Täysivaltainen osallisuus – vammaisalan tulevaisuusseminaari Kuvat palvelusuunnittelussa Yksi esimerkki osallisuuden vahvistamisesta Täysivaltainen osallisuus – vammaisalan tulevaisuusseminaari 21.5.2013, Järvenpää Miia Koski kehittämissuunnittelija, Vammaispalveluhankkeen Etevan osahanke

Osallisuuden määrittely Me työntekijät olemme erityisessä roolissa edellytyksien luomisessa – voimme joko mahdollistaa tai rajoittaa osallisuutta. Lue lisää: Osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen Pirkanmaan VammaisKaste – osahankkeessa. Selvitys. Pikassos. http://files.kotisivukone.com/kastetesti.kotisivukone.com/osallisuus_selvitys_pikassos.pdf OLEMINEN Olemisen tasolla asiakas on mukana palaverissaan. Tarjotaan ns. puitteet olla mukana. Asiakas on osallinen palaverissa, sillä ympärillä on muita ihmisiä TOIMINTA Kun henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus toimia palaverissa esim. kertoa asioistaan kuvilla, pääkohtia omasta yksilökeskeisestä suunnitelmastaan tai pääkohtia omasta tuen tarpeen arvioinnistaan ja vaikuttaa siihen, miten ja mitä asioita käsitellään, on hän osallisena toiminnan tasolla. KOKEMUS Kun henkilö käyttää todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia (hän tulee ymmärretyksi ja kokee, että hän ja hänen asiansa on palaverin keskipisteenä), hän on osallinen myös kokemuksen tasolla.

Kuvat palvelusuunnittelussa – osallisuutta toiminnan tasolla Asiakkaita kuulevien menetelmien tietoinen mukaan otto asiakastyöhön (palvelusuunnittelu) Asiakaspalaverikäytäntöjen uudistaminen

Teoksessa: ”Koen itse olevani tekijä” Kohti yksilöllistä elämää ja Teoksessa: ”Koen itse olevani tekijä” Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke. Julkaisupäivä 5.6.2013

Uusi ote työhön ”Kuvallinen palvelusuunnitelmakansio on mielestäni tärkeä saavutus. Vielä tärkeämpänä näen omalla kohdallani tapahtuneen näkökulman muutoksen: suhtaudun asiakkaaseen vielä asiakaslähtöisemmin kuin ennen. Työssäni huomioin paremmin asiakkaan oman näkökulman. Konkreettisesti se näkyy siten, että palavereissa menen istumaan asiakkaan viereen, oli mukana kuvakansio tai ei. Kohdistan kysymykseni ja sanani ensisijaisesti asiakkaalle, vasta sitten muille osanottajille. Pyrin myös tietoisemmin valitsemaan sanani niin, että asiakas ymmärtää minua paremmin. Palavereissa asiakas on nykyään keskiössä - ei sivuosassa. Tämä näkyy myös asiakkaan uudenlaisena avautumisena, hän kertoo paljon enemmän asioistaan kuin ennen ja ilmaisee omia mielipiteitään. Kannustan kokeilemaan kuvien käyttämistä asiakastyössä. Kuvakommunikaatiota ei tarvitse tuntea etukäteen. Minullekaan se ei ollut ennen tuttua, mutta olen oppinut kohtalaiseksi kuvakommunikoijaksi. Harjoitusta se vaatii, mutta tekee työn palkitsevammaksi. ” Anna Tähtinen, sosiaalityöntekijä, Nurmijärven kunta. Teoksessa: ”Koen itse olevani tekijä” Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke. Julkaisupäivä 5.6.2013