Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl 06 Laury

Kielen kuvaus –tehtävästä (lisäopintopisteet) Tehtävänä on kuvata jonkun opiskelijalle ennestään tuntemattoman kielen foneettinen, fonologinen, morfologinen ja syntaktinen järjestelmä sekä sen demografisia ja yhteiskunnallisia piirteitä sekä kontakteja muihin kieliin Tehtävän voi suorittaa ryhmätyönä (esim. eri osa-alueet voi jakaa ryhmän eri jäsenille) – lopullisesta tuotteesta käy ilmi, miten työ jaettiin. Tässä vaiheessa voi jo muodostaa ryhmän ja käydä kirjastossa tutustumassa referenssikielioppeihin Referenssikielioppi (reference grammar) on jonkun kielen tieteellinen kuvaus lingvistien tarpeisiin Projektin onnistuminen riippuu osaksi lähteenä käytetyn kieliopin luonteesta!

Kotitehtävät 2. 1. i æ s u vokaaleja 2. pʰ n m w bilabiaaleja pʰ n m w sonorantteja ʤ ʃ s ʒ frikatiiveja ʤ ʃ s ʒ postalveolaareja a ɔ u æ väljät ja puoliväljät [-supp.] ɑ ɔ u æ takavokaaleita b g k d soinnillisia klusiileja f s z ʃ soinnittomia frikatiiveja f s z ʃ sibilantteja

tʰ pʰ t d soinnittomia klusiileja tʰ pʰ t d alveolaareja i æ y u etuvokaaleja i æ y u suppeita vokaaleja β ð ɸ ɣ soinnillisia frikatiiveja e ɔ ɛ ɪ höllät vokaalit e ɔ ɛ ɪ etuvokaaleja (laveita) e ɔ ɛ ɪ välisiä vokaaleja

Wichita [kʷ] on labiaalistunut, mutta silti velaarinen (koko artikulaatio ei muutu) nasaalien ja labiaalisen klusiilin puuttuminen on epätavallista (joskin vel. klus. on labiaalistunut!) vokaalitilaa ei ole maksimoitu (etinen järjestelmä, vrt. konsonantteihin) Huom. Vokaalit ovat etisiä, konsonantit taas eivät

Kertausta – foneemin ja allofonin käsite äännetyyppi (’äänneperhe’) tietyssä kielessä Merkitystä erotteleva, kontrastiivinen distribuutio [bɑɹkɪŋ] vs. [pʰɑɹkɪŋ] kielen puhujille foneemin eri muunnokset, allofonit ’sama’ äänne Allofoni foneemin allofonien distribuutio riippuu foneettisesta ympäristöstä (esim. ru. [ø] > [ɶ] / _ r) Distribuutiona täydennysjakauma (missä toinen esiintyy, toinen ei koskaan esiinny)

Täydennysjakauma (komplementaarinen distr Täydennysjakauma (komplementaarinen distr.) ja oppositio (distinktiivisyys) (kertausta) englannissa: [pʰ] [p] ovat saman foneemin allofoneja hindissä: /pʰ/ /p/ kuuluvat eri foneemeihin /pʰəl/ ‘hedelmä’ /pəl/ ‘hetki’ /kapi/ ‘kopio’ /kapʰi/ ‘suuri’ englannissa [pʰ] esiintyy painollisen tavun alussa, [p] taas ei koskaan Äänteet ovat täydennysjakaumassa missä toinen esiintyy, toinen ei koskaan esiinny distribuutio on ennustettavissa äänteet ovat saman foneemin allofoneja vaihtelemalla ei saa aikaan eri sanoja

Hindissä samat äänteet kuuluvat eri foneemeihin niiden distribuutio on päällekkäinen, kontrastiivinen kumpikin voi esiintyä samassa ympäristössä kuin toinen esiintymät eivät ole ennustettavissa löytyy minimipareja

Foneemit äänneperheinä Foneemi jossain kielessä muodostaa joukon samantapaisia äänteitä, jotka eivät ole oppositiossa (= saman foneemin allofonit) Näistä joku on pääallofoni, laajimmin esiintyvä perheen edustaja engl. vokaalit, joilla myös nasaalinen artikulaatio, eli [æ/æ̃]; näistä nasaalivokaali esiintyy vain nasaalikonsonanttien edellä, joten pääallofoni on oraalinen

Fonologiset piirteet Foneettiset perusominaisuudet Esim. etinen, suppea, tiukka Piirteitä, joiden avulla voidaan kuvata eri kielten äännerakenteen johdonmukaisuuksia esim. engl. [+ tiukka] on piirre, joka liittyy vokaalin esiintymiseen tietynlaisissa tavuissa (sekä avoimissa CV että suljetuissa CVC-tavuissa) suomessa piirre [+väljä] ennustaa vokaalin piirteeksi [-pyöreä] Piirteitä kuvataan piirrematriisilla (esim. suomen vokaalit ojenteessa)

Luonnollinen luokka Ryhmä äänteitä tietyssä kielessä, joiden määrittelyyn tarvittava piirteiden määrä on pienempi kuin yksittäisen jäsenen kuvaamiseen tarvittavien piirteiden määrä esim. suomen pyöreät etuvokaalit [y, ø], jotka eroavat piirteen [suppea] suhteen Eri kielissä eri luonnolliset luokat ja eri jäsenet samoissa luokissa esim. suomen klusiilit [ptk, d] vrt. engl. [ptkbdg] suomesta puuttuvat soinnilliset klusiilit (ainakin joistakin murteista) etuvokaalit: suomessa on pyöreitä etuvokaaleja [y, ø], jotka puuttuvat englannista

Vastauksia/reaktioita viime luennon kysymyksiin ja kommentteihin s/ʃ japanissa ja englannissa engl. /sɪp/ /ʃɪp/ (kaksi eri foneemia) japan. [ʃimasɯ] [sɯʃi] (saman foneemin allofoneja) cf. <susi> (japan. rav.), mutta <shushi> (Hels. Kauppatorilla) engl. soinnittomien klusiilien aspiraatio tavunalkuisina it. kanadanenglannissa myös [kɑɹ] pro [kʰɑɹ]? kontakti ra. kanssa? Englanti aspiraatiokielenä Sanoissa cap ja gap kontrasti on aspiraatio; tavunalkuiset <bdg> ovat foneettisesti soinnittomia, mutta aspiroimattomia (vrt. [pʰɑɹkɪŋ] [bɑɹkɪŋ])

Tavu Koostuu äänteistä Rakenne σ (tavu) O (onset) R (rhyme) N (nucleus) C (coda) s p r ɪ n t

Kaikissa kielissä on tavuja Tavallisinta on, että tavun ydin on vokaali, mutta se voi olla myös sonorantti: [bɹd] bird σ O R N C b ɹ d

Tavussa on aina ydin (nucleus) Tavuissa on tavallisesti yksi konsonantti alussa (onset) Tavuissa on usein yksi konsonantti lopussa (coda Tavallisin tavutyyppi on siis CV, ja CVC Tavunalkuiset konsonanttiyhdistelmät ovat harvinaisempia kuin tavunloppuiset Kielen puhujat tietävät millainen tavutyyppi omassa kielessä on, ja he mukauttavat outoja tavuja Engl. [skʌt] Scott > [kotsi]

Fonotaksi Yhdistelymahdollisuudet/rajoitukset vrt. wichita! Konsonantti- ja vokaaliyhtymät Kuinka monta konsonanttia voi esiintyä peräkkäin tavun tai sananalkuisina tai -loppuisina, ja missä järjestyksessä Tendenssejä: Kasvava sonorisuus tavun ydintä kohti Soinnilliset seuraavat soinnittomia alussa eng. [sw-, pl-, kr-, *lp-, *rk-] Likvidat edeltävät klusiileja ja frikatiiveja lopussa su. [-rs, -ŋk, *-sr, -kŋ]

Vokaalit Vokaalisointu: suomessa ei samassa sanassa sekä [u o ɑ] että [y ø æ] - ’Layry’ pro Laury

Fonologisista säännöistä Fonologisten sääntöjen voi ajatella toimivan foneemitason ja allofonitason välillä, täten: /α/ > [β] / __ γ > [α ] muualla Esim. /ø/ > [ɶ] / __ r > [ø ] muualla

Säännöt voivat toimia tavun tasolla Engl. svaavavokaalin [ ə ] kato painollisen tavun edellä: esim. sanoissa police, parade (ei pakollinen sääntö) [ ə ] > 0 / C0 __ σ C0 V [+painollinen] eli svaavavokaali katoaa painollisen tavun edellä (tavun edellä jonka vokaalilla on paino) [plís, pɹéd]

Fonologisten harjoitusten ratkaiseminen Tagalog h/ʔ kahon ’laatikko’ hariʔ ’kuningas’ ʔumagos ’virrata’ ʔaɾi ’omaisuus’ kaʔon ’hakea’ humagos ’maalata’ 1. Etsi minimipareja. Jos niitä on, äänteet ovat eri foneemeja (eri foneemien allofoneja), distribuutio on distinktiivinen (kontrastiivinen).

Tagalogin d/ɾ datiŋ ‘saapua’ dami ’määrä’ dumi ’lika’ daɾatiŋ ‘saapuu FUT’ manduɾukot ’taskuvaras’ daɾaʔiŋ ‘valittaa FUT’ maɾumi ‘likainen’ maɾami ‘monta’ daʔiŋ ‘valittaa’ mandukot ‘käydä taskuvarkailla’

Jollei niitä löydy, tee lista ympäristöistä, joissa äänteet esiintyvät Etsi minimipareja Jollei niitä löydy, tee lista ympäristöistä, joissa äänteet esiintyvät d ɾ # __ a a ___ a # __ u u ____u n __ u a ____u 3. Tee yleistys

/d/ > [ɾ] / V ____ V > [d] muualla Entä / ɾ / > [d] / # ___ Kumpi sääntö on parempi, ja miksi?

Kotitehtävät Palautettava tiistaina Kaikki tehtävät on palautettava ennen tenttiin tuloa Osasuorituksetkin hyväksytään Fonologian tehtävissä ainakin ympäristöt on listattava