Vammaisten ihmisoikeudet pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 28 kansallisen vammaisjärjestön ja niiden 320.000 vammaisen jäsenen muodostama yhteistyöelin

Vammaisfoorumin jäsenet Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivovammaliitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry Epilepsialiitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Finlands Svenska Handikappforbund rf Förbundet Finlands Svenska synskadade rf Harvinaiset-verkosto Hengitysliitto Heli ry Heta-liitto ry Invalidiliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuuloliitto ry

Kuurojen Liitto ry Kynnys ry Lihastautiliitto ry Me itse ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Psoriasisliitto ry Sotainvalidien Veljesliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Kuurosokeat ry Suomen MS-liitto ry Suomen Polioliitto ry Suomen Reumaliitto ry

Toimintatarkoitus edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa vammaisjärjestöjen yhteistyön avulla edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Foorumin toimintaa tiedonvälittäjä / vaikuttaja kootaan resurssit /verkostoituminen keskeiset yhteiset teemat

Muuttuva vammaisuuskäsite mitä on vammaisuus ? paradigman muutos – medikaalinen ja sosiaalinen näkökulma kohti vammaisuuden käsittelyä ihmisoikeuskysymyksenä täysi osallistuminen ja tasa-arvo politiikan tavoitteena

yhdenvertaisuus – yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaaminen KESKENERÄISTÄ YHDENVERTAISUUTTA esteellisyys ja asenteet Asenteista ja tietämättömyydestä johtuvaa syrjintää ja eriarvoiseen asemaan asettamista esiintyy

Haasteet Alueellinen eriarvoisuus tulkinnanvaraisuus määrärahavaje ja alibudjetointi vammaisia koskevan lainsäädännön toteutuksessa, yleisissä palveluissa, vammaispalveluissa, työllisyysasioissa, koulutukseen,oppimiseen ympäristön esteellisyyteen liittyvissä asioissa.

Lisää haasteita pakottavan lainsäädännön tarve ja siihen liittyen sanktioiden tarve Pakottavan lainsäädännön puute vaikeuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista.

Asenteista Asenneilmastossa on tapahtunut muutosta Vammaisten ja vammattomien lasten ja nuorten kohtaamiset päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana ovat muuttaneet asenteita positiivisesti. Koulujen suvaitsevaisuuskasvatuksella on ollut vaikutusta myönteisemmän asenteen muodostumisessa vammaisia ihmisiä kohtaan.

vielä paljon tehtävää Vammaisia henkilöitä pidetään edelleen ”kohteina” ja ihmisinä, jotka viihtyvät pelkästään omissa ryhmissään. Vammaisista ihmisistä on stereotyyppinen ja homogeeninen kuva. Heidät nähdään yhdenmukaisena ryhmänä. Vammaisia ihmisiä ei nähdä yksilöinä tarpeineen, ominaisuuksineen, rooleineen ja elämäntilanteineen. Asenneilmapiirissä tapahtui notkahdus 90-luvun laman myötä.

Avainkäsitteitä Vammaisuus - Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet, Standard Rules, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa(20.12.1993) YK:n yleiskokous hyväksyi New Yorkissa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen yksilövalitusta koskevan valinnaisen pöytäkirjan (13.12.2006) Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma (2006) Yleisohjeet määrittävät vammaisuuden aiemman WHO luokituksen mukaisesti Kolme elementtiä : vamma, toiminnanrajoite ja haitta (impairment, disability handicap Vammaisuus sosiaalisena käsittenä

Vammaisyleissopimus YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä lisäpöytäkirjan tekstit 13. 12.2006 Sopimus on ensimmäinen 2000-luvulla tehty kattava ihmisoikeussopimus Sopimus avattiin allekirjoituksille 30.3.2007. Tällä hetkellä 144 jäsenvaltiota on allekirjoittanut ja 85 ratifioinut sen. Valinnaisen lisäpöytäkirjan on allekirjoittanut 88 ja ratifioinut 52 jäsenvaltiota 20 jäsenvaltion ratifiointi tarvitaan ennen sopimuksen astumista voimaan – tapahtui 3.5.2008

YK:n vammaisyleissopimuksen merkitys? ” tämä on sopimus, jota ei olisi pitänyt tarvita, koska vammaisilla henkilöillä on samat oikeudet kuin kenellä muulla tahansa.” Ad Hoc kokouksen puheenjohtaja suurlähettiläs Don MacKay

Todellisuus on jotain muuta Vammaiset henkilöt niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa ja maailmassa kohtaavat jatkuvasti syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua elämän kaikilla alueilla. Yleisissä palveluissa, vammaispalveluissa, terveydenhuollossa, työllisyysasioissa sekä koulutukseen, oppimiseen ja ympäristön saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.

Yleissopimuksen lähtökohdat täydentää jo voimassaolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia vahvistaa jo olemassa olevien oikeuksien toteutumista vammaisten henkilöiden osalta syrjinnän kielto positiivinen erityiskohtelu on hyväksyttävää tasa-arvon saavuttamiseksi

Ihmisoikeusasiakirja – sosiaalinen kehitys on vahvasti mukana Sopimuksella vahvistetaan, että kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuuluvat kaikille vammaisille henkilöille ja heidän on voitava nauttia niistä. Sopimuksen kautta selkeytetään sitä miten kaikki oikeudet koskevat myös vammaisia henkilöitä ja tunnistetaan alueita, joilla mukautukset ovat tarpeen, jotta vammaiset henkilöt voivat myös tehokkaasti käyttää heille kuuluvia oikeuksia ja vapauksia. Sopimuksessa tunnistetaan niitä alueita, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia on loukattu ja oikeuksien turvaamista on vahvistettava.

1 - TARKOITUS kaikille vammaisille henkilöille Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.

3 - Yleiset periaatteet Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen Yhdenvertaisuus Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa

Yleiset periaatteet - jatkoa Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus Esteettömyys ja saavutettavuus Miesten ja naisten välinen tasa-arvo Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä

Toteutuksen haasteet esteettömyys tukitoimien tarve kohtuulliset mukautukset - asenteiden muutos

Muutostarpeet Suomessa Tarvitaan lainmuutoksia useisiin sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta keskeisiin artikloihin liittyen. Korostettava sopimuksen viidessä ensimmäisessä artiklassa, erityisesti artikloissa 4 - yleiset velvoitteet - sekä 5 – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – olevia periaatteita ja lähtökohtia. Ne on otettava huomioon, kun tarkastellaan lainmuutostarpeita sekä niitä keinoja, joita on käytettävissä tietoisuuden lisäämiseen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sitä kautta myös asenteiden muuttamiseen myönteisemmiksi vammaisuutta kohtaan.

Paradigman muutos Yleissopimuksen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia kohtaan muuttuvat. Vammaiset henkilöt eivät enää ole pelkästään hyväntekeväisyyden, lääkehoidon tai sosiaaliturvan kohteita; oikeuksien haltijoita “subjekteja”, jotka voivat vaatia oikeuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti ja tietoon perustuvan suostumuksen nojalla, oman yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä. Yleissopimuksella tunnustetaan vammaisten henkilöiden luovuttamaton ihmisarvo. Paradigm shift - move from an approach where persons with disabilities were considered objects of charity, social protection and medical treatment to subjects of human rights, able to make decisions about life and the future and claim rights on their own behalf persons with disabilities no longer an object to be fixed through medical treatment but a subject of rights with choices as to how he or she wants to live and what treatments, if any, he or she wishes to use persons with disabilities no longer objects of charity of social welfare – a burden on society – but active members of society with something to contribute to society persons with disabilities should have avenues to defend rights (complaints mechanisms, rights advocacy etc) and to change society so that society becomes more abling.

Mitä vammaisuus on? Yleissopimus ei määrittele vammaisuutta Johdantolausekkeessa todetaan: ‘vammaisuus on kehittyvä käsite ja että vammaisuus on seurausta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden sekä asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa’ Yleissopimuksen 1. artiklassa todetaan: ‘Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa’.

Vammaisuuskäsitteestä Määritelmä on artiklassa yleinen tarkoitus Se ei ole kattava, suljettu lista – vammaisiin henkilöihin “kuuluvat” – ainoastaan minimi Kansallisesti voidaan käyttää laajempaa määritelmää: sisällyttää ajallisesti lyhyemmän keston tilanteet sisällyttää erillinen viittaus esim. psykososiaalisiin vammoihin Yleissopimuksen fokus on syrjinnän torjumisessa. Esimerkiksi vammaton äiti, joka kokee syrjintää siksi että hänellä on vammainen lapsi voi saada suojaa syrjinnältä yleissopimuksen mukaan. (läheissyrjintä)

Vuorovaikutuksen seurauksena vammaisuutta Vammaisuus syntyy vuorovaikutuksen seurauksena ei-inklusiivisen yhteisön ja yksilön välillä : Pyörätuolia käyttävillä voi olla vaikeuksia työnsaannissa, kun rakennetun ympäristön esteet ovat tiellä Hyvin likinäköinen henkilö, joka ei saa käyttöönsä näkökykyä korjaavia linssejä, ei ehkä kykene selviytymään arjen toiminnoista. Jos hänellä olisi lasit käytössään, rajoitteita ei olisi.

Yleiset periaatteet: osallistuminen ja osallisuus Ovat tärkeitä siksi, että yksilön erityistarpeet tunnistetaan oikein ja hän voimaantuu Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan tunnustetaan: Yleisenä periaatteena (3. artikla) Yleisenä velvoitteena (4. artikla) Erillisenä oikeutena (29. ja 30. artiklat) Participation and inclusion are included under the general principles (artikla 3) Participation and inclusion are also included under several provisions: The right to take part in the conduct of public affairs (artikla 29) The right to take part in cultural life (artikla 30) Inclusion is referred to in several artiklas eg right to education (artikla 24), right to live in the community (artikla 19), habilitation and rehabilitation (artikla 26). 3) Participation and inclusion are crucial elements in adopting rights-based approaches to development. Participation and inclusion are not only ends in themselves, they are important to the process of decision-making as it concerns development or any other planning. Through participation and inclusion: The needs and concerns of persons with disabilities become clearer Persons with disabilities have the opportunity to raise issues and hold decision-makers accountable Through inclusion, persons with disabilities become more visible and persons without disabilities have the opportunity to learn and change from the experience of persons with disabilities – and vice-versa.

Yleiset periaatteet: syrjinnän kielto Ensisijaisesti suojaa syrjinnältä vammaisuuden perusteella Kielletty syrjintä sisältää välittömän ja välillisen syrjinnän Kohtuullisia mukautuksia on tehtävä: ‘’ tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa Note that the principle of non-discrimination is probably the fundamental principal of human rights law and the focus of several other human rights treaties (CERD - International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination; CEDAW-Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination Against Women). Note that the focus of the Convention is essentially the protection against discrimination – in this way, the Convention does not include any new rights but identifies the specific actions that States must take to protect against discrimination on the basis of disability. Human rights law protects against: Direct discrimination – Human rights law protects against discrimination in law (for example, in legislation) or in fact (for example, refusal to admit a child with disability into a school on the basis of the disability). Indirect discrimination – Human rights law protects against measures that appear not to make any distinctions but in reality, when applied to two people in different circumstances (eg a person with disabilities and a person without disabilities), discrimination occurs. 4) The CRPD requires States to ensure “reasonable accommodation” of the rights of persons with disabilities – so long as it is not an undue or unreasonable burden or cost, accommodations must be made to ensure that PWD may enjoy their rights on an equal basis with others. Take for example, someone who receives a physical disability during a term of employment – the employer cannot terminate her employment but rather must ensure ramp access, assistive technologies and so on, in order to accommodate her continuing employment. If the accommodations are particularly expensive in light of the situation of the employer (eg it is a small business, the business is on the sixth floor of a building without a life), the accommodation will not be necessary ie the lack of accommodation will not be discriminatory.

Esteettömyys ja saavutettavuus Tärkeä keinona inkluusion saavuttamiseen Sekä yleinen periaate että itsenäinen artikla (9. artikla) Esteettömyys ja saavutettavuus on turvattava mm: Oikeusjärjestelmän saavutettavuus (13. artikla) Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (19. artikla) Tiedonsaanti (21.artikla) Koulutus ( 24. artikla) Terveys (25. artikla) Kuntoutus (26. artikla) Työ ja työllistyminen (27. artikla) Rittävä elintaso ja sosiaaliturva (28. artikla ) Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään (29. artikla) Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun (30. artikla) Accessibility appears both as a general principle (artikla 3) as well as a stand-alone artikla (artikla 9) Accessibility is essential to enable persons with disabilities to live independently and participate fully in life – it is therefore an end in itself as well as a means to enjoy other rights. Accessibility is relevant to a wide range of issues: Physical accessibility – buildings, transport, etc. – a ramp might make the world of difference – access to schools, access to courts, access to hospitals, access to the workplace are essential to the enjoyment of human rights Information and communication accessibility – e-accessibility is very important given the importance of the internet to access information, but also accessibility to documentation (Braille) or to aural information (sign language) 4) Thinking of accessibility in the design of buildings, web-sites etc might not incur added cost, yet re-fitting can be expensive.

Täytäntöönpanon kansallinen valvonta - 33 artikla Voimassa oleva lainsäädäntö huolimatta useista syrjinnänkielloista ei turvaa riittävällä tavalla vammaisten ihmisten oikeuksia eikä takaa riittäviä ja toimivia keinoja syrjintä- ja oikeuksien loukkaamistapauksiin puuttumiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista ja yhtenäistämistä sekä valvonnan kehittämistä.

Keinoja valvonnan tehostamiseen Rikoslain täydentäminen Valvontaelin Asiantuntemus Resurssointi Sopimuksessa velvoite osallistaa ja ottaa mukaan vammaiset henkilöt ja heidän järjestönsä valvontaprosessissa täysimääräisesti.

Lisätietoa yleissopimuksesta: United Nations Secretariat for the Convention on the Rights of Persons with Disabilities www.un.org/disabilities www.ohchr.org enable@un.org

Kiitos ! Yhteystietoni: Posti: Vammaisfoorumi ry/ PL 30, 00030 IIRIS S-posti: pirkko.mahlamaki@nkl.fi Puh: GSM +358 44 567 9077 Verkkosivu: www.vammaisfoorumi.fi

Työryhmä : Vammaisten ihmisoikeudet Miten yleissopimuksen edustama muutos – vammaisten osallistaminen ja osallisuuden edistäminen Oikeuksien tehokas toteutuminen – Miten nämä voisivat käytännössä näkyä siinä tavassa jolla muotoilemme vammaistutkimuksen kysymyksiä?

Osallistaminen ja osallisuus Ihmisoikeusnäkökulma esille – miten? Osallistava tutkimus Järjestöyhteistyö tutkimuksen saralla