Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Yleisen kielitieteen peruskurssi
Cyk 110 Ritva Laury
2
Esittelyt Opiskelijat Ritva Laury Opintoja Kauppakorkeakoulu
California State University, Fresno University of California, Santa Barbara Työtä Kielenkääntäjä (KOP) Professori (Kalifornian valtionyliopisto) Yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto)
3
Tutkimusta Syntaksi sijanmerkintä Kielen muutos
se-sanan kehitys artikkeliksi Kielioppi ja vuorovaikutus lauseyhdistemät dialogisuus Kieliä (joita olen tutkinut) suomi, englanti, luo (niloottinen), mono (utoatsteekkilainen)
4
Kurssin runko Aikataulu on viitteellinen
Käymme läpi kielen rakennejärjestelmää osa-alueittain Tentti on viimeisellä luentokerralla Tenttiin pääsee ja siinä menestyy harjoitustehtäviä suorittamalla Uusintatentti on marraskuussa Suoritustavat Kuinka moni on kiinnostunut ostamaan oppikirjan? RL:n vastaanottoaika (ke vain 1. periodilla) sijainti (muuttuu 11.9, siihen asti S20A h. 325)
5
Kielitieteestä ja kielestä
Kieli on Ihmiskieltä Eläinten kommunikaatio aksiomaattisesti viestintää, muttei kieltä Ihmiskielelle ominaista vapaus tilannesidonnaisuudesta, konventionaalisuus, kaksoisjäsennys, avoimuus Puhuttua tai viitottua (tai kirjoitettua) Kirjoitus on myöhäsyntyisempää, kaikkia ihmiskieliä ei kirjoiteta Edellytykset kielen käyttöön perimänä Oppiminen osa yhteisön jäseneksi tuloa, siis sosiaalinen prosessi
6
Mitä osaamme, kun osaamme (jotain) kieltä?
Sekä dynaaminen että rakenteellinen ilmiö Toimintana aikapaikkaista, toisaalta järjestelmä Yksiköt, järjestys, yhdistelymahdollisuudet, käyttötilanteet Alati muuttuva, paikan ja ajan ja identiteetin mukaan Paikallismurteet Rekisterit Maailman muutos, kielikontaktit, sisäinen muutospaine Kielen kompleksisuus ei yhteydessä puhujien teknologiseen edistyneisyyteen, ’sivistystasoon’ Mitä osaamme, kun osaamme (jotain) kieltä?
7
Kysymyksiä? Aina saa (ja pitääkin) kysyä
8
Fonetiikkaa artikulatorinen, akustinen, auditorinen fonetiikka
Puheen tuottaminen fysikaalisena ilmiönä Ilmavirtamekanismi Puhe alkaa keuhkoista Ingressiivinen Egressiivinen Fonaatio Äänihuulet Glottis Soinnilliset/soinnittomat äänteet [m/s] Artikulaattorien manipulointi
9
Henkitorvi, äänihuulet, kurkunkansi
10
Fonaatio, äänihuulet
11
Glottis suljettuna [], glottaaliklusiili
12
Glottis avoimena, hengitys, soinnittomat äänteet
14
Foneettinen tarkekirjoitus
Miksi sitä tarvitaan? Eri kielten erilaiset kirjoitusjärjestelmät (Chiara, chic) Samankin kielen sisällä tavattava vastaavuuden puute cat, kitten, though, rough kangas, rengas [kaŋŋas], ring [] knee [ni] Syitä: kielen muutos (night, knee – äänne katosi) latinalaisista aakkosista puuttuvat symbolit [, ð] kirjoitusasun standardisointi (variaatio ei näy) morfofonologia (electric – electricity) traditio (island)
15
IPA International Phonetic Alphabet
Kaikkien kielitieteilijöiden yhteiset aakkoset Saatavilla esim. osoitteesta
16
Segmentti Äänteet puheen yksikköinä
Tosiasiassa yksittäiset äänteet sulautuvat toisiinsa puheen virrassa näin (eng. spoon):
17
Eivätkä näin:
18
Konsonantit Luokan yhteinen ominaisuus: ilmavirran supistuminen jossain paikassa ääniväylää Luokittelun perusteena: Soinnillisuus (glottiksen tila) Artikulaatiopaikka (missä ääniväylä supistuu) Artikulaatiotapa (miten ääniväylä supistuu)
19
Konsonanttien luokittelu artikulaatiopaikan mukaan
bilabiaaliset [m p b ɸ β w] esp. saber []
20
labiodentaalit [f v] interdentaalit [Ɵ ð]
Engl. this [], think [] - either [], ether []
21
alveolaarit [t d s z l n ɾ ɹ r]
[kori] engl. ready [ɹ ɛ ɾ ɪ] apikoalveolaarit/apikodentaalit [t d l n ɾ r] apikoalveolaarit [s z ] Engl. sip [s] zip []
22
palato-alveolaarit (postalveolaarit) [ʃ ʒ tʃ dʒ]
[ʃɪp] [m] [tʃɪp] [dʒʌʤ] palataalit [j ç ɲ] [], esp. alla [aa] ra. gagner []
23
velaarit [k g ŋ x] uvulaarit [] glottaalit [ʔ h ]
engl. [k], sa. [] uvulaarit [] ra. rouge [] glottaalit [ʔ h ] su. [paa]
24
Ensi kerralla: Konsonanttien artikulaatiotavat Vokaalit Harjoituksia
Kotitehtävät tiistaiksi
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.