Yhteisalueista yhteisalue on kahdelle tai useammalle kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue yhteisaluelaki 18.8.1989/758, muutokset 12.4.1995/566 ja 14.7.2000/686 yhteinen maa-alue (878), yhteinen vesialue (876), yhteinen erityinen etuus, yhteismetsä (874) yhteisen alueen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat eli ne henkilöt, jotka omistavat kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen osakkaat muodostavat osakaskunnan kalastuslain mukainen kalastuskunta on yhteisaluelain tarkoittama osakaskunta

Yhteisalueista yhteisiä maa-alueita yhteensä n. 24700 kpl, pa 70 000 ha yhteisiä vesialueita yhteensä n. 21800 kpl, pa 3,9 milj ha osakkaat ja omistusoikeuksien suuruudet on selvitetty vesialueiden osalta 97 % ja maa-alueiden osalta n. 63 % omistajat selvitetään laatimalla yhteisalueen osakasluettelo kiinteistörekisterin perusparannustyötä verovaroin osakasluettelo vahvistetaan kiinteistönmääritystoimituksessa laillistunut osakasluettelo rekisteröidään kiinteistörekisteriin, jonka jälkeen se pysyy ajantasalla

Yhteisen alueen osakaskunta yhteisen alueen osakaskunta voi olla järjestäytymätön tai järjestäytynyt järjestäytymättömän osakaskunnan päättävä toimielin on osakasten kokous kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista osakas voi myös pyytää maanmittaustoimistoa määräämään palveluksessa olevan virkamiehen toimimaan kokoonkutsujana järjestäytymätön osakaskunta voi järjestäytyä päättämällä asiasta osakasten kokouksessa määräenemmistöllä

Järjestäytynyt osakaskunta osakasten kokous hyväksyy säännöt, jotka vahvistaa TE-keskus (ELY-keskus) säännöissä on mainittava yhteisaluelain 18 §:ssä mainitut asiat järjestäytyneen osakaskunnan toimielimiä ovat osakaskunnan kokous ja hoitokunta tai toimitsija osakaskunnan kokouksella on päätöksentekovalta ja hoitokunta ja toimitsija on toimeenpaneva elin osakkaalla on omistusosuuttaan vastaava äänioikeus äänetysluettelo, yhteisaluelaki 14 § osa asioista päätetään enemmistöpäätöksellä, osa määräenemmistöpäätöksellä, yhteisaluelaki 15 §

Kalastuskunta-osakaskunta ennen v. 2001 kalastuslain mukainen kalastuskunta ja yhteisaluelain mukainen osakaskunta(jakokunta) vuoden 2001 alussa kalastuskunnat lakkasivat lain nojalla ja tilalle tulivat osakaskunnat järjestäytyneet kalastuskunnat jatkavat toimintaansa järjestäytyneinä osakaskuntina, joiden säännöt muutetaan yhteisaluelain mukaisiksi siirtymäkauden aikana

Yhteisaluerekisteri yhteisaluelain 33 §:n mukaan järjestäytyneen osakaskunnan on lähettävä maanmittaustoimistolle ja TE-keskukselle (ELY-keskus) tiedot osakaskunnan nimestä, kotipaikasta, yhteisalueesta, hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan tiedot osakaskunnan yhteyshenkilöstä on merkitty kiinteistörekisteriin osakaskuntien ilmoitusten perusteella

Yhteiset vesialueet isojaossa jakokuntien vesialueet jätettiin yhteisiksi ja niiden rajat toisiaan vastaan käytiin vesipiirirajankäynneissä kunnittain (laki välirajasta vedessä 23.7.1902/31) vesialueen jakotoimitukset, viimeiset rekisteröity 1960 luvulla väliaikaiset vesialueen jakotoimitukset jakolain ja kiinteistönmuodostamislain mukaan vesialue on jaossa jätettävä yhteiseksi, jollei jakamiseen ole erityisiä syitä vesialueen jaoissa on yhteiseksi jätetty rauhoituspiirejä, nuotta-apajia, järvirehun- ja malminottopaikkoja

Yhteiset vesialueet jaetuilla alueilla vesialueet pirstoutuneet, mikä vaikeuttaa niiden käyttämistä, kalastusta ja kalatalouden hoitamista sekä ympäristölupamenettelyä vesitilusjärjestelytoiminta vesialueiden yhdistäminen, KML 133.3 § ja 134.3 § vesialueiden kiinteistörakenteen kehittämiselle olisi tarvetta ja halukkuutta, kustannukset esteenä

Yhteiset maa-alueet yhteisiä maa-alueita on muodostettu isojaoissa, uusjaoissa, halkomisissa ja muissa kiinteistötoimituksissa jakolain 113 § kiinteistönmuodostamislaki 136 § jakolain aikana tiet ja valtaojat erotettiin yhteisiksi, lakanneet lain 17.12.1976/983 nojalla ja liittyneet viereisiin kiinteistöihin tai kunnan omistukseen

Vesijätöt vesijättö syntyy vesialueen vedenpinnan laskemisen, maan nouseman tai maatuman seurauksena suurin osa vesistöistä on laskettu, jotkut useaan kertaan syntyneet vesijätöt pääosin jaettu vesijätön omistaa vesialueen omistaja vesijätön lunastaminen tai jakaminen

Erilliset vesijätöt erillinen vesijättö on syntynyt vesialuetta laskemalla ennen 1.3.1903 voimaan tulleen lain (31/02) voimassaolevien säännösten mukaisesti vesijätön omistajina olivat v. 1868 asti laskuluvan saaneet ja 1903 asti ne vesialueen osakkaat, jotka ottivat osaa laskuun erillisistä vesijätöistä on perusparannustoimenpiteenä selvitetty n. 10 %

Erityinen etuus yhteinen erityinen etuus ja yksityinen erityinen etuus esim. oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen erityistä etuutta ei merkitä omana yksikkönä kiinteistörekisteriin, vaan siitä on merkintä ao. rekisteriyksiöiden kohdalla yhteisen erityisen etuuden osakasluettelo erityisistä etuuksista on perusparannustoimenpiteenä selvitetty n. 64 % ja niiden suuruudesta on tehty merkintä kiinteistöjen kohdalla kiinteistörekisterissä nykyisen lain mukaan erityisiä etuuksia ei voi muodostaa

Selvitykset kiinteistötiedot ja omistajatiedot selviää maanmittaustoimistosta omistajatiedot 3 €/kpl osakasluettelo ja kiinteistörekisteriote 10 € rekisteriyksikön karttaote 7,50 € selvitykset 66 €/t (sis. ALV) tilaustehtävät, esim. osakasten kokous 91-111 €/t (sis. ALV) kiinteistönmääritykset 77 €/t

Ojitusyhtiö yhteisen ojituksen toimeenpanemista varten on perustettava ojitusyhtiö milloin hyödynsaajia on vähintään kaksi ja ojitukseen on hankittava ympäristöviraston lupa (AVI) tai sopimusta yhteisestä ojituksesta ei saada aikaan ojitusyhtiö perustetaan yleensä ojitustoimituksessa ja sille hyväksytään säännöt ja valitaan toimitsijat ojitustoimitusten asiakirjat säilytetään ELY-keskuksen arkistossa ELY-keskuksesta tiedot perustetuista ojitusyhtiöistä ja niiden toimitsijoista yhteystietoineen