis- ja kokeiluvaihe 2006-2009 ohjelman levittäminen suomalaisiin kouluihin, 2009 → Halukkaita kouluja ilmoittautui viime syksynä mukaan > 1800, näistä 1400 ensin ilmoittautunutta pääsee aloittamaan ohjelman syksyllä 2009

KiVa Koulun ominaispiirteitä Monipuolinen, käytännönläheinen materiaali KiVa Koulu ei ole (vain) filosofia, vaan konkreettisia keinoja tarjoava toimenpideohjelma Virtuaalisen oppimisympäristön hyödyntäminen tietokonepelit, verkkoympäristö Koko ryhmään vaikuttaminen jokaisen oppilaan vastuu yhteisestä hyvinvoinnista Kokonaisvaltaisuus yleiset ja kohdennetut toimenpiteet ennaltaehkäisy ja puuttuminen

KiVa Koulu -ohjelma pähkinänkuoressa Yleiset ja kohdennetut toimenpiteet

Yleiset ja kohdennetut toimenpiteet Yleiset toimenpiteet koulun oman tilanteen kartoitus oppitunnit / KiVa teemat virtuaalinen oppimisympäristö symbolit (julisteet, välituntivalvojien huomioliivit) tiedote vanhemmille, vanhempien opas Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamisen tullessa ilmi koulutiimin ja luokanopettajan järjestämät selvittelykeskustelut näitä käsitellään syksyn koulutuspäivänä

Yleiset toimenpiteet: Oppitunnit Alakoulu: oppitunnit 1.luokkalaisille: 10 kaksoistuntia oppitunnit 4.luokkalaisille: 10 kaksoistuntia Yläkoulu: teemat 7.luokkalaisille: 4 teemaa toteutetaan esimerkiksi teemapäivinä, puolikkaina teemapäivinä tai oppituntien sarjana

Oppitunnit muodostavat koko peruskouluajan kattavan jatkumon Oppilas on KiVassa Koulussa koko ajan, mutta hän saa ”rautaisannoksen” KiVaa 1., 4., ja 7. luokalla tietyt asiat tulevat eri vuosiluokilla esille yhä uudelleen, ikätasolle sopivassa muodossa Kohdennetut toimenpiteet otetaan aina tarvittaessa käyttöön, olipa oppilas millä vuosiluokalla hyvänsä

Oppitunteihin / teemoihin liittyvät virtuaaliset oppimisympäristöt KiVa-peli erilliset versiot vuosiluokille 1 ja 4 KiVa Street suunnattu 7.-luokkalaisille Tukevat käsiteltyjen asioiden omaksumista kertausta lisämateriaalia harjoituksia motivaatiota

Oppituntien/teemojen keskeiset tavoitteet Herättää tietoisuutta kiusaamisesta ja ryhmän osallisuudesta siihen Lisätä empatiaa kiusattuja kohtaan Tarjota turvallisia keinoja tukea ja auttaa kiusattuja Motivoida muuttamaan omaa toimintaa niin, että kaikilla on mukavampi olla

Kohdennetut toimenpiteet: puuttuminen esille tuleviin kiusaamistapauksiin

Kiusaamistapausten selvittäminen KOULUTIIMI Yksilö- ja pienryhmä-keskustelut kiusatun kanssa kiusaamiseen osallistuneiden kanssa seurantakeskustelut LUOKANOPETTAJA Muutaman prososiaalisen, hyvässä asemassa olevan luokkatoverin hyödyntäminen ”Apuanne tarvitaan” two different approaches are being tested setting standards for others making the victim feel better protecting the victimized child from further attacks 43

KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuus

Toimiiko KiVa Koulu -ohjelma? Kokeilu vuosiluokilla 4-6 lukuvuonna 2007-2008 Sekä kiusatuksi joutuminen että toisten kiusaaminen vähenivät kokeilukouluissa merkitsevästi ensimmäisen vuoden jälkeen vertailukoulun oppilaalla oli kaksinkertainen riski joutua kiusatuksi tai kiusata toisia, kun muut tekijät vakioitu yhtä hyviin tuloksiin päästy harvoissa kiusaamisen interventiotutkimuksissa

Lisäksi Kiusattua tukevien oppilaiden määrä lisääntyi Kiusaajan kannustajien määrä väheni Oppilaiden luottamus opettajien kykyyn vähentää kiusaamista kasvoi

Sivuvaikutukset? Useita myönteisiä ”sivuvaikutuksia” parantunut luokkailmapiiri Luokassani on hyvä ilmapiiri Toisten auttaminen on luokassani yleistä Olen iloinen että olen tässä luokassa Lisääntynyt koulumotivaatio Oppiminen tuottaa minulle iloa Haluan oppia monia asioita Mielestäni pärjään koulussa hyvin

KiVa Koulu -ohjelman kohteena on ensi syksystä alkaen 305 000 peruskoululaista heistä toistuvasti kiusattuja noin 30 000 mikäli tulokset yhtä hyvät kuin kokeiluvaiheessa, KiVa Koulu vaikuttaa jo ensi vuoden aikana ratkaisevasti noin 15 000:n oppilaan elämään ja vielä paljon useamman lapsen kouluviihtyvyyteen