Hyvinvointi – Pahoinvointi avointen kysymysten analyysia Yhdistysten ja piirien neuvottelupäivät 2012 Antti Kronqvist ja Joonas Lehtinen

14. Voin hyvin, koska Jag mår bra för att... Sosiaaliset suhteet ja ihmissuhteet ovat erittäin merkittävä tekijä hyvinvoinnin kannalta. (perhe, ystävät, lähimmäiset) Työ, opiskelu ja liikunta/harrastukset olivat tärkeä hyvinvointia tuottavia tekijöitä. Kuurojen yhteisö ja viittomakieli nähtiin voimavarana. Asunto, koti ja hyvä taloudellinen tila olivat kovista arvoista ne, jotka nousivat esiin. Pehmeät arvot olivat tärkeämpiä kuin kovat arvot vastaajien mielestä.

15. En voi hyvin, koska Jag mår inte bra för att... Pahoinvointia aiheutti työttömyys ja työnsaannin vaikeus (taloudellinen tila, velka, elintaso). Kuinka kuurojen yhteisön tulevaisuus (kuurojen määrä, asema, lasten koulutus, palvelut). Ihmisten väliset suhteet näyttävät tuovan pahoinvointia, mihin vaikuttavat ihmisten omat sosiaaliset taidot (juoruilu). Oman ja läheisten epävarma terveydentila oli eräs huolestuttava tekijä.

22. Miksi yhdistys voi mielestäni hyvin/kohtalaisesti/huonosti?22. Varför föreningen mår enligt mig bra/nöjaktigt/dålig? Aineiston perusteella voidaan todeta, että enemmistö vastaajista koki yhdistysten voivan huonosti (127), kuin hyvin (43), muut ”ei osaa sanoa” (5). Sosiaaliset suhteet/taidot olivat merkittävä tekijä mistä pahoinvointia yhdistykselle seurasi. Huonot välit (juoruilu ja selän takana puhuminen) aiheuttivat selvästi huonoa ilmapiiriä ja erilaisia konflikteja, jopa siihen pisteeseen, että osa ei käynyt tästä johtuen yhdistyksellä. Nuoret ja niiden puute koettiin erääksi yhdistyksen huonon voinnin syyksi.

Jatkuu… Yhdistysten muutoshalukkuus nähtiin ongelmalliseksi (tilat, yhdistysten aukioloajat). Joissain yhdistyksissä ilmapiiri ja sosiaaliset suhteet olivat hyviä. Jäseniä oli otettu huomioon ja oltiin kavereita keskenään. Vapaaehtoisia niin johtokuntiin kuin myös yleiseen toimintaan oli vaikea saada. Nuorten keskinäinen yhteishenki nähtiin positiivisena. Yhdistysten ohjelmatarjonta oli vastausten perusteella enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia (ohjelma, tiedotus, tapahtumat).

23. Mielestäni yhdistyksen toimintaan voisi perinteisten jäsenten lisäksi osallistua enemmän muita henkilöitä, keitä?23. Jag tycker att flera kunde delta i föreningens verksamhet utöver de vanliga medlemmarna, vem? Voidaan nähdä, että kuurojen yhteisö on avoin ja avarakatseinen kysyttäessä, ketkä ovat tervetulleita yhdistysten toimintaan. Oltiin valmiita hyväksymään ja vastaanottamaan yhdistysten toimintaan viittomakielen parissa toimivia tai siitä kiinnostuneita ihmisiä avoimesti.

Ketä voisi ottaa mukaan yhdistystoimintaan? Viittomakielestä kiinnostuneet Kuurojen vanhempien kuurot lapset (CODA) Kuurojen perheenjäsenet ja lähisukulaiset. Tulkit ja tulkkiopiskelijat Sisäkorvaistutteiset Kuurojen parissa työskentelevät ihmiset, kuten papit, diakonit ja seurakunnan työntekijät.

30. Mitä itse voin tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi?30. Vad kan jag själv göra för att förbättra välmåendet? Selkeästi muita tärkeimmäksi ja tarpeelliseksi aiheeksi nousi toisten ihmisten tukeminen ja huomioiminen. Koettiin, että yhteisön sisällä on puutteita ihmisten välisissä kanssakäymisissä. Nähtiin, että ihmiset itse voisivat omalla käytöksellään ja asenteellaan vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin. Vapaaehtoisuuden puute niin omalta kuin muiden osalta nähtiin vähäiseksi.

31. Mitä yhdistys voi tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi?31. Vad kan föreningen göra för att förbättra välmåendet? Palveluiden (ohjelma, toiminta, tiedotus) lisääminen koettiin selkeästi hyvinvointia parantavana tekijänä Johtokunnan jaksamisesta oltiin huolissaan. Vapaaehtoisten puute. Sosiaalisten taitojen kehittäminen koettiin hyvinvoinnin edistäjäksi ja ilmapiirin parantavana tekijänä. Epäkohtiin (syrjintä, juoruilu) tehokkaampaa puuttumista toivottiin yhdistyksiltä (jäsenet+johtokunta). Työntekijän palkkaaminen yhdistykselle

32. Mitä Kuurojen Liitto voi tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi?32. Vad kan Finlands Dövas Förbund göra för att förbättra välmåendet? Toivottiin selkeästi, että Kuurojen Liitto tekisi enemmän yhteistyötä kuurojen yhdistysten kanssa Kuurojen Liitto olisi lähempänä yksittäisiä ihmisiä kentällä (esim. tyytyväisyyskartoitus). Haluttiin Liiton paneutuvan syrjintätapauksiin (esim. työelämässä) painokkaammin. Viittomakielisten lasten ja nuorten aseman kohentaminen koulumaailmassa. Kursseja, leirejä ja tapahtumia toivottiin enemmän myös eri alaryhmille (seniorit, nuoret, maahanmuuttajat yms.). Kuurojen Liitolta haluttiin myös aktiivisempaa yhteiskunnallista näkyvyyttä esimerkiksi sairaaloihin, kouluihin ja seminaareihin, mutta myös median (sosiaalisen median) suhteen.

Pohdinta On huolestuttavaa, jos yhteisö jonka voimavarana on pidetty yhteisöllisyyttä, ilmenee tällaista pahoinvointia. Sosiaaliset suhteet/taidot nousivat monessa kohtaan esille, näin ollen herää kysymys siitä, mihin yhteisöllisyys on kadonnut. Varsinkin juoruilu nousi useasti esille. Olisi syytä pohtia mitä näille asioille voisi tehdä. Nuorten puute yhdistyksillä nähtiin huolestuttavana. Johtuuko tämä nuorista itsestään vai yhdistyksen toimintatavoista?

Jatkuu… Kuurojen yhteisön (jokainen yhteisöön kuuluva yksittäinen henkilö) tulisi miettiä kuinka ongelmat ratkaistaan yhdessä. Syyllisten etsiminen ei auta yhteisön asiaa. Ei ole pelkästään Kuurojen Liiton tehtävä ylläpitää yhteisöllisyyttä vaan se on jokaisen jäsenen oikeus ja velvollisuus. Vapaaehtoisuus nähtiin myös vähentyneenä aktiivisuutena yhdistystä kohtaan. Tämä seuraa yleistä yhteiskunnallista ilmiötä. On syytä pohtia kuinka vapaaehtoisuutta saataisiin lisättyä ja yhteisöllisyyden merkitystä kasvatettua. Yhdessä yhteisö on vahvempi!